”En muistanut, että stressittömyys tuntuu näin hyvältä”

Uusi kuu, uudet fiilikset!

Kuten blogissa kerroin, pidin maaliskuussa lähes neljä viikkoa lomaa töistä ja täytyy sanoa, että se teki kyllä aivan uskomattoman hyvää. Kliseisesti sanottuna sunnuntaina fiiliksiäni miettiessä tunsin itseni suorastaan kuin eri ihmiseksi jos vertasin siihen, millainen oloni oli maaliskuun alussa. Silloin tuntui, että jos joku töissä olisi pyytänyt minua ojentamaan hänelle vierestäni pöydältä kynän, olisin voinut alkaa parkua, että älkää vaatiko minulta niin paljon.

Nyt fiilis on aivan erilainen, eli loma todellakin teki hyvää. Sitä ei tosiaan itse tajunnutkaan, kuinka paljon lomaa kaipasi ennen kuin loman tuoman fiiliksen pääsi kokemaan.

Aloitin nykyisessä työpaikassani kesällä 2015 enkä ole sen jälkeen kertaakaan pitänyt näin hyvin lomaa. Olen ollut kyllä lomalla, mutta tämä oli ensimmäisiä kertoja, kun kytkin kännykästäni pois ilmoituksia ja olin lähestulkoon katsomatta sähköposteja.

Tavallisesti olen pitänyt lomaa kerralla vain korkeintaan parin viikon putkissa ja on tuntunut helpoimmalta seurailla, mitä töissä tapahtuu, sillä töihin paluu on sen jälkeen niin paljon helpompaa kun ei ole täysin pudonnut kärryiltä. Parissa viikossa kun ehtii tapahtua paljon!

Tällä kertaa olin lähes kolme viikkoa hyvin onnistuneesti työpimennossa, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että en seurannut aktiivisesti sähköpostejani, hoidin vain pari kiireellisintä asiaa enkä edes käynyt verkkosivuillamme muuten kuin hakemassa blogipostauksiin suoria linkkejä. Minulla on loistavat suomalaiset kollegat, joiden tiedän pitävän aina paletin onnistuneesti kasassa, joten piti vain itse osata vetäytyä. Lopulta se sujuikin oikein hyvin ja ilman vieroitusoireita.

Lue myös: Loma – totaalinen irtiotto elämästä

Vietin ensimmäisen lomaviikon osaksi Suomessa ja näin perhettä. En ole aikoihin mennyt Suomeen noin tyhjällä kalenterilla ja se oli mahtavaa. (Pahoittelut kaikille tutuille, etten sopinut treffejä, älkää ottako henkilökohtaisesti!) Suomesta palattuani sain olla muutamia päiviä rauhassa kotona ja sen jälkeen lähdimme miehen kanssa viikoksi Egyptiin täysihoitoon.

Olen aina luullut, että en viihtyisi lomilla, joilla ei tehdä mitään ja uskoin, että haluan nähdä ja kokea paljon, mutta juuri nyt tuollainen loma tuntui hyvältä. Me vain olimme, söimme, siemailimme vähän viiniä ja juttelimme paljon. Loman loppua kohden meistä molemmat olivat täysin rentoutuneita, mutta samalla myös älyttömän inspiroituneita – minä blogin suhteen, mies omien juttujensa suhteen.

Loman aluksi ahmin kirjoja, mutta loman lopuksi oli jo ihan parasta istua varjoisalla terassilla läppäri sylissä, lukea kiinnostavista, kosmetiikkaan liittyvistä aiheista ja kirjoittaa blogia. Sellainen elämä tuntui ihanalta ja mieskin totesi, että näytän rentoutuneemmalta kuin aikoihin.

Lue myös: Lomailun paradoksi – vihdoin on ollut aikaa tehdä rauhassa töitä

Paluu Ruotsiin tuntui sekin hyvältä. Kirjoitin muutamia päiviä blogia aivan uudella innolla, otin muuten vain rennosti sekä fiilistelin jo etukäteen alkamaisillaan olleita luonnonkosmetiikan tuotekehittelyn opintojani.

Kun sitten keskiviikkona sain kurssimateriaalit käsiini innostuin niistä niin, että vietin koko loppu loman materiaalit käsissäni lähes kellon ympäri – lukuunottamatta niitä hetkiä, kun kävin hieman hankkimassa apuvälineitä opiskeluun ja tuotekehittelyyn. Tuntuu hyvältä olla pitkästä aikaa näin innoissaan jostakin, sillä juuri tällaiset jutut antavat minulle sitä kaipaamaani uutta virtaa.

Tätä minä juuri tarvitsin!

Sunnuntaina harmitti hieman, että joudun rauhoittamaan maanista pänttäysintoani uhkaavasti lähestyvän töihin paluun vuoksi, sillä olin niin innoissani kaikista saamistani kurssimateriaaleista, että olisin vain halunnut ahmia niitä. Odottelen kuitenkin vielä loppuviikosta toivottavasti saapuvaa pakettia, joka sisältää vihdoin ainesosia varsinaiseen tuotteiden formulointiin, joten on ehkä ihan hyvä, että niitä odotellessa käyn vähän töissäkin.

Olisin siis mielelläni voinut jatkaa lomailua vielä, mutta minusta tuntuu jopa hyvältä päästä tänään takaisin töihin. Mieli on rauhallisempi, kaikki ei tunnu kaatuvan niskaan ja nekin jutut, jotka ennen lomaa jäivät kummittelemaan takaraivoon ahdistavasti tuntuvat nyt helpommalta, kun hommiin sai etäisyyttä. Kyllä niidenkin kanssa pärjää.

Lue myös: Minimalismi toi elämään rauhallisuutta

Uusien opintojen myötä koen myös uutta intoa ja motivaatiota työtä kohtaan. Kun opin uutta, voin viedä sitä työnkin puolelle ja ohjata omaa toimenkuvaani sellaiseen suuntaan, että opeistani ja niiden tuomasta innostani on hyötyä.

Näin loman jälkeen tuntuu, että elämä on paremmin tasapainossa eikä kaikki enää ahdista. Pääkin tuntuu ihanan kevyeltä ja on mukavaa, ettei siellä ole sitä kiristävää tunnetta, joka alkoi jo tuntua vakiolta. Yritän nyt muistaa hokea itselleni, että minä itse aiheutan oman stressini ja on oma valintani, annanko itseni kieriä siinä. Tätä tekstiä kirjoittaessa olen kuitenkin vielä kotona, josta käsin on helppoa ajatella näin…

En  siis tiedä, kauanko tämä rentoutunut ja hyvä olo säilyy, mutta on silti mukavaa tietää, että jos pinna alkaa taas kiristyä, on minulla vielä kahdeksan ylityöpäivää pitämättä (eli melkein kolmen viikon loma, sillä teen kolmipäiväistä työviikkoa) ja kohta onkin jo kesälomakausi. Nyt kun siis tiedän, kuinka kivaa on, kun aivot saa laittaa narikkaan, niin taidan kokeilla sitä vielä pariinkin otteeseen tämän vuoden aikana.

Nyt kuitenkin koen, että on taas aika kääriä hihat ja ryhtyä hommiin niiden latautuneiden akkujen kanssa uudella virralla varustettuna. Tästä tulee varmasti aivan mahtava kevät!

Onko joku muu saanut viimeaikoina viettää onnistunutta lomaa?

---

Lue myös:
Rehellisiä ajatuksia uupumuksesta
Määmatkalla – miksi yksin matkustaminen kannattaa
Minimalismi toi helpotusta matkastressiin ja pakkaamiseen