”Vieläkö olette muuttamassa Thaimaahan?”

Minulle on viimeaikoina sadellut usealta suunnalta uteliaita kysymyksiä siitä, onko aiemmin suunnittelemamme muutto Thaimaahan vielä ajankohtainen juttu vai jäikö se vain suunnittelun tasolle. Vastaus on, että muutto on juuri nyt ajankohtaisempi kuin koskaan, sillä se tulee edelleen tapahtumaan eikä siihen ole itseasiassa enää kuin reilu kuukausi aikaa.

Kun kesän korvilla päätimme, että muuttaisimme tammikuussa Thaimaahan, tuntui siihen olevan vielä ikuisuus aikaa. Idea kuulosti sekä ihanalta että hieman jopa pelottavalta muutokselta, jonka toteutumiseen olisi kuitenkin vielä niin kauan aikaa, ettei sitä tarvinnut pysähtyä miettimään sen tarkemmin. Riitti kun kertoi asiasta jollekin ja hihkui sitten hetken aikaa  mukana, kuinka jännittävä juttu muutto onkaan.

Kun sitten lokakuun puolessa välissä saavuin Etelä-Korean reissultani tajusin, että muuttoon olisi enää aikaa alle kolme kuukautta ja siihen liittyviä asioita tulisi alkaa hoitaa välittömästi.

Olin suunnitellut, että hakisin ennen muuttoa Ruotsin kansalaisuutta, minkä jälkeen voisin hankkia Ruotsin passin, jossa olisi vihdoin uusi sukunimeni. En ollut uusinut vielä yhtäkään dokumenttia kesäkuussa naimisiin menon myötä vaihtuneeseen sukunimeeni liittyen, mutta oikealla nimellä varustetun passin hankkiminen olisi välttämätöntä ennen matkaa ja viisumin hakemista. Koreaan olin matkustanut vielä vanhalla passilla ja varannut lentolipun sekä hotellinkin vanhalla nimelläni.

Ruotsin kansalaisuuden ja ruotsalaisen passin hankkiminen ennen Thaimaahan muuttoa olisi ollut kätevää. Minulla oli lokakuussa tullut juuri täyteen kaksi vuotta Ruotsissa kirjoilla olemista, mikä on rajapyykki, jonka jälkeen toisen Pohjoismaan kansalaisena voisin hakea Ruotsin kansalaisuutta.

Olisin käynyt hommiin, mutta hakuprosessin kulkua selvittäessäni huomasin, että minun olisi lähetettävä asiaa hoitavalle taholle hakemuksen lisäksi myös oma henkilöllisyystodistukseni. Koska minulla ei ole suomalaista henkilöllisyyskorttia, oli Suomen passi ainoa kunnollinen henkilöllisyystodistukseni. Kun sitten luin, että kansalaisuushakemuksen käsittely vie jopa kolme kuukautta päätin, että teen sen toiste. En voisi ensin odottaa kolmea kuukautta Ruotsin kansalaisuutta, sitten paria viikkoa Ruotsin passia ja lopuksi vielä paria viikkoa viisumia. Ehtiihän sen Ruotsin kansalaisuuden hankkia joskus toistekin.

Päädyin siis vaan uusimaan Suomen passini Tukholman Suomen konsulaatissa, jotta minulla olisi edes joku dokumentti uudella sukunimelläni. Tämän viikon aikana laitamme hakuun vielä Thaimaan viisumit. Nyt meillä on varattuna lennot ja hotelli ensimmäiselle viikollemme Thaimassa, minkä jälkeen pääsemme toivottavasti muuttamaan siellä omaan vuokra-asuntoon. Olemme katselleet etukäteen asuntoja, mutta päätös asunnosta tullaan tekemään vasta perillä ja muutamia asuntoja nähtyämme.

Vuokraamme poissaolomme ajaksi Tukholman asuntomme kalustettuna ja koska täällä asuntojen hinnat huitelevat melko korkeissa summissa, saamme vuokrarahoilla maksettua helposti niin vuokran kuin muutkin arkiset kulumme Thaimassa. Käytännössä meidän ei siis välttämättä tarvitse edes koskea Thaimassa ollessamme säästöihimme, mikä tuntuu todella hyvältä ajatukselta. Voimme siis vai laittaa elämän Ruotsissa tauolle ja vaihtaa sen hetkeksi elämään Bangkokin hulinassa.

Joulukuu tulee täyttymään pienten käytännön juttujen järjestelystä ja asunnon henkilökohtaisten tavaroiden pakkaamisesta. Meillä on onneksi varsin minimalistisesti sisustettu asunto, joten lähinnä minun tulee huolehtia, että pakkaan vaatteeni, kosmetiikkani ja laatikollisen tärkeitä papereitani sivuun.

Vuokraamme asuntomme suomalaisen yrityksen ruotsalaiselle tytäryritykselle ja siinä tulee asumaan suomalainen pariskunta, joten vuokraamisen suhteen minulla on ihan hyvä fiilis. Matkaan lähtee mukaan vain yksi matkalaukku, jonka täyttäminen vaatii toki pientä suunnittelua, mutta yritän olla ottamatta siitä stressiä.

Ajatus muutosta on tavallaan siis hyvin ajankohtainen, mutta silti se tuntuu tapahtuvan vasta joskus piiiitkän ajan päästä. Eihän se vain millään ihan oikeasti voi olla tapahtumassa jo kohta!

Kun pysähdyn ajattelemaan muuttoa, tuntuu se samaan aikaan sekä ihanan jännittävältä että suorastaan pelottavan kauhistuttavalta ajatukselta. Puoli vuotta sitten se oli leikittelyn asteella oleva unelma, mutta nyt se on jotakin sellaista, minkä olemme ihan oikeasti tekemässä. Tuntuu hyvältä, että päätimme uskaltaa tarttua siihen ja tehdä siitä unelman sijaan suunnitelman, joka on nyt oikeasti alkamassa toteutua.

Sinne Bangkokiin me siis kohta lähdemme yhdessä ja se tuntuu hurjan kiehtovalta seikkailulta!