Mitä meillä syödään ja paljonko siihen kuluu rahaa?

Jostain syystä olen saanut toistuvasti pyyntöjä kirjoittaa siitä, mitä meillä syödään ja minkä verran siihen kuluu rahaa. Koska toisten talousasiat ja käytännöt ovat minusta ainakin usein hyvin mielenkiintoista luettavaa ja niin moni on pyydellyt aiheesta postausta jo pitkään, kirjoitan siitä hyvin mielelläni.

Aihe on minusta kiinnostava, sillä meillä on siihen jonkun mielestä ehkä vähän erikoinenkin lähestymistapa, mutta samalla silti sellainen, että se on monille täysin tuttu – joko omasta valinnasta tai pakon sanelemana. Oikeastaan se on ehkä erikoinen vain niille, jotka menevät kauppaan aina valmiin listan kanssa tai jotka ostavat useimmiten mitä mieli tekee asiaa sen kummemmin ajattelematta.

Paljonko ruokaan kuluu rahaa kahden hengen taloudessa Virve Fredman Ostolakossa
Hedelmiä ja kaurajogurttia sekä siemenleipää ja hummusta.

Meillä on mieheni kanssa avioliitosta huolimatta täysin erilliset rahat, mutta siirrämme molemmat joka kuukausi taloustilillemme 2000 kruunua, eli noin 200 euroa. Maksamme tuolla rahalla yhteiset menot kuten kauppalaskut ja muut yhteiset laskut (asuinkuluja lukuunottamatta), mutta kahden hengen pienimenoisessa taloudessa 4000 kruunun sivuun laittaminen kuukaudessa on tietysti jo niin paljon, että tili toimii samalla yhteisenä säästötilinämme.

Voimme kustantaa tuolta tililtä ruuan ja laskujen lisäksi esimerkiksi matkamme ulkomaille, kerran kuussa käyvän siivojan, satunnaiset ravintolakäynnit ja treffit sekä yhteiset kodin hankinnat. Tuon tilin lisäksi molemmilla on sitten omat rahansa, säästönsä ja sijoituksensa.

Olen itse todella pihi ruokashoppailija, mutta onneksi sitä on myös mieheni, minkä ansiosta kauppareissut sujuvat aina hyvissä merkeissä – erilaiset suhtautumiset kun voisivat helposti aiheuttaa kireää ilmapiiriä, kun toisen valinnat yhteisten rahojen käytön suhteen ärsyttäisivät.

Yhteinen asenteemme on, että kaupasta ostetaan sitä, mitä sieltä saa halvalla. 

Paljonko ruokaan kuluu rahaa kahden hengen taloudessa Virve Fredman Ostolakossa
Pastasalaatti kananmunalla ja fetalla.

Meillä ei siis todellakaan harrasteta kauppalistoja, sillä en koe meidän elämäntilanteessamme olevan järkeä päättää etukäteen, että syödään lohta, jos kasvispyöryköitä saisi kaupasta halvalla. Emme myöskään koskaan ajattele etukäteen, että olisipa kiva syödä viikonloppuna tortilloita, vaan menemme vain ruokakauppaan aina avoimin mielin ja ajatellen, että ostetaan, mitä satutaan saamaan halvalla.

Käymme kaupassa joskus yksin, mutta usein yhdessä. Jos jomman kumman tekee mieli ostaa jotain normaalihintaista, voi sitä tietysti ostaa, eli mikään ei ole kiellettyä. Yleisesti vain satumme lähes poikkeuksetta ostamaan vain edullisia tarjoustuotteita.

Jos mieheni menee kauppaan ilman minua, en pyydä häntä tuomaan vaikkapa omenoita ja mandariineja, vaan pyydän häntä vain tuomaan jotain hedelmiä, mitä sieltä sattuu saamaan halvalla. Joskus hän tuo tullessaan pariakin erilaista laatua, mutta joskus voi olla, että hän ilmoittaa kotiin tullessaan, ettei oikeastaan mitään saanut edullisesti eikä hän siksi tuonut mitään. Sekin on okei.

Olemme onnekkaita, sillä lähikaupassamme on usein hyviä tarjouksia ja kurvaankin sen käytävät läpi aina oikeastaan vain niitä etsien. Usein nämä ovat vanhenemaisillaan olevia tuotteita, jotka pitää syödä heti, mutta joskus taas kauppiaan suurina erinä ostamia tarjoustuotteita, joiden päiväykset eivät pauku vielä aikoihin ja joita voi siksi jopa hieman hamstrata.

Paljonko ruokaan kuluu rahaa kahden hengen taloudessa Virve Fredman Ostolakossa
Villiriisiä, kookoskastiketta, pinaattia ja jotain kasviperäistä lihan korvaajaa.

Nykyään en edes jaksa usein katsella muita juttuja, vaan katseeni tarttuu vain tarjouksiin, jotka on merkitty meillä isoilla tarjouslapuilla. Vasta jos tarjouslappuja ei ole esillä liiemmin, alan katsella, mikä on halpaa ihan normaalistikin.

(Ulkomailla kaupassa käydessä teen aina samaa, mutta varsinaisten tarjouslappujen sijaan etsin vain, mitä kaupoissa myydään normaalistikin halvalla ja teen valintani sen mukaan. Monia asioita saa ihan normaalistikin halvalla ilman, että kyse on erikoistarjouksesta. Esimerkiksi Pariisissa ollessani budjettini oli 10 euroa päivässä ja se kattoi oikestaan ihan kaiken ruuasta shoppailuun, take away -kahveihin, liikkumiseen ja muihin aktiviteetteihin.)

Minulta kysytäänkin usein, mitä me yleensä syömme, mutta minun on todella vaikeaa vastata siihen, sillä se riippuu täysin siitä, mitä kaupasta on milloinkin saanut halvalla.

Kun bongaamme hyvän tarjouksen, voimme tankata tarjoustuotteita kotiimme välillä vähän ehkä järjettömältäkin kuulostavia määriä. Meillä oli vielä vähän aikaa sitten kotonamme esimerkiksi 11 kiloa punaisia linssejä ja 10 purkkia kookosmaitoa, koska ne ovat olleet kaupassa halvalla. Joskus kotoa löytyy paljon kikherneitä tai bulguria, joskus papuja ja toisinaan taas vähän pidemmäksi aikaväliksi riittävää tarjousmysliä. Joskus mysliä ei saa edullisesti, mutta siihen tarvittavia aineita kyllä saa, eli teemme sitten myslimme itse.

Paljonko ruokaan kuluu rahaa kahden hengen taloudessa Virve Fredman Ostolakossa
Porkkanaa, punajuurta ja vuohenjuustoa uunissa.

Vertaamme aina kilohintoja ja se on meille itsestäänselvyys, sillä kuinka sitä muuten osaisi edes sanoa, onko joku tarjous hyvä vai huono. Jos esimerkiksi juustoa saa alle 70 kruunun kilohinnalla ostamme sitä, mutta jos sitä ei saa, ei meillä sitten vain käytetä juustoa.

Aina en edes tiedä, mitä varsinaisesti syön. Lähikaupastamme sai esimerkiksi alkusyksystä halvalla matveteä, enkä edelleenkään tiedä tarkalleen, mitä se oikeastaan on, mutta siinä on hyvät ravintoarvot ja se on hyvää, joten olemme syöneet sitä paljon – ihan oikeasti siis kilotolkulla ja sitä löytyy kaapeistamme vieläkin muutamia paketteja.

(Kukaan muukaan paitsi mieheni ei tainnut tietää, mitä se on ja siksi muut jättivät sen ostamatta, kun taas me hyödynsimme keuppareissuillamme kerta toisensa jälkeen halpenevaa tarjousta kauppiaan yrittäessä päästä matvete-kuormastaan eroon.)

Syön kotona mielelläni terveellisesti ja nyt kun siihen on töiden loppumisen myötä aikaa panostaa, olen myös yrittänyt tehdä sen. Minä olen tässä kyllä huomattavasti miestäni enemmän lipsuva, mutta kiitos hänen, kotiimme ei tuoda tarjouksesta yleensä ihan mitä sattuu. Vaikka pullamössöleipä siis olisi tarjouksessa, emme useinkaan osta sitä. Sen sijaan voimme ostaa normaalihintaisia (edullisia) siemeniä yms. voidaksemme tehdä kaurahiutaleista nopeasti uunissa siemenleipiä.

(Toki minä olen meistä kyllä se, joka ostaa kaappiin jemmaan sipsipussin ja suklaapatukan, kun näen ne tarjouksessa…)

 Paljonko ruokaan kuluu rahaa kahden hengen taloudessa Virve Fredman Ostolakossa
Hedelmiä, kaurajogurttia ja mysliä.

Hamstraamme siis kotiin milloin mitäkin, mikä tarkoittaa, että kauppalaskumme summa riippuu täysin tarjousten määrästä. Toisaalta voi myös olla, että yhdellä kauppareissulla se on niiden vuoksi suurempi, mutta seuraavilla sitten pienempi.

Joskus kaupasta voi vaikka saada fetajuustoa tai mozarellaa halvalla, mutta ei varsinaisesti mitään kivaa niiden pariksi. Voimme silti ostaa niitä jemmaan, jos päiväykset sen sallivat, sillä niille todennäköisesti löytyy tulevien viikkojen aikana tarjouksesta jotain kaveriksi.

Paljonko ruokaan kuluu rahaa kahden hengen taloudessa Virve Fredman Ostolakossa
Uunissa paahdettuja myskikurpitsan siemeniä.

Ostamme toki muutamia asioita ihan normaalilla hinnalla. Näitä perusjuttuihimme kuuluvia asioita ovat mm. banaanit, maustamaton jogurtti, kahvi ja kahviin käytettävä kaurajuoma (iKaffe). Näidenkin kanssa pidämme toki silmät auki ja jos vaikka jotain muuta jogurttia saa halvemmalla kuin sitä kaupan tavallisesti halvinta, tartumme tarjoukseen.

Kokeilemme myös uusia kahveja, jos niitä saa tarjoushintaan ja joskus jopa pihtailemme hieman kauramaidon kanssa ja ostamme sen sijaan tavallista. Vastaavasti myös hamstraamme mitä tahansa näistä, jos niitä saa joskus tarjouksesta.

Minun oli hankalaa tarkistaa, kuinka paljon rahaa ruokaan on mennyt viime kuukausina, sillä olen ollut itse niin paljon pois kotoa, ettei normaaleja viikkoja ole liiemmin ollut. Jos toinen on poissa kotoa, käyttää kotona oleva perushankintoihinsa yleensä omia rahojaan aivan kuten reissussakin oleva tekee. Jostain syystä mieheni pitää erityisen tärkeänä, että hän ostaa syömänsä asiat omilla rahoillaan ollessani pois, joten tästä on tullut meille sanaton tapa.

Paljonko ruokaan kuluu rahaa kahden hengen taloudessa Virve Fredman Ostolakossa
Banaanilettuja banaanista, kananmunista, kaurahiutaleista ja kanelista. Lisukkeena turkkilaista jogurttia ja pakastevadelmia.

Yleensä käymme kaupassa kahdesti viikossa ja kauppalaskumme ovat keskimäärin ehkä 45 euroa viikossa. Joskus riittä, että käymme kerran, jos olemme jo tyytyväisiä kotona oleviin varastoihin. Tällöin shoppailemme hieman enemmän, mutta en muista, että kauppalaskumme olisi ikinä ollut edes 500 kruunua eli 50 euroa.

Yksi perus kauppareissu on tavallisesti tarjouksista riippuen vähän yli 20 euroa. Arvioisin siis, että meillä menee kuukaudessa vähän alle 200 euroa ruokakauppaan, eli noin 20 euroa viikossa henkeä kohti. Todenmukaisin veikkaus olisi varmasti noin 180 euroa kuukaudessa.

Tämä summa sisältää myös kaiken muun, mitä ruokakaupasta hankitaan, eli hammastahnat, vessapaperit, astianpesuaineen ja muut vastaavat asiat (ja itseasiassa meillä on tälläkin hetkellä kotona kolme avaamatonta tuubia hammastahnaa ja neljä pussia astianpesuainetableteja, koska niitä on saanut joskus erityisen halvalla…).

Sanoisinkin, että tuo 200 euroa on sellainen meidän mittapuullamme tavallisesti törsäillen muodostuva summa, josta voisi tinkiä paljonkin, mutta jolla emme koe varsinaisesti pihistelevämme mistään, vaan syövämme hyvin ja samalla ostamme sillä kuivakaappiin täytettä, joilla voisimme nytkin tarvittaessa elää varmasti viikkoja.

Paljonko ruokaan kuluu rahaa kahden hengen taloudessa Virve Fredman Ostolakossa
Spagettia tomaattimurskapohjaisella linssikastikkeella.

Niin ristiriitaiselta kuin se kuulostaa, emme varsinaisesti siis ajattele pihistelevämme, vaikka yritämmekin ostaa halpoja juttuja. Me vain menemme ruokakaupaan tekemään löytöjä ja etsimään, mitä sieltä saa halvalla. Emme siis koe, että ruokareissumme olisivat täynnä ”voi ei, en voi ostaa tuota, kun se maksaa noin paljon” -ajattelua, sillä emme oikeastaan koskaan mieti noin. Me vai menemme kauppaan tutkimaan, mitä kivaa voimme sillä kertaa sieltä kotiuttaa.

Tykkään tavastamme ostaa edullisia asioita, sillä paitsi että tietysti ostamme sen myötä usein niitä perusjuttuja, laittaa se myös kokeilemaan uutta. Kuskasimme esimerkiksi juuri kotiin ensimmäistä kertaa elämässämme myskikurpitsan, koska sitä sai halvalla ja sen innoittamana teimme siitä ruokaa. Tykkäämme kyllä linsseistä, mutta jos niitä ei olisi päätynyt kotiin yli kymmentä kiloa niiden oltua tarjouksessa, en taatusti olisi kokeillut tehdä niistä niin erilaisia juttuja.

Olemme tietysti siinä mielessä etulyöntiasemassa, ettei meillä ole ruuan suhteen liiemmin rajoituksia. Kummallakaan ei ole allergioita tai yliherkkyyksiä ja vaikka suosimmekin mieluiten kasvisruokaa ja valitsemme sen lähes poikkeuksetta, voimme myös syödä lihaa, jos se on tarjouksessa – tai oikeastaan jos se on tarjouksessa ja mieheni suostuu sen kokkaamaan, sillä en itse tykkää liharuokien laitosta liiemmin.

Lopuksi haluan vielä korostaa, että en henkilökohtaisesti pidä omaa viikottaista, noin 20 euron ruokabudjettia poikkeuksellisen pienenä ja tiedän, että moni menee samalla. Ajattelen, että jos olisi tarve, voisi sen alle tietysti helposti vetää, mutta meillä ei kuitenkaan ole siihen tarve. Koemme, että tällä budjetilla syömme hyvin ja monipuolisesti ilman että jäämme mistään paitsi.

En ajattele, että tämä on mikään kilpailu tai että olisi tarvetta vertailla ja tiedän monia, jotka käyttävät ruokaan vähemmän rahaa sekä myös monia, joilla menee ruokaan huomattavasti enemmän rahaa. Tämä postaus oli siis vain ihan tavallinen postaus siitä, minkä verran meillä kahdella kuluu rahaa ruokakauppaan ja mitä sillä rahalla ostamme, kun niin moni on ollut asian suhteen utelias.

Paljonko ruokaan kuluu rahaa kahden hengen taloudessa Virve Fredman Ostolakossa

Millaisia ruuan ostajia te olette?

Edit. Aiheesta alkanut keskustelu jatkuu uudemmassa blogipostauksessani täällä.

35 kommenttia artikkeliin ”Mitä meillä syödään ja paljonko siihen kuluu rahaa?”

  1. Mielenkiintoinen mutta NIIN erillainen lähestymistapa kuin minulla… tosin teitä on kaksi meitä viisi.

    Mielenkiintoista huomata miten erillaisia tapoja on miettiä ateria valintoja. Kiitos tästä postauksesta 🙂

    Vastaa
    • Joo, on tosiaan mielenkiintoista huomata, kuinka eri tavalla eri ihmiset tekevät perus jutun! 🙂 Tämä tosiaan sopii kahden ihmisen elämään hyvin, mutta lähestymistapanani olisi epäilemättä toinen, jos meitäkin olisi viisi. Silloin kaipaisin varmasti elämään enemmän ennalta päätettyjä juttuja, jotta voisin taata arjen rullaamisen ja saisin mielenrauhaa. 🙂

      Vastaa
  2. Minun korvaani tuo summa kuulostaa aivan utopistisen pieneltä! Meillä on nelihenkinen perhe (vauva ja päiväkoti-ikäinen lapsi) ja ruokakauppaan menee 800-1000 euroa joka kuukausi 😀 Ruoan osuus on 300-400 euroa kuussa. Herkuttelemme aika usein juustoilla, mutta muuten syömme mielestäni ihan tavallista kotiruokaa. En oikein keksi millä tästä olisi mahdollista säästää tinkimättä rajusti terveellisyydestä (kasvikset) tai mausta (esim. pasta ilman parmesania olisi omaan suuhuni tylsän makuista). Kasvisruokaa syömme paljon, eikä se oikeastaan ole sen edullisempaa kuin liha.

    Vastaa
    • Uskoisin, että pienten lasten kanssa jo se, että pitää suunnitella vähän enemmän etukäteen vaikuttaa varmasti ruokakuluihin – minulla ainakin vaikuttaisi. 🙂

      Vastaa
    • Mua jäi kiinnostamaan mitä muuta ruokakaupasta ostetaan kun suurempi osa menee muuhun kuin ruokaan? Eihän vaipat ym niin paljoa maksa.

      Vastaa
  3. No mikähän siinä on, kun nämä kiinnostaa jotenkin vaan niin paljon :D. On jotenkin hauska seurata mihin ihmiset rahansa hassaa, mitä menoja on enemmän kuin minulla ja mitä vähemmän. Vielä parempi, jos ois ihan kuitit tallessa ;). Juu, meillä on 3 lasta, 2 aikuista ja koira. Meillä menee about 1000e/kk ruokaan. Siinä tietty sellaisia lisiä, että on ostettu synttäreille/kavereiden synttäreille jotain ja myös wc-paperi jne onaina se x5.. Ei minun mielestäni ihan hullukaan summa vaikka voisi syödä ja kuluttaa vähemmänkin. Suosin kaikessa myös kotimaista, enkä mielelläni tingi siitä periaatteesta. Yllättävä menoerä on muuten myös nuo kaverisynttärit(vain karkit niihin yleensä ruokalaskussa). Jos laskee, että 3 lasta ja jos jokainen käy vaik 10x/vuosi synttäreillä.. ja vaik 10e lahja.. Siihen vielä sukulaisten ja kaverien lapset jne. Perskeles. Miten sinä suhtaudut muuten jouluun? Ostatko lahjoja? Minusta on mukava kuitenkin antaa lahjoja, mutta jotenkin hankala keksiä, että ei ostaisi mitään turhaa. Sehän on hukkaan heitettyä rahaa vain/hukkaan heitettyä työtä/hukkaan heitettyjä luonnonvaroja. Hmm.

    Vastaa
    • Jotenkin se tosiaan vain kiinnostaa – minua ainakin! 😀 Mielenkiintoista kuulla vastaavasti toisentyyppisen talouden kuluista.

      En ole liiemmin jouluihminen ja olemme jo monta vuotta sitten läheisten ja perheen kanssa lakanneet ostamasta joululahjoja toisillemme. Mielummin käyttää sen rahan sitten itse johonkin, mitä oikeasti haluaa kuin väkisin keksii niitä ostoksia. Jos jotain pitää ostaa, ostan mielummin sitten kokemuksia ja elämyksiä enkä niinkään tavaroita. Vastaavasti kyllä sitten pitkin vuotta saattaa helposti antaa jollekin jotain, mikä tulee juuri hänen tarpeisiinsa jos kohdalle sattuu.

      Lähipiirissä on muutama kummilapsi kyllä ja heidän jouluunsa kuuluu minulta kyllä lahja, mutta nyt kun ikää on tullut ja pari on jo koulussa, olen alkanut mielummin antaa heille rahaa, jonka voivat sitten itse säästää tai ostaa sillä jotain oikeasti haluamaansa. 🙂

      Täältä löytyy parin vuoden takainen postaus suhtautumisestani jouluun ja postaus pitää aika pitkälti edelleen paikkansa:
      https://www.virvefredman.com/ostolakossa/joulu-ilman-lahjoja/

      Vastaa
  4. Asun poikakaverin kanssa ja meillä menee kuussa ruokaan 160e/hlö. Pidin sitä suurena summana (koska opiskelijana pärjäsin 100-120e/kk, mutta silloin pitikin miettiä mitä ostaa), mutta nämä keskustelut siitä miten paljon muissa huusholleissa menee ruokaan on jotenkin avanneet silmiä todellisuudelle.
    Olisi hirmu mielenkiintoista nähdä mitä eri ihmisten menu viikolle näyttää. 🙂

    Itselläni on aika erilainen strategia kuin teillä: päätetään viikon ruoat etukäteen, ostetaan ainekset lauantaina ja kokataan kerralla työlounaat ja osa illallisista sunnuntaina. Aamiaiset on käytännössä olleet samat jo monta vuotta. Meikällä puuroa ja kahvia. Puolisolla hilloleipiä ja appelsiinimehua. Tämä kumpuaa siitä ettää kumpikin on ihan väsyneitä työpäivän jälkeen ja ainoastaan haluaa mahaan murkinaa ja pikkutauon puuhaamisesta. Säästyy aikaa kaikelle muulle illasta.

    Vastaa
    • Olisi tosiaan mielenkiintoista nähdä niitä konkreettisia esimerkkejä siitä, miltä menu näyttää! 🙂

      Meillä meni ruokaan vielä töissä ollessani ehkä kymppi enemmän viikossa, kun itsekin olin todella väsynyt eikä minua olisi vähempää voinut kiinnostaa kokata. Silloin ostimme helposti (tarjouksessa olevia… :D) valmisruokia ja uunipizzoja. Nyt on ihanaa, kun ehtii satsata ruuan laatuun enemmän. 🙂

      Vastaa
  5. Kuulostaa kyllä todella vähältä 😀 Meillä vastaavassa kahden aikuisen taloudessa menee 600-700 euroa ruokaan. Syödään paljon, kun liikutaankin paljon. Eikä kyllä toki kauheasti kyttäillä tarjouksiakaan, vaan ostetaan mitä halutaan ja usein myös luomuna. Omaan makuun summa on vähän liian iso, mutta ei niin iso, että alkaisi hirveästi tehdä töitä sen pienentämisen eteen.

    Kaikki on tietysti suhteellista ja monet asiat vaikuttavat jo pelkästään siihen, että millaiset määrät ruokaa riittävät pitämään koneiston käynnissä ja kunnossa 🙂

    Vastaa
    • Tuo on täysin totta, että riippuu tosiaan paljon siitä kehon kulutuksestakin. Meillä tosin olisi varmasti hieman pienempi ruokalasku, jos mies ei kuluttaisi niin paljon energiaa tai olisi tarkempi ruuan laadusta, mutta taitaa kyllä vain olla hyvä, että hän on sitä, sillä itse ostaisin muuten paljon helpommin epäterveellisiä juttuja jos vain saisi alesta… 😀

      Vastaa
  6. Kuulostaa kohtuulliselta summalta. Olispa mukava saada meillekin toimimaan noin mut kuulostaa melko vaikealta etenkin kun täytyy paljon käydä yhdessä lasten kanssa kaupassa. Meillä menee 5 hengen taloudessa vaihtelevasti 350-550€/kk sisältäen vaipat, pesuaineet jne. Prisman kauppakassi täällä lapissa olis hyvä ja tulisi varmasti säästöäkin.

    Vastaa
    • Hei varmasti hankalampaa käyttää tätä taktiikkaa, kun mukana on muitakin kuin aikuisia. Silloin minäkin haluaisin pelata varman päälle ja varmistaa, että kotona varmasti on aina helpot ja hyvät ruuat kaikille. Voisin ainakin kuvitella ostavani vaikka leipää enemmän ajatuksella, että ”hyvä olla tätä, jos lapsille tulee nälkä ja pitää äkkiä olla jotakin”. 🙂

      Vastaa
  7. Tämäpä huippumielenkiintoinen postaus! Aika erilaista on teillä kuin meillä ruuan hankinnan suhteen 🙂 Itse en pahemmin kaupassa metsästä tarjouksia. Toki jos ostoslistalla on juusto ja tarjouksessa on hyvä juusto, ostan sitten sen. Ja sama oikeastaan kaiken ostettavan suhteen: jos löytyy aletuote, niin se sitten mukaan (paitsi jos huonoksi havaittu). Itse siis tykkään miettiä etukäteen, mitä tarvitsee ostaa ja mitä tekisi ruuaksi. Sen listan mukaan sitten kokoan tavarat kaupassa. Monesti tulee kyllä ostettua myös listan ulkopuolelta jemmaan juttuja, mutta ilman mitään listaa en kauppaan mene. Inhoan nimittäin kaupassa pyörimistä ja sen miettimistä, mitä ruuaksi tekisi 😀 Eli tuo teidän metodi olisi mulle kauhistus ja saisi mut huonovointiseksi 😀 Se meissä on yhteistä, että minäkin katson kyllä tavaroiden hintoja ja suosin halvempaa. Kilohinnat pitää aina tsekata!

    Kauankohan te muuten syötte tuota 10 kilon linssisatsia? Linssihän on todella riittoisaa ruuanlaitossa! Matvete lienee vehnäsuurimoita tai vastaavaa, googlettelun perusteella? Eli voi käyttää lisukkeena riisin tapaan (kuten myös ohrasuurimoita).

    Vastaa
    • Todella mielenkiintoista kuulla, millä strategialla muut menevät! 🙂

      Juuri nyt vaikuttaa, että nuo linssit riittävät reippaasti pidemmäksi aikaa kuin olimme arvioineet, sillä kuten sanoit, ovat ne tosiaan todella riittoisia – mikä tuli meille jopa vähän yllätyksenä… 😀 Toivotaan, että saadaan ne tässä muutamien tulevien kuukausien aikana syötyä. Onneksi niissä on päiväyksiä maaliskuulle asti, eli aikaa on.

      Ja joo, meillä tuo matvete on tosiaan ollut usein juuri riisin tilalla käytettävä juttu. Jotain tuollaisia suurimoita tosiaan ovat ja oikein hyvin toimivat. 🙂

      Vastaa
      • Hei,

        Kiva lähestymistapa ruokakaupassa käymiseen, se onkin mielenkiintoista kuinka eri asioita eri ihmiset painottavat. Olisi kiva, jos kirjoittaisit enemmänkin rahasta, tuloista, menoista, säästämisestä jne. 🙂

        Meillä menee nykyään mieheni kanssa ruokaan rahaa noin 120-140€/kk (plus tähän päälle wc-paperit ym. taloustavara). Aiemmin saattoi mennä helposti 300-400€/kk, mutta olemme sillä saaneet pienennettyä summaa, että käymme kaupassa vain kerran viikossa tai joka toinen viikko, lisäksi ollaan vaihdettu kallis K-market halvempaan eli pyrimme käymään lähinnä Prismassa/Lidlissä/Halpa-hallissa. Se onkin jännä kuinka isoja hintaeroja voi olla eri ruokakauppojen välillä. Toki ymmärrän, ettei kaikkialla ole tähän mahdollisuutta, oikein pienillä paikkakunnilla esim juuri K-market saattaa olla ainoa kauppa ja halvempaan kauppaan voi olla hyvinkin pitkä matka. Kuinka on Ruotsissa, mitkä kaupat on niitä edullisimpia ja mitkä kalleimpia? Meillä tärkeimpiä kriteereitä ruokakaupassa on kotimaisuus ja edullisuus, ostamme siis halvimman kotimaisen vaihtoehdon. Säästämme myös ostamalla paljon tarjoustuotteita pakkaseen, poimimme syksyisin pakastimen täyteen marjoja ja valmistamme itse hillot sekä lisäksi meillä on pienen pieni keittiö puutarha. Haaveena onkin ostaa vielä joku päivä yksi pakastin lisää niin säästöä tulisi vieläkin enemmän, ja suurentaa kasvimaata 😀

        Vastaa
        • Useampi on itseasiassa laittanut minulle viestiä ja toivonut muistakin talousasioista juttua blogiini, joten varmaankin kyllä teen. Kiva kuulla, että aihe kiinnostaa! 🙂

          Meilläkin vaihtelisi kyllä ruokakulut varmasti paljon, jos ei olisi kahta lähikauppaa, joista toinen on täynnä hyviä tarjouksia. Toisesta taas voi hakea joitakin perusjuttuja sitten toista edullisemmin, eli vaikka kahvin kauramaidon.

          Meidän paras lähikauppamme on Matboden, joka kuuluu noin 70 kaupan Matrebellerna-ketjuun. Niissä on aina hyvät tarjoukset ja ostavat välillä todella random-eriä ties mitä, jotta voivat tarjota halvalla. Me olemme niitä asiakkaita sitten, jotka poimivat heiltä vain tarjoukset, mutta muut tulevat kauppaan yleensä tarjousten houkuttelemana ja ostavat samalla ne ”peruskalliit” ostoksensa myös.

          Jos olisimme vain pienen lähi-ICA:n (eli vähän kuin K-kaupan) varassa pelkästään, maksaisi ruokamme taatusti enemmän. Täälläkin on Lidlejä, mutta meidän lähettyvillämme ei ole yhtäkään, eli pitäisi mennä kaupunkiin.

          Täällä ICA on usein se keskihintainen, samoin Coop ja Hemköp. Sitten on Willys, joka on hieman noita edullisempi. 🙂

          Vastaa
  8. Toivottavasti olet kasvissyöjänä mittauttanut rauta-arvosi! Itse luulin olevani uupunut ja väsynyt työelämään, mutta minulla olikin rautavaje.

    Vastaa
    • En ole itse koskaan mittauttanut, sillä nyt kun keho on saanut töiden loputtua lepoa, ei uupumusta ole enää tuntunut. En ole varsinaisesti kasvissyöjä, mutta nykyään tosiaan tulee syötyä vähemmän lihaa kuin ennen.

      Meillä syödään kyllä todella paljon pinaattia, parsakaalia, kikherneitä, linssejä, seesaminsiemeniä yms. eli kaikkea sellaista, mistä saa jo enemmän ja helpommin rautaa kuin lihasta (mies on näistä ravintoasioista tarkka ja haluaa aina pitää huolta, että ruokamme on ravitsevaa), joten sen vuoksi ei ehkä ole tuntunut, että kehoa väsyttäisi. (Itse koin uupumukseni olevan juuri henkisen puolen uupumista enkä huomannut sitä, kun keho ei laittanut hanttiin.)

      Mutta todella hyvä pointti kyllä nostaa esiin, jos lihan syönti jää vähemmälle. Kiitos, siis! 🙂 Minusta on ollut ihanaa myös huomata, kuinka kasvisruokavalio ei enää nykyään tarkoita ihmisille vain lihan pois jättämistä vaan juuri sitä, että ravintoaineet vain tulevat muista lähteistä, eli lihaton tai vähällä lihalla eläminen ei enää niin usein saa aikaan sitä, että jotain uupusi. 🙂

      Vastaa
      • Raudanpuute ilmenee myös ”henkisinä oireina”. Jos rautavarasto (ferritiini) on pudonnut alas, sitä ei enää ruualla pysty nostamaan vaan tarvitaan rautalisää. Naiset ovat riskiryhmässä jo pelkästään kuukautisten vuoksi.

        Vastaa
        • Mielenkiintoista! 🙂 Minä olen aina luullut, että raudanpuute näkyy myös kehon väsymyksenä ja voimattomuutena. Oma uupumukseni kun oli tosiaan sitä, että kävin päin vastoin ylikierroksilla, tuntui että voi tehdä mitä vaan ja mieltä vain ärsyttivät muut.

          Vastaa
          • Näkyy myös fyysisenä voimattomuutena, mutta myös ”henkisenä”. Oireiden kirjo on aika laaja. Taitaa mennä tosin vähän asian vierestä 🙂

    • Täytyy muuten hieman oikaista tätä varsin yleistä harhaluuloa, että juuri kasvissyöjillä olisi huonot rauta-arvot, vaikka tilanne on useimmiten päin vastoin. Liha ei siis ole se paras raudanlähde ja myös lihansyöjät saavat suurimman osan nauttimastaan raudasta juuri kasviksista. Suosittelen Netflixistä dokkaria Game Changers jossa oikaistaan näitä kasvisruokavalioon liittyviä myyttejä. Toki rauta-arvot kannattaa mitata jos on selittämäröntä väsymystä 😊

      Vastaa
      • Kasvissyöjillä on suurempi riski raudanpuutteeseen, koska kasviperäinen rauta imeytyy huonommin. Siemenet, leseet, maitotuotteet, kahvi heikentävät raudan imeytymistä. Sekoitit kommentissasi raudan ja proteiinin. Netflixin dokkarissa puhuttiin siitä, että myös lihansyöjät saavat suurimman osan proteiinista kasviksista. Dokumentti oli viihdyttävä ja hyvin tehty. Siinä tosin puhuttiin huippu-urheilijoista, jotka varmasti seuraavat muutenkin terveydentilaansa jatkuvasti. Heille puutostiloja ei säännöllisten mittausten vuoksi pääse syntymään. Naiset ovat jo sukupuolensa vuoksi raudanpuutteeseen riskiryhmässä, samoin kestävyyslajien harrastajat. On aika ”vaarallista” esittää dokumentissa naispuolisia kestävyysurheilijoita joille kasvissyönti on tuonut onnen, autuuden ja suorituskyvyn. Toki voi olla mahdollista, että nämä naiset syövät e-pillereitä ilman taukoa, eikä raudan puutetta synny fysiologisista syistä johtuen.

        Oma mielipiteeni on se, että jos ihminen uupuu, pitäisi ensin tutkia fyysinen puoli.

        Lähde raudanpuutteeseen liittyviin lainauksiin: http://www.foibos.fi/blogi/

        Vastaa
  9. Elämme mieheni ja koiramme kanssa kolmin. Koiran ruuat ostetaan erikseen Mustista ja Mirristä, koska täytyy olla se tietty ruoka allergioiden vuoksi. Mieheni ei tee mielellään kauppalistaa eikä myöskään tarkistele tarjouksia, ruoka saatetaan päättää vasta kaupassa ja yleensä sinne mennään nälkäisenä vaikka ei saisi, eikä kannata. Itse hyödynnän K-ruoka sovellusta ja teenkin sinne aina kauppalistan valmiiksi kauppareissulle, saatan jopa tarkistaa tarjoukset läpi, olen listaihminen 😀 . Meillä syödään melkolailla samoja leipiä, niiden päällisiä yms. Joka päivä ja ruuatkin ovat aika samoja, ehkä vähän tylsää, mutta ehkä hieman tuttua ja turvallista. Itse olen aika herkkä vatsainen, mutta en kovin allerginen, mieheni taas on nirso eikä todellakaan siedä syödä tähteitä. Kiva lukea kuinka erilaisia kaikki me ollaan 🙂

    Vastaa
    • Joo, tuota mekin kyllä koitetaan aina välttää, ettei mennä ruokakauppaan nälkäisenä, koska sitten tulee kahmittua varsin huonoja vaihtoehtoja usein… 😀

      Meillä syödään aina kausittain samoja juttuja, eli kun keksitään, että joku juttu on hyvää (ja saa halvalla :D) niin sitten syödään päivästä, viikosta ja kuukaudesta toiseen sitä usein. Nyt on esimerkiksi pitkään ollut banaanin, kanelin, maustamattoman jogurtin ja vaihtelevien hedelmien sekoitus, joka on minulla todella perusjuttu arjessani. 🙂

      Vastaa
  10. Ihan mielenkiinnosta kysyn, että syöttekö (/söittekö) töissä lounasravintoloissa vai sisältääkö tuo summa myös lounaaksi ostetut ruuat? Entä käyttekö usein ravintoloissa syömässä? Kuulostaa hurjan pieneltä tuo teidän summa, itselläni menee huomattavasti enemmän, vaikka asun yksin…

    Vastaa
    • Kun olin töissä, meni meillä viikoittain ehkä noin kymppi enemmän juuri valmisruokien vuoksi, kun tuli lounaalla ostettua niitä välillä, jos ei ollut ottanut evääksi kotoa mitään. Mies on muusikko, joka tekee tällä hetkellä töitä muutamana päivänä viikossa ja lähti esimerkiksi tänään klo 17 töihin, eli söi kotona lounaan ja illallisen, joten ei tarvitse erillistä ruokaa töissä.

      Toki jompi kumpi käy joskus omilla rahoillaan sitten ystävien kanssa kahvilla tai syömässä, mutta ei nyt ihan jatkuvasti kuitenkaan. Käydään yhdessä ulkona syömässä varmaan kerran kuussa ja ollaan silloinkin aika pihejä. Viimeksi näytti maksaneen vähän alle 30 euroa ulkona syöminen yhteensä ja kustannettiin se tosiaan tuolta samalta taloustililtä.

      Töissä ollessa mietin kyllä usein sitä, kuinka paljon lounaisiin saisi menemään ja mies on tuskaillut samaa. Jos hänellä on useampi keikka päivässä, hän ottaa tavallisesti kotoa eväät mukaan, mutta välillä kun pitää sosiaalisuuden vuoksi mennä muiden kanssa syömään niin siitä tulee helposti aterialle hintaa toista kymppiä. Itse taas mietin aina toimistolla, jos hain 2,50 euron pakasteateriani kaupasta, että tulisi todella kalliiksi lähteä joka päivä työkavereiden kanssa hakemaan salaatit tai lämpimät ruuat milloin mistäkin ravintolasta, kun usein hintaa olisi juuri se kymppi per päivä niille hankinnoille.

      Vastaa
  11. Minkälainen ruuan hintataso Ruotsissa on verrattuna Suomeen? Kuulostaa niin utopistisen pieneltä tuo summa, että ihmettelen kyllä miten tuo on mahdollista. Syöttekö vihanneksia tai maitotuotteita esim. jogurtin tai juustojen muodossa? Marjoja? Nostan hattua näin pienelle kulutukselle, mutta en vain ymmärrä miten se on muuten mahdollinen kuin että syötte pieniä annoskokoja ja vain muutaman kerran päivässä.

    Vastaa
    • Ruotsissa on yleisesti hieman Suomea kalliimpi hintataso, mutta meillä on hyvä lähikauppa, josta löytyy usein tarjouksia. Minä olen ehdollistanut mieleni suorastaan riippuvaiseksi hedelmistä, eli tahdon niitä joka päivä ja marjoja hamstraamme aina pakkaseen, kun niitä sattuu saamaan hyvällä hinnalla. Syömme päivittäin jogurttia, vaikka mielellämme maitoa nykyään vähennämmekin. Juustoa meillä on suurimman osan aikaa, mutta ei tosiaan välttämättä syödä joka päivä kuten ei vaikka syödä leipääkään joka päivä.

      Meillä syödään tällä budjetilla tosiaan ihan normaalisti, sillä me tosiaan vain poimimme tarjoustuotteita. Joillekin tämä kuulostaa vähältä, mutta monilla taas on melkolailla sama budjetti ja sillä voi tosiaan syödä ravitsevasti. Meillä on pakkanen nytkin esimerkiksi täynnä vihannessekoituksia, pinaattipusseja, erilaisia kasvissuikaleita, pakastemarjoja, kukkakaalia ja inkivääriä. Jaan Instagram Stories -klipeissäni aika usein ruokiamme, joten sieltä voi myös kurkkia, millaisia ruokia syömme. 🙂

      Mieheni on melko tarkka ravitsemusasioista ja käyttää mielummin rahaa vähän enemmän, kunhan ruoka vain on monipuolisesti ravitsevaa ja hän saa tarpeeksi ”hyviä kaloreita”, mutta olemme usein puhuneet juuri siitä, kuinka hyvä on, että meidän ei silti kuitenkaan tarvitse käyttää siihen paljon rahaa, kun pidämme silmät auki tarjousten suhteen jatkuvasti. Ostimme esimerkiksi viime viikolla tarjouksesta 50 sentillä mozarellaa useamman pussin, mutta emme löytäneet sen pariksi mitään erityistä. Tällä viikolla se sitten päätyi salaattiimme. Meillä oli myös varmaan kuukauden halvalla ostettu oliivipurkki kaapissa ja vasta nyt tuli sopiva salaatti, johon ne käytimme. Yhdistelemme jatkuvasti siis kotoa löytyviä perusjuttuja ja tuoreempaa kamaa. 🙂

      Annoskoosta pitää vielä sanoa, että syödään ihan reiluja annoskokoja ja mieheni varsinkin syö ihan kunnollisia ”miehen annoksia”. Työelämässä ollessa minua jopa ärsytti, kun tuntui, että hän on kokoajan kysymässä, koska taas syödään. Silloin ruuanlaitto ei kiinnostanut minua yhtään ja se olikin lähinnä hänen vastuullaan.

      Vastaa
  12. Kiitos tästä postauksesta ,herätti paljon ajatuksia omasta ostoskäyttäytymisestä. Täytyy yrittää kyllä katsoa vähän tarkemmin mitä ostaa.Ilmeisesti te ette mitään siideriä tai olutta juurikaan osta? Niihin menee kauheasti rahaa:( ja tupakkaa polttavilla tupakkaan.En polta tupakkaa,mutta viikonloppuisin ostoskoriin tulee sitä siideriä laitettua.Ihan järjettömän hintaistahan se on! Nyt just mietin,kun sittarissa on 3 Ben Jerryä kympillä,että hitto ,sekin on oikeasti kallista.Siis jos vaikka syö koko satsin viikonloppuna.Tai entäs jos sairastaa bulimiaa:O Menee rahat vessanpöntöstä alas tai sitten biojätteeseen,jos on aatteellinen bulimikko.
    No joka tapauksessa luen ajatuksella läpi minimalismi-kirjoituksiasi .Tarvin ehdottomasti apua hamstraukseeni,joten nämä tekstit tulevat tarpeeseen.

    Vastaa
    • Ennen ostin välillä meille viinipullon, mutta kun syksyllä luin Matthew Walkerin Miksi nukumme -kirjan tajusin, kuinka alkoholi heikentää unen laatua eikä minun siksi liiemmin tee mieli enää juoda. Toki välillä otan hyvässä seurassa lasin viiniä ja välillä voimme avata viinipullon, mutta aika harvoin meiltä siihen enää kuluu rahaa.

      Toivottavasti postauksista tulee hyviä ajatuksensiemeniä, joiden pohjalta voi pohtia omaa kuluttamistaan! 🙂

      Vastaa
  13. Apua miten pienellä summalla pääsette kauppaostoksissa 😀 viime kuussa minä maksoin yksin kauppakulut ja oli ne yli 400 euroa…minä ostan sitä mitä syön, en seuraa tarjouksia koska S-Marketissa ei niitä ole. Ostan yleensä aina samoja edullisia tuotteita, joissakin asioissa kalliimpia koska en syö kuin yhtä mysliä tai leikkelettä.
    Keskitän bonukset S-ryhmään joten käyn aina samassa kaupassa, mutta jos haluan vaikkapa tietyn jäätelöpurkin, haen sen toisesta kaupasta. Syömme myös paljon itse metsästettyä lihaa, teemme kerralla enemmän ruokaa ja 2 pakkasta, kuivakaapit ja jääkaappi on täynnä ruokaa. Tavallaan siis hamstraan että aina on jotain, kun kauppa on yli 20 km päässä. Mielenkiintoista alkaa miettiä miten voisi säästää, ehkäpä sillä että itse kasvattaisi perunat, leipoisi sämpylät ja eläisi riistalla. Kesällä kasvatettiin vihanneksia ja syötiin niitä 🙂 Mies on vähän säästäväisempi ja muistuttaa esim. mikä jogurtti olisi halvempaa. Itse ostan enemmän yksittäisiä jogurttipurkkeja ja rahkoja, niihin kyllä menee tosi paljon rahaa.

    Vastaa
  14. Hauska kuulla miten erilainen tapa teillä on esimerkiksi itseeni verrattuna 😀 Asun yksin ja suunnittelen aina seuraavan viikon ruoka- ja kauppalistan etukäteen, ihan sillä mitä tekisi mieli. Sitten ostan ne. Kerran viikossa kauppaan. Näin vältyn turhalta kiertelyltä kaupassa, sekä heräteostoksilta. Katson toki kilohintoja ja valitsen usein halvinta ja saatan ostaa varastoon jotain jos on tarjouksessa. Rahaa menee ehkä 200€/kk, plus lounaita ulkona ja muutamia wolt-tilauksia 😀

    Vastaa

Jätä kommentti