Opi meditoimaan helposti

*Sis. mainoslinkin

Olin aina ajatellut, ettei meditointi ole minun juttuni. Mieheni on tehnyt sitä jo vuosia ja vaahdonnut siitä välillä silmät niin kovasti kiiluen, että loppujen lopuksi koko positiivinen homma oli kääntynyt mielessäni jo ahdistavan negatiiviseksi.

Kokeilin sitä välillä puolisoni mieliksi, mutta se ei vain koskaan tuntunut minun jutultani. Tottakai olin kuullut ja lukenut, miten valtavasti hyötyä siitä olisi niin keholle kuin henkisellekin hyvinvoinnillekin, mutta se ei vain tuntunut minun jutultani yrityksistäni huolimatta.

Asia harmitti minua hieman, sillä salaa sisimmässäni halusin oikeasti löytää meditoinnin kautta samaa rauhaa, mitä olin nähnyt miehenikin siitä löytäneen.

Yritin sitä ja löysin aina välillä siitä pilkahduksia, mutta siitä ei vain koskaan tullut säännöllinen tapa, sillä mieleni oli täynnä siihen liittyviä kysymyksiä ja epäselvyyksiä sekä erilaisia uskomuksia, joiden luulin pitävän paikkansa.

Kipuilin pitkään mielenrauhaa haluten, mutta osaamatta oikeastaan edistää sitä meditoinnin kautta millään tavalla. Kaikki kuitenkin muuttui, kun luin elämäni parhaan meditaatio-oppaan.

Pakko myöntää, että minua jopa hieman naurattaa, että nyt, tasan vuosi päivätyöni lopettamisen jälkeen istun läppärini äärellä vantaalaisen opiskelijasoluni lähes tyhjässä huoneessa ja kirjoitan blogiini meditaatiosta. Huvittavaa, kuinka elämä vie, kun sen vain antaa viedä.

Meditaatio kuinka meditoitaan

Minun on yleisesti ollut hyvin vaikeaa tarttua meditaatiota käsitteleviin oppaisiin. Tai no, oikeastaan minun on ollut hyvin helppoa tarttua niihin, sillä ne ovat kiinnostaneet minua, mutta minun on ollut vähintään yhtä helppoa myös päästää niistä nopeasti irti, kun niiden jutut ovat menneet omaan makuuni hieman liian korkealentoisiksi.

Lukulistallani oli kuitenkin jo pitkään pyörinyt Suze Yalaf Schwartzin kirjoittama Unplug – Helppo opas meditointiin -kirja. Kun sitten vihdoin aloin lukea sitä, toivoin välittömästi, että olisin tarttunut siihen jo ikuisuus sitten – se nimittäin oli meditaatiota juuri sillä tavalla käsittelevä kirja, kuin mitä itse halusin aiheesta puhua.

Oppaan kirjoittaja oli omaan makuuni hyvin samaistuttava tyyppi. Hän oli pitkään työskennellyt kiireisenä muotitoimittajana eikä kuulemma todellakaan ollut sellainen tyyppi, jonka olisi arvannut päätyvän meditaation pariin.

Kun hän sitten kuitenkin teki niin, toivoi hän, että olisi löytänyt sen jo aiemmin. Hän laittoi pystyyn Los Angelesiin Unplug-meditaatiostudion, johon jokainen kiireinen losilainen saatoi piipahtaa meditoimaan vaikka kesken päivän.

Tapa, jolla Suze käsitteli kirjassa meditaatiota oli ihanan helposti lähestyttävä. Ei omaan makuuni turhan henkistä diipadaapaa, vaan oikeasti asiaa ja rehellisesti kerrottuna. Kirja oli todellakin kirjoitettu kaltaiselleni, joka halusi meditoida, oppia sen idean helposti ja mennä suoraan asiaan.

Kirjoittajan sanoin kyseessä on hänen virtaviivainen johdatuksensa meditointiin. Hän kertoo täsmällisesti, mitä meditaatio on, mitä se ei ole, miten se toimii, mitä siltä voi odottaa sekä miten ja miksi se voi muuttaa elämän – ei hörhöilyjä, ei turhia höpinöitä, vaan helppoa ja yksinkertaista.

Meditaatio kuinka meditoitaan

Mitä meditaatio on?

Rakastan sitä, kuinka kirja lähesyy meditaatiota. Ensinnäkin siinä kumotaan meditaatioon liittyviä ennakkoluuloja ja harhakäsityksiä siitä, mistä meditaatiossa on pohjimmiltaan kyse.

Toisin kuin usein luullaan, ei meditaation tarkoituksena ole kytkeä aivoja pois päältä. Itseasiassa olin pitkään uskonut, että olen todella huono meditoimaan, koska ajatukseni karkailivat niin paljon enkä osannut olla ajattelematta.

Kirjan myötä kuitenkin tajusin, ettei meditaatiossa tosiaan pyritä kytkemään aivoja pois päältä, vaan keskittämään ajatukset ja on okei, että ne lähtevät välillä harhailemaan hieman.

Kun huomaa sen tapahtuvan, niistä vain otetaan lempeästi koppi ja mieli palautetaan hetkeen – toiset tekevät tätä esimerkiksi hengitykseen keskittymällä, mutta kirjassa tuodaan esiin lukuisia muitakin tapoja ja korostetaan, että meditointitapoja on lukuisia erilaisia. (Itseasiassa kirjan parasta antia oli se, kuinka se summasi eri meditaatiotapojen eroja ja auttoi ymmärtämään niitä.)

Lyhyesti sanottuna meditaatio on siis harjoitus, joka opettaa irrottautumaan kaikesta häiritsevästä ja kokemaan tämän hetken.

Tätä kaivataan, sillä juuri menneiden tapahtumien vatvominen ja tulevasta stressaaminen ovat niitä asioita, jotka saavat aikaan ahdistusta ja pahaa oloa.

Yhdysvaltain kansallisen tiedesäätiön mukaan keskivertoihminen ajattelee päivässä noin viisikymmentätuhatta ajatusta, joten ei ole ihme, jos mieli tuntuu kaipaavan välillä hieman hiljentämistä ja jos on vaikeaa olla juuri nyt tässä hetkessä – ei siinä, mitä viisi minuuttia sitten tapahtui tai huomisessa, sillä mikään niistä ei todellisuudessa tapahdu juuri tällä hetkellä.

Meditaatiossa noita ajatuksia ei pyritä estämään, sillä ne ovat tosiaan aivan luonnollinen osa toimivia aivoja. Meditaatiossa vain koulutetaan aivoja antamaan turhien ajatusten mennä menojaan, jotta niitä ei tarvitse jatkuvasti turhaan vatvoa ja tuntea niistä huonoja fiiliksiä.

Meditointi opettaa siis tietoisesti suuntaamaan huomion sinne, minne sen haluaa suunnata ja varsinkin silloin, kun ajatukset ovat aikeissa lähteä harhailemaan tai on aikeissa reagoida niihin jollakin tavalla, joka ei aina ole hyvä tapa.

Itse mediattiotaharjoitukset voivat kestää tyypillisesti muutamista minuuteista muutamiin kymmeniin minuutteihin, mutta niiden tuoma oppi siirtyy helposti lopulta myös arkeen varsinaisten meditaatioharjoitusten ulkopuolelle ja helpottaa elämää silloin, kun huomaa, että mieli alkaa vatvoa aivan turhia asioita, joiden pyörittelystä ei ole hyötyä.

Meditaatio kuinka meditoitaan

Mitä hyötyä meditaatiosta on?

Jokainen on varmasti kuullut meditaation monenlaisista hyödyistä ja kirja summaa niitä loistavasti. Meditaation avulla voidaan esimerkiksi parantaa keskittymiskykyä, lievittää stressiä, helpottaa ahdistusta ja masennusta, lisätä itsetuntemusta, tuoda apua nukkumiseen sekä jopa helpottaa kipuja ja laskea verenpainetta.

Esimerkiksi Harvarsin yliopiston neurotieteilijä Sara Lazarin uraauurtavat tutkimukset meditoinnin ja aivojen välisistä yhteyksistä osoittivat, että säännöllinen meditaatio muokkasi aivoja fyysisesti paremmiksi.

Meditaatio siis tieteellisesti todistetusti muokkaa aivojen harmaan alueen muotoa siten, että ihmisestä voi tulla älykkäämpi, onnellisempi ja tyynempi.

Yksi aivojen osa, jossa Sara Lazar havaitsi meditaation tehostavan toimintaa on alue, joka liitetään empatiaan ja myötätuntoon. Tämän myötä meditaatiota harjoittavasta voi tulla suvaitsevaisempi ja kärsivällisempi.

Meditaatio auttaa myös olemaan paremmin valppaana hetkessä, eli nauttimaan ihan oikeasti niistä hetkistä, jotka ovat käsillä nyt: läheisten seura, hyvä ruoka, kaunis maisema tai mikä tahansa asia, jonka kohdalla ei aina muista olla hetkessä ja nauttia täysin siitä, mitä juuri nyt tapahtuu, koska ajatukset ovat muualla.

Kun voi kokea asiat täydellisesti siinä hetkessä, voi usein tuntea vahvemmin olevansa elossa. Meditaatio auttaa siis nauttimaan hetkistä ilman, että ne menevät huomaamatta ohi.

Kun meditaatio maadoittaa hetkeen eikä mieli harhaile siellä täällä, kokee moni, että heillä on enemmän aikaa – vähän kuin matkustaessa, kun silmät ahmivat jatkuvasti kaikkea uutta ja tuntuu, että päivät ovat pitkiä ja niihin mahtuu todella paljon, kun taas kotona autopilotilla mennessä aika usein vain katoaa, eikä mieleen jää päivästä paljonkaan.

Tämän myötä moni myös kokee, että saa enemmän tehtyä, kun mieli ei jatkuvasti sinkoile ympäriinsä.

Minusta oli myös lohduttavaa kuulla, ettei meditaatiossa ole tosiaan jotain suurta loppuhuipennusta, maaliviivaa, ilotulitusta, pyhää Graalin maljaa tai voittoa, eli sitä ei harjoiteta siksi, että päästäisiin jonnekin. Se, että saa istuutua hiljaa ja hengiteltyä ainakin kerran päivässä on jo itsessään saavutus.

Oli ihanaa, että kirjoittaja kertoi tämän ja totesi, että haluaa kertoa sen siksi, ettei kukaan istuskelisi turhaan odottamassa jotain suurta ja järisyttävää hetkeä tai luulisi tekevänsä jotain väärin ja ajattelisi, ettei meditoinnista ole mitään hyötyä, kun sellaisia ei kuulu. Meditaatioharjoituksessa ei tosiaan kuulukaan tapahtua mitään erityisen jännittävää.

Kirjassa kuvattiinkin osuvasti, että meditointi on kuin eräänlaista mielen liikuntaa tai henkistä hauiskääntöä: kun uusi ajatus nousee pintaan, sen annetaan vain mennä ja keskittymisen kohteeseen palataan yhä uudelleen ja uudelleen.

Samaa ”liikettä” toistetaan ja vähitellen mieli voimistuu, jolloin arkipäivän tilanteissa tuo mielen lihas on sitten valmis palvelemaa, jolloin harhailevat ajatukset saa nopeammin kuriin ja on helpompaa keskittyä.

Meditaatio kuinka meditoitaan

Kuinka meditoidaan oikein?

Kirjan kirjoittaja totesi, kuinka meditaatiolla on tyypillisesti salaperäinen ja mystinen maine, minkä vuoksi sitä pidetään helposti omituisena. Käytyään lukuisilla tunneilla ja kursseilla sekä meditoituaan vuosia, luettuaan lukuisia kirjoja ja juteltuaan useiden meditaatio-opettajien kanssa hän kokee voivansa vilpittömästi todeta, että meditointi on omituista vain, jos siitä tekee sellaista.

Kirja ei tyrkytä yhtä tapaa, vaan esittelee useita tapoja, joiden joukosta jokainen voi lähteä kokeilemaan, millaiset jutut tuntuvat itsestään hyviltä. Minusta jo tämä on todella ihanaa, sillä olen aiemmin törmännyt niin usein siihen, että joku tahtoo työntää yhtä ja samaa tapaa kaikille.

Kirjassa käydään läpi selkeästi miten, milloin ja missä voi istua, miten taata ”onnistuminen”, mitä mieleen nouseville ajatuksille tehdään ja taklataan muutenkin läpi yleisimmät haasteet. Lisäksi siinä annetaan vinkkejä siihen, kuinka voi luopua arvostelusta ja odotuksista ja muistutetaan, ettei ole hyvää meditoijaa tai huonoa meditaatiota, vaan kaikki ovat hyviä.

Kirja summaa hyvin sen, mistä kaikissa eri tavoin toiteutetuissa meditaatioharjoituksissa on pohjimmiltaan kyse, sillä loppujen lopuksi niissä tähdätään samaan: siihen, ettei mieli vatvo läpi samoja ajatuksia uudestaan ja uudestaan.

Oli myös ihanaa, kuinka kirjassa todettiin ihan suoraan, että jos pelkäät, että meditointi voi olla tylsää, niin totuuden nimissä se voi aluksi tuntuakin siltä – varsinkin jos meditoi kotona yksinään, sillä siinähän vain tyypillisesti istua näkötetään paikallaan.

Pikkuhiljaa meditointia toistettaessa tulee kuitenkin tietoisemmaksi siitä, kuinka oma mieli toimii ja asiasta alkaa tulla mielenkiintoisempaa. Sen myötä tylsyydestä ei ole enää tietoakaan, eli kun vain pääsee tuon haastavan alun yli, homma kyllä helpottaa ja meditointia alkaa suorastaan kaivata – näin minullekin kävi.

Yksinkertaisimmillaan meditaatio menee näin, mutta toteutustapoja on lukuisia:

Istu mukavasti paikoillasi.

Keskity yhteen kohteeseen, kuten hengitykseesi.

Yhtäkkiä huomaat keskittymisesi herpaantuneen.

Kiinnitä huomiosi uudelleen keskittymisen kohteeseen aina kun huomaat, että mieleesi on taas hiipinyt ajatuksia, joita pyörittelet.

Siinä se. Tätä voi tehdä muutamia minuutteja tai vaikka muutamia kymmeniä minuutteja. Vaihtoehtoisesti voi myös esimerkiksi kokeilla erilaisia ohjattuja meditaatioita, joissa ohjaaja auttaa kertomaan, mihin keskittyä.

Kun meditoinnin syvimmän idean hallitsee, voi itseasiassa mikä tahansa hetki olla meditaatiota. Meditoida voi kävellessä, syödessä tai toisen ihmisen kanssa puhuessa. Olennaisinta on hetkeen keskittyminen ja se, etteivät ajatukset harhaile.

Minua tämä ajatus innosti aikoinaan, mutta sittemmin olen kuitenkin oppinut, että siihen tilaan pääseminen ei tapahdu noin vain ja vaatii pitkäjänteistä mielen harjoittamista.

Meditaatio kuinka meditoitaan

Kenelle meditaatio sopii?

Meditaatiossa ei ensinnäkään ole mitään uskontoon liittyvää, eli kaikki uskontoon tai uskonnottomuuteen katsomatta voivat meditoida. Se ei ole rukoilemista ja siinä missä rukouksessa tyypillisesti ajatuksia ja energiaa lähetetään ulospäin, meditaatiossa käännytään sisäänpäin.

Uskonnon perustana on tavallisesti usko korkeampaan henkiseen voimaan kun taas meditoinnissa useimmille kyse on yhteyden ottamisesta itseensä.

Aivan kuten minäkin, oli kirjan kirjoittaja ajatellut, ettei halua meditoida, sillä se vie liikaa aikaa eikä hän osannut kytkeä aivojaan pois päältä. Lisäksi hän (noh, kuten myös minäkin…) piti meditointia outona hippeilynä ja koki, että siihen liittyi niin paljon salaperäisyyttä ja mystiikkaa, että sen olisi oltava monimutkaista ja vaikeaa oppia.

Kun hän (ja myös minä hänen ajatustensa lukemisen myötä) tajusi, etteivät nämä asiat pitäneet paikkansa, aukesi hänelle aivan uusi maailma.

Meditaatio ei siis ole tarkoitettu vain jollekin tietylle ihmisryhmille, vaan se sopii kaikille ja jokainen voi oppia sen. Se ei ole monimutkaista eikä siinä voi olla huono – tämän kuuleminen oli minulle lohdullista.

Sanonnan mukaan meditoida kannattaisi parikymmentä minuuttia päivässä ellei sitten ole todella kiireinen – silloin sitä kannattaisi tehdä tunti. Tämä kuvaa osuvasti sitä, kuinka meditaatio nimenomaan sopii parhaiten niille, jotka kokevat, ettei siihen ole aikaa.

Jokainen meditaatiokerta on erilainen ja välillä ajatukset harhailevat enemmän. Se ei silti tarkoita, että meditoisi huonosti.

Lukemattomat ihmiset sanovat, ettei meditointi ole heitä varten, he eivät osaa meditoida, he ovat siihen liian levottomia. Tämä on kuitenkin täydellinen kirja meille, jotka ajattelemme juuri näin, sillä kirja tosiaan kumoaa niin monta myyttiä.

Kirja antaa myös hyvän muistutuksen siitä, kuinka tunteiden on tärkeää antaa nousta pintaan eikä niitä tule kieltää tai tukahduttaa. Olennaista on vain oppia siihen, että niiden antaa mennä ja jatkaa eteenpäin jäämättä vatvomaan niitä loputtomiin.

Meditointi ei siis tee kenestäkään tunteetonta eikä siinä kannusteta olemaan käsittelemättä ajatuksiaan. Kun ne kuitenkin on käsitellyt, on niissä turha velloa yhä uudelleen ja uudelleen, sillä se ei johda minnekään.

Pohjimmiltaan meditoinnissa kyse onkin myös siitä, että ymmärtää, ettei ole itse ajatuksensa ja tunteensa ja kun osaa irrottautua tunteistaan, on helpompi vapautua ja tuntea rauhallisempaa mieltä – niin hippimäiseltä kuin se kuulostaakin. Tämä on edelleen asia, jonka ymmärtämistä harjoittelen itse kovasti.

Meditaatio kuinka meditoitaan

Kuinka itse meditoin ja miten se on vaikuttanut

Ajattelin ennen, että minulla on oma tapani meditoida, sillä en ollut innostunut meditoimaan perinteisellä tavalla. Kirjassa kuitenkin nostettiin hyvin esiin sitä, kuinka moni pitää meditaationa juoksemista, autolla ajamista, lukemista tai jotain muuta asiaa, jota tekee säännöllisesti rauhoittuakseen, mutta se ei kuitenkaan ole meditoimista.

Tällainen toiminta voi olla meditatiivista siinä mielessä, että se voi viedä huomion pois normaalista ajatusten virrasta ja auttaa irrottautumaan arjesta merkityksellisellä tavalla, mutta se eroaa meditoinnista yhdellä olennaisella tavalla: tällaisissa puuhissa ajatukset harhailevat, mikä on täydellinen vastakohta ajatusten keskittämiselle yhteen tiettyyn kohteeseen ja juuri se on meditoinnin idea.

Jos ajatusten antaa vapaasti tulla ja mennä, lähtee eräänlaiselle matkalle, joka on kuitenkin pohjimmiltaan pelkkää haaveilua tai ajatuksiin vaipumista. Kun sen sijaan keskittää huomionsa yhä uudelleen tiettyyn asiaan, kehittää itsessään jotain.

Ihonhoito on siis minulle nykyään rentoutushetki, mutta sen lisäksi meditoin. Yritän meditoida kahdesti päivässä kahdenkymmenen minuutin ajan, mutta jos se ei onnistu, niin vähempikin riittää. Yritän kuitenkin varata sille aina aikaa, sillä jos en tee sitä, on helppoa sanoa, ettei ehdi.

Tavallisesti meditoin aamulla maatessani vielä sängyssä ja toisen kerran sitten illalla lattialla istuessa. Kokeilin joskus ohjattua meditaatiota, mutta se ei tuntunut omalta jutultani. Nykyään nautin siitä, että olen rauhassa oman mieleni kanssa ja yritän keskittyä hengitykseen tai omaan mantraani, joka voi vaihdella.

Olen kokenut, että meditaatio on pikkuhiljaa auttanut rauhoittamaan mieltäni ja minun on helpompaa rentoutua, nauttia hetkestä sekä katkaista turhien ajatusten vatvominen, kun havahdun pyöritteleväni sellaisia mielessäni.

On siis ollut ihanaa löytää itselleni sopiva meditointiopas ja sen myötä itsestäni hyvältä tuntuva sekä omaan arkeeni sopiva tapa meditoida, sillä meditaatio on todellakin auttanut parantamaan elämänlaatuani.

Unplug – Helppo opas meditointiin -kirjan voi lukea e-kirjana BookBeatin kautta, jonka maksuttoman kokeilujakson uusille käyttäjille *voi lunasta täältä. 

Meditaatio kuinka meditoitaan

Meditoitteko te?

3 kommenttia artikkeliin ”Opi meditoimaan helposti”

  1. Mulla menee aina sekasin meditointi, mindfull, mindfullness ja rentoutusharjoitus. Kaikkia näitä termejä kun viljellään. Myönnettäköön etten ole syvästi edes asiaa tutkinut. Keväällä tein 1,5kk päivittäin 12-60min jonkun (!?) harjoituksen. Se valaisi todella hyvin just ton, että en mä todella rentoudu sarjaa katsoessa. Teen sitä rentoutuakseni ja etten murehtisi muuta, mutta mun keho ja mieli ei
    näköjään lepää.

    Kiva, et oot ruvennu meditoimaan 🙂 Täytyy tallentaa kirjaidea.

    • Todella hyvä esimerkki tuo, ettei sarjaa katsoessa rentoudu samalla tavalla kuin meditoidessa. 🙂

      Tämä kirja selvensi noiden kaikkien eroja, olivat minullekin yksi sekasotku ennen. Oli tosiaan kiva saada koko hommaan selkeyttä. 🙂

      Tiivistetysti voisi sanoa, että rountoutuminen itsessään ei ole meditointia, sillä siinä ei varsinaisesti harjoiteta mieltä ja keskittymistä kuten meditoinnissa. Mindfulness ja sanan johdannaiset ovat tietoista läsnäoloa hetkessä, eli sitä, kun ajatukset keskitetään johonkin tiettyyn asiaan – vaikka hengitykseen, mantraan, kävelyyn tai johonkin muuhun asiaan ja ollaan täysin läsnä siinä ilman, että mieli harhailee. Meditointi taas on yleisnimitys erilaisille harjoitteille, eli yleiskielessä ne ovat usein sama asia, mutta varsinaisesti meditaatio on yleisnimitys erilaisille tietoisen läsnäolon harjoitteille. Mindfulness on siis yksi tapa meditoida ja esimerkiksi jooga on myös meditaatiota. 🙂

Kommentointi on suljettu.