Tämän kaiken 240 eurolla sai kuukaudessa ruokakaupasta

Viime postauksissa kahden hengen taloutemme 240 euron kuukausittainen ruokabudjettimme on noussut esiin useaan otteeseen ja saan siihen liittyen usein kysymyksiä.

Tiedän, että moni elää vastaavalla budjetilla ja pitää sitä ihan normaalina, mutta on myös monia, jotka kokevat, ettei se voi mitenkään riittää.

Olenkin saanut pyyntöjä esitellä, mitä sillä saa. Esittelen Instagram Stories -klipeissäni usein ostoksiani ja näytän ruokiamme, sillä moni on tosiaan kiinnostunut aiheesta.

Olen välillä leikitellyt aiheella listata kuukauden ruokaostokset blogiin, mutta olen kokenut, että listamainen postaus olisi täällä todella tylsää sisältöä.

Koska sille on kuitenkin ollut kiinnostusta, päätin nyt tehdä sen.

Lue myös: 11 tapaa säästää ruokakaupassa

Kuinka voi syödä halvalla terveellisesti

Tavallisesti olen vain jälkikäteen laskenut tiliveloitusten pohjalta, kuinka paljon rahaa ruokakauppaan on mennyt, mutta päätin tässä kuussa tehdä poikkeuksen ja kokosin kuukauden aikana kaikki kuitit, joiden pohjalta yritin nyt tehdä yhteenvedon siitä, mitä tässä kuussa 239 eurolla sai.

Vaikka en siis budjetoi ruokaostoksiamme, oli kuun saldo näköjään jopa hieman huvittavan tarkasti arvioimani 240 euroa tässäkin kuussa.

Epäselvyyksien välttämiseksi haluaisin kuitenkin aluksi korostaa muutamaa asiaa.

Nämä alla listatut asiat ovat niitä ruoka-aineita, jotka juuri me olemme löytäneet meille sopivalla hetkellä ruokakaupasta tarjoushintaan.

Jos yrittäisin seuraavassa kuussa mennä saman listan mukaan, olisi kauppalasku tietysti aivan eri luokkaa, sillä siinä missä vaikka tammikuun alussa näin kaikkialla kurkkua edullisesti, on sen hinta nyt moninkertainen.

Olemme siis ostaneet näitä ruoka-aineiksia juuri siksi, että ne ovat olleet sopivaan hintaan ja sopivat ruokavalioomme.

Listauksen perusteella ei siis missään tapauksessa voi ajatella, että saisimme kaikki nämä ruuat juuri tähän hintaan ihan koska tahansa mihin tahansa kauppaan mennessä, sillä se ei tietenkään pidä paikkaansa.

Ostamme siis kaupasta sitä, mitä sillä hetkellä sattuu löytymään hyvään hintaan joko normaalistikin edullisella hinnalla, kampanjatarjouksesta tai hävikkihyllystä.

Yleisesti ruuan hinta on Ruotsissa samalla tasolla kuin Suomessa.

Tuttumme Ruotsissa käyttävät poikkeuksetta ruokaan enemmän rahaa ja mieheni käy ystäviensä kanssa aiheesta toistuvasti keskusteluja, sillä hekin ovat uteliaita kuulemaan, kuinka 240 euroa kuukaudessa riittää, sillä heistä se ei riitä.

Lue myös: Kuka saa ostaa punalappuruokaa?

Kuinka voi syödä halvalla terveellisesti

Jos siis Ruotsissa menee mihin tahassa ruokakauppaan koska tahansa, ei ruuan ostaminen ole yleisesti yhtään sen halvempaa kuin Suomessa.

Koska kuitenkin yhdistämme kauppareissut kävelylenkkeihin, eli emme useinkaan tee erillisiä kauppareissuja, joilla haahuillaan osastolta toiselle hitaasti kärryjen kanssa, on meidän helppoa ja vaivatonta kävellä lenkin varrella (reppu selässä) ruokakauppaan, kulkea muutamassa minuutissa läpi ne vakkaripaikat, joista voimme yleensä löytöjä bongata ja mennä sitten kassan kautta ulos.

Joskus (tai oikeastaan jopa melko usein) käy myös niin, ettei kaupassa ole mitään hyvään hintaan, eli lähdemme kaupasta tyhjin käsin. Näin voi käydä useassa kaupassa ja useana päivänä.

Koska kuitenkin ostamme ostoksia ohimennen kävelyiden yhteydessä, ei meillä ole pakottavaa tarvetta saada joka ostosreissulta ostoskoriin jotain. Voimme kävellä kaupan kahdessa minuutissa läpi ja poistua tyhjin käsin.

(Lyhyet ja nopeatempoiset kauppareissut hiljaisiin aikoihin auttavat myös ehkäisemään altistumisen riskiä näin korona-aikaan, kun ihmisten lähellä ei tule vietettyä aikaa.)

Meille ei ole ongelma poistua ruokakaupasta tyhjin käsin, mutta jos taktiikkamme olisi toinen ja vaikkapa kaikki viikon ostokset pitäisi keräillä kaupasta ostoskärryyn kerralla, tulisivat ostoksemme tietysti maksamaan enemmän, sillä silloin meidän olisi pakko yrittää kuitenkin valita vaikkapa jotain kasviksia ihan hyvään hintaan, sillä muuten jäisimme ilman.

Toisaalta vaikka tämä useassa ruokakaupassa käynti on meille melko uusi tapa, olen kirjoittanut jo toista vuotta sitten ensimmäistä kertaa siitä, että käytämme kuukaudessa ruokakauppaan noin 240 euroa.

Silloin asioimme oikeastaan vain kahdessa lähikaupassa, joista saimme hyvin ruokaa tuolla summalla. Erona nykyiseen useammassa kaupassa käyntiin on siis oikeastaan se, että mahdollisuus bongata erityisen hyviä tarjouksia on suurempi ja siksi tuolla summalla saa varsinkin kuivakaappiin ja pakastimeen jemmaan enemmän hyviä löytöjä.

Lue myös: Säästövinkki – Näin voit säästää luottojen koroissa helposti

Kuinka voi syödä halvalla terveellisesti

Korostan myös, että jokaisen elämäntilanne on erilainen ja tämä on meidän elämäntilanteeseemme sopiva tapa tehdä ostoksia. 

Olen tarkoituksella vähentänyt työni määrää, jotta minulla on enemmän vapaa-aikaa ja haluan käyttää sitä mm. pitkiin kävelylenkkeihin, sillä liikunta tukee hyvinvointiani.

Pitkät kävelylenkit mahdollistavat ruokakappojen läpi kulkemisen, sillä kauppaan ei tarvitse lähteä erikseen, eli näin ruokaostosten teko on meillä vaivatonta. Näin voimme syödä edullisesti hyvin.

Tykkäämme syödä hyvää ja terveellistä ruokaa, mutta emme jaksa liiammin käyttää aikaa ruokavalion suunnitteluun, joten tällainen ruokaostoksilla käynti sopii meille.

Syömme siis sen mukaan, mitä ruokakaupassa on tarjouksessa ja kotona on aina esimerkiksi edullisia papuja, kikherneitä ja pakastekasviksia, joista syntyy nopeasti terveellistä ruokaa.

Joskus toki analysoin kaappiemme sisältöä tarkemmin ja mietin, mitä kaikkea voisimme kokata siellä olevista aineksista ja meistä on mukavaa myös laittaa ruokaa yhdessä ja vaihtaa siinä samalla ajatuksia.

Lue myös: 3 parasta säästövinkkiäni, jotka sopivat kaikille

Kuinka voi syödä halvalla terveellisesti

Tässä siis lista siitä, mitä ostimme tammikuussa 239 eurolla:

Viljatuotteet

3 kg kaurahiutaleita

500 g vehnäleseitä

520 g näkkileipää

2 kg tummaa leipää

1 limppu

7 l kauramaitoa

4 kaurakermaa

 

Mausteet yms. lisukkeet

1 purkki aurinkokuivattuja tomaatteja

1 tuubi tomaattipyrettä

3 purkkia pestoa

2 purkkia ceylon-kanelia

1 pussi valkosipulijauhetta

1 pussi mustapippuria

1 pussi rosmariinia

1 pussi cayennepippuria

1 pussi jauhettua kardemummaa

1 pussi jauhettua korianteria

2 tuubia valkosipulikastiketta

1 purkki maapähkinävoita

2 purkkia tomaattimurskaa

1 purkki bearnaisekastiketta

1 pullo saksanpähkinäöljyä

1 litran pullo sweet chili -kastiketta

 

Maitotuotteet

3 mozzarellaa

1 fetajuusto

2 purkkia raejuustoa

2 l filmjölkiä

4 ruokakermaa

2 purkkia cream fraichea

7 l maitoa

(Ostimme joulukuussa 0,50 kappalehintaan kasan riisipuuropaketteja, joten ostamme 1-2 kertaa viikossa hävikkihyllystä 0,50 eurolla maidon ja teemme halvalla uuniriisipuuroa.)

 

Kala

5 x 450 g purkki anjoviksia

12 purkkia tonnikalaa

 

Kasvikset

900 g selleriä

8 kg omenia

3,5 kg punajuuria

14 paprikaa

6,3 kiloa banaaneja

6,5 kg porkkanoita

4 kg appelsiineja

1 kg klementiinejä

3 kg päärynöitä

1,7 kg tomaatteja

1,5 kg sipulia

600 g inkivääriä

3 kg lanttua

2 kg kaalia

3 kg punakaalia

500 g miniluumutomaatteja

2 lehtisalaattia

4,5 kg kiivejä

2 chiliä

12 kurkkua

3 kg pakastettua ruusukaalia

1 kg pakastettua parsakaalia

1 pussi alfalfa-siemeniä idätykseen

1 Lidlin hävikkikassi kasviksia

10 kg perunoita

(Bongasin eurolla 5 kg säkkejä perunoita, joiden päiväys oli menossa umpeen. Perunat tietysti säilyvät pitkään, joten ostimme niitä kotiin kaksi pussia.)

 

Herkut

2 laskiaispullaa

1 karkkipussi

300 g irtokarkkeja

3 pakettia pipareita

1 pakkaus popcornia

1 paketti digestive-keksejä

 

Lihat ja kananmunat

39 kananmunaa

500 broilerin jauhelihaa

200 g leikettä

1 pakkaus meetwurstia

(Syömme kananmunia, mutta muuten ostamme lihatuotteita nykyään vain hävikkihyllystä. 500 g broilerin jauhelihaa oli 1,50 euroa, meetwurstipakkaus 0,10 euroa ja 200 g leike euron, joten välillä teemme tällaisia edullisia lihahankintoja.)

 

Pavut, linssit ja herneet

6 purkkia kidneypapuja

15 purkkia papu- ja viljasekoitusta

3,1 kg kuivattuja kikherneitä

2 purkkia valmiita kikherneitä

500 g kuivattuja linssejä

 

Muut

400 g marinoitua tofua

4 tuorehiivaa pakastimeen

2 kestopussia kasviksille

1 sahramijuustolevite

2 pussia sushiriisiä

1,5 kg pastaa

1 kg nuudeleita

6 purkkia soijajogurttia

6 purkkia kookosmaitoa

250 g saksanpähkinöitä

500 g suolapähkinöitä

800 g auringonkukansiemeniä

8 pakkausta kahvia

6 rullaa vessapaperia

2 palasaippuaa

1 pakkaus leivinpaperia

150 g teetä

24 purkkia (175 g) tofuskagenröraa

(Kuun lopussa vanhenevaa tofuskagenröraa myytiin tammikuun alusta lähtien 0,10 eurolla purkki ja se oli älyttömän hyvää, mutta ei kelvannut kenellekään, joten ostimme sitä lopulta sitten reippaammin.)

Näiden elintarvikkeiden lisäksi kuiteillani oli pari tasasumman hävikkituotteisiin viittaavaa löytöä, mutta en ole enää näin jälkikäteen ihan varma, mitä ne ovat olleet.

Lue myös: Onko soveliasta kertoa, että oma talous on hallussa?

Kuinka voi syödä halvalla terveellisesti

Haluan myös korostaa, että nämä ovat ruoka-aineet, jotka olemme kuukauden aikana ostaneet, mutta se ei tarkoita, että olisimme syöneet tämän kaiken tässä kuussa ja että kaikki ateriamme olisivat koostuneet vain näistä aineksista.

Pelkästään listaa katsomalla ei siis voi tehdä yhteenvetoa päivittäisestä ruokavaliostamme, vaikka listojen sisältö kuvaakin sitä varsin hyvin.

Nyt kun kuu vaihtuu, meillä on edelleen kotona esimerkiksi useampi kilo omenia, banaaneja, perunoita ja porkkanoita, useampi litra kauramaitoa, kuusi pakettia kahvia, 11 purkkia tonnikalaa, 3 purkkia anjovista, useampi kilo keitettyjä ja pakastettuja kikherneitä sekä ylipäätään pakastin, jääkaappi ja kuivakaappi varsin täynnä ruokaa.

Esimerkiksi banaanit ovat Ruotsissa harvoin tarjouksessa, joten nyt kun niitä on kuun lopulla saanut edullisesti, olen ostanut niitä jääkaappiin useamman kilon – nehän eivät siellä mene miksikään pitkään aikaan tai korkeintaan kuoret tummuvat, jos on liian kylmää.

Samoin omenat kestävät jääkaapin viileydessä viikkoja, joten niitä on jääkaapissamme varmaankin kolmisen kiloa kilon päärynärasian kaverina.

Emme myöskään tietenkään syöneet 39 kananmunaa (kotona on tällä hetkellä niistä 30) tai kahta purkillista kanelia ja esimerkiksi alennuksesta ostettuja keksejä ja popcornia on kaapissa sitä varten, kun mieli joskus tekee.

Vastaavasti olemme tässä kuussa tietysti myös syöneet asioita, jotka olemme ostaneet edellisessä kuussa. 

Esimerkiksi nyt meillä oli kotona valmiiksi paljon erilaisia papuja, useampi purkki tomaattikastiketta, mustaa riisiä, täysjyväpastaa ja ylipäätään erilaisia perusjuttuja, jotka puolestaan ovat joskus olleet myynnissä edullisesti.

Kun teemme hyviä ja edullisia löytöjä, voimme ostaa niitä kotiin reilummin – varsinkin, mikäli ne säilyvät pitkään. Olemme siis tässä kuussa syöneet myös aiempia löytöjä niin jääkaapin, pakastimen kuin kuivakaapinkin puolelta.

Tässä postauksessa ollut listaus kertoo siis vain sen, mitä olemme ostaneet ruokakaupasta tässä kuussa, mutta koska jokaisen kuukauden kausituotteet ja kampanjatarjoukset ovat erilaisia, on tietysti edellinen kuukausi ja tuleva kuukausi sisällöltään erilaisia.

Jaan tosiaan Instagram Stories -tarinoissani usein kuvia siitä, mitä olemme syöneet, joten jos se aihe kiinnostaa, voit laittaa Instagram-tilini seurantaan. 

Toivottavasti tämä postaus avasi ostoskoriemme sisältöä siitä kiinnostuneille!

Täytyy itseasiassa myöntää, että minusta itsestäni oli mielenkiintoista ensimmäistä kertaa elämäni aikana tehdä yhteenveto siitä, mitä itseasiassa ruokakaupasta on kuukauden aikana tarkalleen tullut ostettua.

Ehkä tällaisia pitäisi omaksi huvikseen tehdä omiin muistiinpanoihini enemmänkin, sillä omien ostosten näkeminen eriteltynä on aina mielenkiintoinen hetki katsoa totuutta silmiin.

En ole itse mikään listauksien ystävä ja tarkka menojen kirjaaja, joten menojen erittely ja seuraaminen on ollut todella silmiä avaavaa ja suosittelen sitä kokeeksi muillekin oman ostokäyttäytymisen selvittämiseksi – usein omista ostoksistaan on kuitenkin hieman todellisuutta ruusuisempi kuva.

Lue myös: Näin paljon käytin rahaa vuonna 2020

Kuinka voi syödä halvalla terveellisesti

Minkä verran te seuraatte ruokaostoksianne?

Edit. Monelle on syntynyt virheellinen käsitys siitä, että käyttäisimme ruokakaupassa poikkeuksellisen paljon aikaa. Arvioisin, että käytämme ruokakauppassa viikossa noin 40-50 minuuttia, mikä on käsittääkseni melko tavallinen aika viikoittaisiin ruokaostoksiin. 

Moni kerran viikossa isommin ostava ajaa ruokakauppaan autolla vartin, viettää kaupassa 20-30 minuuttia ja ajaa sitten vartin kotiin. Tämän lisäksi pienemmästä kaupasta saatetaan käydä hakemassa maitoa tai kasviksia viikolla.

Meille kauppamatkat ovat liikuntaa, jolle otamme mielellämme päivittäin aikaa, eli tämä taktiikka sopii siis meille hyvin eikä se vaikuta siihen, minkä verran kauppaan menee aikaa. 

10 kommenttia artikkeliin ”Tämän kaiken 240 eurolla sai kuukaudessa ruokakaupasta”

  1. Onko Ruotsissa alennukset jotenkin poikkeuksellisen isoja? Mainitsit löytäneesi muutamaakin tuotetta 0.10 hintaan joka on mielestäni aivan käsiytämättömän edullista!
    Itse olen niitä ihmisiä jotka menevät kauppaan ja ostavat sieltä mitä ostavat. Inhoan tarjouslehtiä mutta toki kaupassa hyödynnän löytämäni alennuksia. Ylipäänsä siis inhoan ruuan hankkimista ja kaupassa käyntiä ja yritän hoitaa asiat mahdollisimman vähillä käynneillä.
    En tiedä mitä normaali maito maksaa nykyään mutta käyttämäni kauramaito on 2.79€. Meni kyllä hullusti rahaa maitoon ja kahviin etätyöpakon aikana kun yleensä nämä saan työpaikalta.

    Vastaa
    • Yleisesti alennukset ovat samanlaisia kuin Suomessa, mutta meille kelpaa aika hyvin sellaisetkin tuotteet, jotka eivät näköjään kelpaa muille ja joista yritetään sitten päästä epätoivoiseen hintaan eroon.

      Tuo tofuröra meistäkin ihan käsittämättömän edullista eikä tosiaan ollenkaan normaalia löytää mitään tuohon hintaan, joten olimme aivan ihmeissämme, ettei se kelvannut muille. Ostimme ensin tarjouksen nähtyämme maltillisesti pari, kun ajattelimme, että on niin hyvä tarjous, että kohtuullista antaa kaikkien ostaa, mutta alelaari, josta sitä yritettiin myydä pois tyhjentyi todella huonosti (kävimme uudelleen hakemassa pari) ja ihmiset vain kuikuilivat ”outoa juttua” ja laskivat sen sitten käsistään epäillen varmaankin, että siinä oli pakko olla jotain vikaa (monet tofujutut ylipäätään näyttävät olevan ihmisille vieraita). Lopulta vajaan viikon tilannetta seurailtuamme päätimme, että meille se kyllä kelpaa ja ostimme sitten muidenkin edestä. Purkkeja oli tämän jälkeen myynnissä vielä toista viikkoa hitaasti tyhjenevässä alelaarissa.

      Ainoita vastaavia minusta ”supertarjouksia” on ollut edellisenä päivänä vanhentunut meetwursti (0,10 euroa, hyllyssä oli iso erä, joista myymälä yritti päästä eroon), anjovis-säilykkeet (0.50 euroa), joista oli myös päiväys mennyt umpeen, mutta jotka eivät millään kelvanneet ihmisille, sillä eivät ole fileinä, vaan kokonaisina kaloina, jotka pitää itse perata sekä tietysti perunasäkit, joiden päiväykset myös menivät umpeen.

      Eli yleisesti ihan samalla tavalla tarjouksia kuin Suomessakin. Esim. kauramaidon tarjouksia saa aina etsiä ja jos tulee kohdalle, niin sitten kannattaa hankkia paljon varastoon. 🙂

      Vastaa
      • Ahaa, mutta Ruotsissa saa siis myydä päiväyksen ylittäneitä tuotteita?
        Olen ollut viimeksi töissä ruokakaupassa kohta 10 vuotta sitten mutta silloin tuotteita ei saanut myydä parasta ennen – päivän jälkeen. Tuo kyllä selittänee sitten erityishalvat hinnat noissa muutamissa tarjouksissa.

        Vastaa
        • Saa tosiaan myydä parasta ennen -merkinnällä varustettuja, joiden päiväys on mennyt umpeen, mutta niin tosin saa nykyään Suomessakin (https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/elintarvikeala/valmistus/elintarvikkeista-annettavat-tiedot/pakkausmerkinnat/usein-kysyttya/).

          Syksyllä Suomessa ollessani niitä ei tosin sattunut silmiini kuten täällä on nyt viime viikkoina sattunut. Ennen syksyn Suomeen muuttoa en nähnyt niitä tosin täälläkään tarjolla, eli tämä on ollut ihan uusi tapa kaupoilta vähentää hävikkiä. Toivottavasti vastaava lisääntyy täällä ja Suomessakin. 🙂

          Monestihan nuo parasta ennen -päiväyksellä olleet ja erääntyneet, mutta edelleen syömäkelpoiset tuotteet saattavat mennä vielä johonkin hyväntekeväisyyteen, mutta olisi minusta ihan hyvä idea, että jos eivät ole menossa, niin myytäisiin vaikka 0,10 eurolla ulos. Toki tähän liittyy varmasti se, etteivät liikkeet monesti halua tai uskalla ottaa riskiä, jos tuote onkin pilalla. :/

          Vastaa
  2. Minä asun pienessä maalaispitäjässä, jossa on tasan yksi kauppa. Erittäin harvinaista että mikään erityisesti olisi tarjouksessa. Isoihin kauppoihin on noin 40 km, en omista autoa, eikä julkinen liikenne toimi kuin aamulla aikaisin ja illalla takaisin yhden kerran. Se on koko päivän reissu, kun lähtee kauppaan vähän suuremmin. Toisaalta siinäkin säästää, kun valikoima on pieni, niin ei mitään ihmeellisyyksiä tarvi ostaa. Kesällä tietty tulee halvemmaksi, kun itse viljelen vihannekset kasvihuoneessa.
    Täällä syrjällä asuu halvemmin, puulämmitys, sähköä kuluu aika vähän ja vesi tulee omasta kaivosta. Niin ei haittaa vaikka ruokaan menee enemmän. Ja mikä parasta elämänlaatu on parempi, kun ei tarvii juosta oravanpyörässä.

    Vastaa
  3. Oli kiinnostavaa lukea sun ruokaostosperiaatteista ja käytännöistä! Meillä toimitaan ruokaostoksissa täysin eri tavoin: ei käydä ikinä kaupassa, eikä vertailla hintoja lainkaan. Tilataan ruuat kotiinkuljetuksella (sentään hinnoiltaan edullisesta kaupasta eli sen verran on vertailtu), ja ollaan tyytyväisiä siihen, ettei aikaa mene lainkaan ruokakaupoissa pyörimiseen. Ei olla pidetty ruokaostosten tekemisestä ennenkään, mutta varsinkaan korona-aikana maskin kanssa tehtävät ostosreissut ois kyllä ihan painajaista. Siinä kuitenkin joku tulis vaikka jonossa liian lähelle ilman maskia totta kai ja yskis päin tms. niin jopa ottais homma päähän todella.

    Pyrin siihen, että ostetaan terveellistä ruokaa, ja sellasta mikä maistuisi perheelle (2 aikuista ja 2 kouluikäistä lasta.) Samoin periaatteena on myös se, että ostetaan mahdollisimman paljon Suomessa tehtyä ruokaa. Katson siis uudesta tuotteesta, missä se on valmistettu. Esim. nyt kun tilattiin runebergintorttuja niin tarjolla oli kaksi eri torttua: Fazerin ja Rostenin, ja kun katsoin valmistusmaat niin Fazerin oli tehty Latviassa(!) ja Rostenin Suomessa. Taisi se myös olla halvempi, mutta olisin ostanut sen vaikka se olis ollu kalliimpikin, koska haluan tukea suomalaista työtä ja boikotoida turhaa ruuan roudaamista ulkomailta. Eli jos suomalainen tuote on olemassa niin ostan sen vaikka olisikin kalliimpi. Jollain tavalla satokausi-ajattelu on myös mukana ruokaostoksissa eli esim. kaikkia kasviksia ei osteta talvella ollenkaan, kun niitä ei voi ostaa suomalaisina. Toisaalta ostetaan kyllä esim. banaaneja, vaikka ei niitä suomalaisina voi ostaa. Että ei kyllä olla ehdottomia tässä suomalaisten tuotteiden ostamisessa.

    Tiedän kyllä, että kaikilla ei olisi varaa suosia suomalaista. Kun käydään ihan hyväpalkkaisissa töissä niin me se voidaan tehdä, eikä ole pakko tuhlata aikaa ruokaostoksilla käymiseen, tarjousten metsästämiseen ja halpojen tuotteiden ostamiseen. Aikonaan opiskelijana jne. olin tosi tarkka ruokakuluissa ja vertailin hintoja jne. mutta nyt nautin siitä ettei sitä enää tarvitse enää tehdä. Ruuassa en halua säästää kun ei ole enää pakkoa vaan muut asiat on ruokaostosten tekemisessä tärkeämpiä. Onhan tää tietty myös aikakysymys: työssäkäyvänä perheellisenä aikaa ei ole rajattomasti käytettävissä niin mahtavaa ettei ole pakko käyttää aikaa sellaiseen mistä ei pidä. Kotitöitä riittää kyllä muutenkin, eikä käytetä ostosten kotiinkuljetuksen lisäksi muita palveluja eli itse siivotaan jne.

    Vastaa
    • Huvittavaa on aina lukea kun hyvä tuloiset kommentoivat mihin meillä pieni tuloisilla ei ole varaa.

      Jokaisella on kyllä tasan tarkkaan Suomessa varaa ostaa kotimaista ja terveellistä ruokaa. Meidän perhe elää kotihoidon tuella ja opintotuella, ja silti kotimaisen ruuan suosiminen on ehdotonta! Ja tämän köyhemmäksi ei Suomessa oikein enää pääse 😃
      Se on sitten se valinta mihin muuhun rahojaan tuhlaa ja käyttää.

      Vastaa
      • Ihanaa, että saatoin tuoda päivääsi huvia:) Näinpä näin: valintoja elämä täynnä, eivätkä kaikki voi/halua käyttää ruokaan yhtään enempää rahaa kuin pakko, ja näin ollen kotimaisten tuotteiden ostaminen karsiutuu pois, jos kotimainen tuote on kalliimpi vaihtoehto. Eipä sitä itsekään köyhänä opiskelijana tainnut muuta kuin halpoja hintoja miettiä, koska halusin käyttää ruokaan mahdollisimman vähän rahaa että sitä riittäisi muuhunkin. Se oli mun valintani silloin, ja voisipa olla yhä edelleenkin, jos olisin pienituloinen. Että senpä takia tunnustan, että hyvätuloisena minun on helppo toimia nykyisin niin kuin toimin.

        Vastaa
  4. Hei Virve! Ei liity yhtään tähän postaukseen, mutta ajattelin tähän kysyä että mitä tuotetta sä suosittelisit
    pakkaskeleillä couperosaihon suojaksi ulos, sekä entäs saunaan?

    Luotan sun neuvoihin niin kovin ja en ole keksinyt mitkä tuotteet voisi olla näitä.

    Vastaa
  5. Hei!

    Nämä ruokapostaukset on aina mielenkiintoisia! Kiitos 🙂

    Jos puuroriisiä on vielä jäljellä (luen postauksia niin jälkijunassa)
    Pakko vinkata kun itse rakastan tätä reseptiä!
    Tällä reseptillä olen tehnyt sekä sieni, että friteerattu tofu risottoa:

    https://www.aftonbladet.se/matdryck/a/J1dPQP/svamprisotto-med-champinjoner

    En tiedä miksei resepti ole enää Portionen under tian blogissa. Muistelin, että kaikki Annos eurolla kirjan reseptit olisivat blogissa. (Olen vähän luottanut siihen, että ne olisivat jotta ei tarvitsisi omistaa kirjaa.)

    Googlettaessa löytyi tämä uusi uuni versio. Pitää kokeilla!
    https://undertian.com/recept/svamprisotto-med-rodbetor-i-ugn/

    Tuosta tofu tuotteesta.. Viime vuonna juttelin lankoni ruotsinsuomalaisen serkun kanssa, joka Suomessa käydessä tykkää kokeilla erilaisia kasviproteiini tuotteita (tai lihan korvikkeita). Viimeksi hän osti härkkistä ja varoittelin, että sen maku on voimakas jos ei mausta tarpeeksi. Ei hän maustanut 😀
    Pohdiskeltiin miksi Suomessa on niin paljon erilaisia tuotteita ja (hänen mielestään) Ruotsissa vähän.

    Itse taas kaipaan Vancouverissa käyttämiäni vakio proteiineja: pitkään ja kätevästi pilkottu tempeh ja kuivakaapissa pitkään säilyvä silkitofu. Kumpaakaan en ole vielä löytänyt.

    Vastaa

Jätä kommentti