Yksi aivan ehdottomia suosikkitapojani rentoutua on tutkia kirjahyllyjä.
Rakastan mennä kirjakauppaan ja vielä sitäkin enemmän rakastan mennä kirjastoon, jonka runsailta hyllyiltä tuntuu löytyvän vastauksia mihin tahansa elämän kysymyksiin kun vain osaa niitä etsiä ja noita viisailla sanoilla täytettyjä kirjoja saa kantaa kotiinsa vieläpä ilmaiseksi.
On oikeastaan todella paljon toivoa antava ajatus, että kirjastosta voi löytää vastauksen lähes kaikkeen.
Lue myös: Kirjallisuusterapia lääkitsee mieltä
Minusta on ihanaa asettua kirjahyllyn eteen, kallistaa päätäni oikealle ja alkaa lukea kirjojen nimiä.
Etenen järjestyksessä hylly kerrallaan, tartun kiinnostavalta vaikuttaviin kirjoihin, vedän ne esiin ja tutkin niitä tarkemmin.
Otan kiinnostavimmista kirjoista kuvan puhelimeeni muisutukseksi itselleni ja jos olen kirjastossa, saatan suoraan lisätä kirjan kotiin raahattavaan lainauskasaani.
Kuten olen kertonut, viihdyn kirjastoissa ja käyn niissä usein.
Monesti voin viettää niissä pitkiäkin aikoja käyden esimerkiksi jonkun osaston jokaisen kirjan katseellani läpi.
Lue myös: Tämän vuoksi rakastan kirjastoja
Kun siis tulin Espanjaan, ryhdyin täälläkin heti samaan leikkiin.
Etsin Torreviejan kirjastot ja parhaat kirjakaupat, joiden tarjonnasta teki jännittävää erityisesti se, että pääsin samalla harjoittamaan kielipäätäni espanjan kielen kanssa, jonka alkeita olen harjoitellut nyt muutamia kuukausia.
On hauskaa testata itseään siinä, ymmärtääkö kirjojen nimiä sekä tuttujen käännöskirjojen kohdalla nähdä, millä nimellä ne on käännetty espanjaksi.
Yksi asia yllätti minut kuitenkin aivan täydellisesti espanjalaisten kirjahyllyjen eteen asettuessa ja voisi jopa sanoa, että se sai pääni ihan kirjaimellisesti pyörälle.
Kuten aiemmin kerroin, kuuluu kirjakatseluuni asettua kirjahyllyn eteen ja kallistaa päätäni aavistuksen oikealle, jotta kirjojen nimiä on helppoa lukea.
En ollut koskaan ennen edes ajatellut tätä tapaa, sillä se oli minulle etupäässä Suomen ja Ruotsin kirjastoja ja ulkomailla englannikielisiä kirjahyllyjä koluamaan tottuneelle niin luonteva tapa toimia.
Espanjalaisen kirjahyllyn eteen asettuessa tämä ei kuitenkaan toimi.
Espanjalainen kirjahylly näyttää nimittäin tällaiselta:
Siinä missä meillä Suomessa, Ruotsissa sekä mm. Yhdysvalloissa ja Englannissa kirjojen nimet kirjoitetaan niiden selkämykseen ylhäältä alaspäin, ei näin toimita kaikkialla maailmassa.
Esimerkiksi Saksassa ja Ranskassa teoksen nimi kirjoitetaan kirjan selkämykseen juuri toisinpäin eli alhaalta ylöspäin.
Sellaista kirjahyllyä onkin siis helpointa koluta kallistamalla päätään hieman vasemmalle.
Pään kallistaminen eri suuntaan kuin on tottunut voi toki tuntua paljon kirjahyllyjä tutkiville aluksi oudolta, mutta se tuskin on ongelma kenellekään.
Ranskassa ollessa en itse edes kiinnittänyt asiaan huomiota, sillä kallistin vain pään tarpeelliseen suuntaan ja toimin kuten ennenkin.
Tarkasti katsova huomaa kuitenkin, että espanjalaisella kirjahyllyllä vastassa on aivan omanlaisensa tilanne:
Osa kirjojen nimistä on kirjoitettu ylhäältä alas, osa taas alhaalta ylös!
Olen yrittänyt löytää tähän logiikkaa koittaen tarkastella käännöskirjallisuuden ja espanjalaisen kirjallisuuden kirjoitussuuntaa, mutta lopputuloksena on, ettei mitään logiikka ilmeisesti ole.
Yhden kirjan nimi voi olla kirjoitettu ylhäältä alas, vieressä oleva saman kirjailijan teos puolestaan alhaalta ylös.
Kirjahylly on siis täynnä kirjoja, joiden nimet voivat olla kirjoitettu kummin päin tahansa.
Lue myös: Mitä äänikirjoja kuunnellessa voi tehdä? – 7 vinkkiä
Espanjalaisten kirjahyllyjen tutkiminen on hauskaa, mutta täytyy myöntää, ettei se ole ole ihan yhtä rentouttavaa kuin mitä kirjahyllyjen tutkiminen on minulle tavallisesti ollut.
Jos kirjahyllyjä tutkii harvakseltaan, ei asia ehkä juurikaan vaivaa mieltä. Silloin saattaa sanoa, että hei mitä väliä.
Jos kirjahyllyjen tutkiminen on kuitenkin aktiviteetti, johon voi käyttää viikoittain vaikka tunteja ymmärtää, miksi vaivaudun postaamaan asiasta.
Espanjalaista kirjahyllyä pitkään tutkiessa kun ei oikein tiedä, mihin suuntaan päätään kallistelisi.
Lopulta sitä päätyy joko niksauttelemaan edestakaisin niin, että pää on lopulta jo vähän sekaisin tai vain yrittämään pitämään sen suorassa ja hakemaan lukulinjoja silmillään, mikä käy hieman raskaaksi pitkään jatkuessa.
Tämäkin on varmasti asia, johon lopulta tottuu (ja josta postatessa pitänee varmasti sisällyttää tekstiin kaikki ”älä ota tätä niin vakavasti” -varoitustekstit), mutta sen huomaaminen oli minusta niin hauska asia, että halusin postata siitä tänne.
En nimittäin ollut koskaan ennen edes tullut ajatelleeksi, että näissäkin asioissa voi olla niin suuria käytännön eroja tai jos olisinkin, en varmasti olisi edes ajatellut, että sillä on jotain merkitystä ennen kuin päädyin viettämään tunteja kirjahyllyjen edessä, jotka osoittivat sillä olevan sitä.
Lue myös: Miksi luen? 7 tapaa, joilla kirjat ovat parantaneet elämääni
Lopuksi kuitenkin vielä vastaus siihen mieltä nyt askaruuttavaan kysymykseen:
Miksi joissakin maissa kirjan nimi kirjoitetaan kirjan selkämykseen alhaalta ylöspäin?
Kuulemma siksi, että jos kirjan nimen kertova etukansi on pöydällä kansi alaspäin, on kirjan selkämyksessä oleva kirjan nimi tällöin oikein päin lukijaan nähden.
Tämä on varsin loogista, sillä selkämyksessä olevan nimen tosiaan tarvitsee nähdä vain jos etukansi ei ole näkyvissä.
Jos suomalainen kirja on pöydällä etukansi alaspäin, on myös selkämyksen teksti ylösalaisin.
Monet kuitenkin väittävät, että kirjan ollessa pystyssä kirjahyllyssä, kirjan nimi on helpompi lukea selkämyksestä ylhäältä alaspäin kirjoitettuna, minkä vuoksi suuri osa maista käyttää tapaa – Suomi mukaan lukien.
Kuulemma näin päin kirjoitettuna teksti on usein helpompaa lukea ilman, että päätä tarvitsisi edes juurikaan kallistella oikealle, mutta tekstin ollessa kirjoitettuna alhaalta ylöspäin, kokevat useammat tarvetta kallistaa päätään enemmän vasemmalle.
Tämä taitaa kyllä pitää paikkansa ainakin omalla kohdallani.
Lue myös: 6 syytä valita Storytel (+ 40 päivän maksuton kokeilu)
Tämä oli hauska! En ole huomannut että espanjankielisissä kirjoissa voi selkämyksen teksti olla kummin päin tahansa, olen törmännyt vain ”väärin päin” oleviin. Oma ratkaisuni on ollut se että espanjankieliset ovat kirjahyllyssä pää alaspäin 🙂
Siis keittokirjat, muita kirjoja en ole vielä uskaltaunut edes yrittämään lukea.
Minua ärsyttää suunnattomasti lukea kirjan nimiä selkämyksestä, jos ne on alhaalta ylöspäin kirjoitettuja tai muuten epäselvästi fontattuna. Niskaongelmien takia en myöskään pysty paljoa kääntelemään päätäni ja kirjoja pystyy katsomaan lähinnä silmien tasalta ei kovin korkealle pysty kurkottelemaan. Mutta kirjahyllyt ovat kyllä kiinnostavia ja kirppareilla ne on ensimmäinen, mitä haluaa katsella.