Vuosi 2016: Koti kuntoon

Tasan vuosi sitten olin melko jännissäni. Ruotsalainen oli juuri lähtenyt Suomesta Tukholmaan ja minulla oli lento seuraava aamuna kello kahdeksalta. Minulla oli mukanani matkalaukullinen tavaraa ja olimme sopineet tapaavamme Tukholman keskustassa, josta lähtisimme yhdessä aamiaisen jälkeen tekemään jotain merkittävää: noutamaan yhteisen asuntomme avaimia.

Haimme avaimet, vietimme muutamia tunteja yhteisessä asunnossamme ja Ruotsalainen lähti työkeikalle. Olin yksin tyhjässä asunnossa, istuin sen lattialla ja katselin ympärilleni. Tuntui todella epätodelliselta, että meillä oli oma, yhteinen asunto Tukholmassa, jonne minäkin olin muuttamassa.

Meillä ei ollut aluksi oikeastaan yhtään huonekaluja. Istuin vetoisalla lattialla ja söin puuroa suoraan kattilasta. Silti tuntui, että olin tullut kotiin.

Ensimmäisen viikon nukuimme puhallettavalla sängyllä, joka oli ainoa huonekalumme. Minun ei olisi ollut järkeä alkaa raahata muutamia huonekalujani Suomesta ja kun aloimme seurustella, asui Ruotsalainen salaa studiohuoneessaan muuttolaatikoidensa, puhallettavan sänkynsä ja vain muutaman, studioon kuuluneen huonekalun kanssa. Elämä meni hyvin ja töitä oli vähän liikaakin: Jopa niin paljon, ettei asunnon etsinnälle ollut edes ollut aikaa ja Tukholmasta on usein varsin haastavaa saada luotettavia vuokrakämppiä.

Siihen nähden, kuinka vähän tavaraa meillä molemmilla siis oli, oli pienehkössä loft-asunnossamme kuitenkin varsin riittävästi neliöitä.

Aloimme täyttää asuntoa pikkuhiljaa. Ostimme ruokapöydän, sohvan ja muita pieniä juttuja.

Kuluneen vuoden aikana minulta on usein pyydetty, voisinko vihdoin näyttää tarkemmin, miltä asuntomme tällä hetkellä sisustettuna näyttää. Noh, en ole oikein voinut, sillä suurimman osan aikaa se on nimittäin ihan oikeasti näyttänyt tältä:

Meillä ei vaan ole ollut aikaa laittaa sitä kuntoon. Emme olleet ehtineet hankkia säilytyslitaa tavaroille ja niiden järjestelylle ei vaan useinkaan ollut aikaa. Molemmat meistä ovat olleet kiireisiä työn kanssa ja opiskelu (ja blogi) ovat painaneet minulla vielä lisäksi siihen päälle, joten kodin rakentamiselle on ollut varsin vähän aikaa.

Olemme edenneet vähän kerrallaan. Minä olen saanut kosmetiikkahuoneeni kuntoon ja kesällä saimme vaatehuoneemme laitettua.

Pakko nimittäin myöntää, etten ollut kovin viehättynyt tähän edellisten asukkaiden meille jättämään sisustusratkaisuun, joka heillä oli ollut käytössä:

Sanotaanko myös, ettei sisustusmakuni muutenkaan ollut varsin samanlainen edellisten omistajien kanssa:

Kun tavarat sitten alkoivat löytää paikoilleen ja asunto oli näennäisen siisti, alkoi siellä jo olla parempi olla.

Yksityiskohtien hiomiselle ei kuitenkaan ollut vuoden aikana ollut liiemmin aikaa, joten kaikki näytti vielä varsin kolkolta.

Yritin luoda edes pientä joulun tunnelmaa asuntoomme, mutta iso ja avoin tila oli silti vielä hieman tyhjän näköinen.

Kun uuden vuoden aattona parin viinilasin jälkeen istuimme kotona sohvannurkassa tyytyväisinä siihen, että meillä viimein oli edes hetki aikaa hengähtää (ja tekemättömät kouluhommatkin painoivat vain puoliksi mieltäni…), syntyi spontaani idea alkaa siirtelemään huonekaluja. Mikä voisikaan olla parempi ajankohta kuin paria tuntia ennen vuodenvaihdetta laittaa asunto uusiksi!

Ja niin me pyörittelimme huonekalut niiden uusille paikoille. Olohuone ja ruokailualue vaihtoivat lennosta paikkoja ja pienen huonekalujumpan jälkeen asuntomme alkoi äkkiä tuntua ihon toisenlaiselta paikalta. Olin rakastunut sen layoutiin jo alunperinkin, mutta vasta pieni huonekalujen kääntely sai sen tuntumaan kodilta, jota me molemmat yhtäkkiä suorastaan paloimme halusta alkaa viimeistellä. Rento ja avoin olohuone sekä kotoisa ruokailutila saivat meidät molemmat muistamaan, miksi olimme alunperin asuntoon niin rakastuneet.

Vuosi vaihtui ja teimme uuden lupauksen. Vuosi sitten olimme olimme päättäneet, että vuodesta 2015 tulisi meidän vuotemme ja olisimme onnellisempia kuin koskaan ja jotenkin taianomaisesti kaikki sitten vaan järjestyi parhain päin ja asiat menivät lupauksemme mukaan. Nyt olisi vuorostaan tänä vuonna aika laittaa asunto kuntoon ja tehdä siitä vihdoin sen näköinen, että kehtaamme kutsua vieraitakin kylään.

Katsotaan siis, kuinka saamme lupauksemme lunastettua ja voimmeko vihdoin tämän vuoden aikana saada kotimme yksityiskohdat kuntoon ja muuttaa minimalistisen kolkon asuntomme minimalistisen kotoisaksi.

Ihanaa alkanutta vuotta kaikille!