Näin paljon rahaa olen käyttänyt tänä vuonna

Postaan blogiin ja Instagram Stories -tarinoihini mielelläni rahasta, joten minulta onkin pyydetty budjetointiin liittyvää sisältöä. Useampi on kysellyt, kuinka itse budjetoin menoni, säästöni ja sijoitukseni ja pyytänyt avaamaan asiaa tarkemmin.

Tämä on mielenkiintoinen aihe, mutta minulle hieman hankala tarttua, sillä totuus on, että en budjetoi elämääni enkä ole oikein koskaan budjetoinutkaan.

Olen luonnostaan aika säästeliäs, mikä käytännössä tarkoittaa, että punnitsen ostopäätökseni lähtökohtaisesti niin, ettei niistä kerry isoja summia. Ostan jotain, jos tarvitsen sitä, mutta mietin aika tarkasti, haluanko laittaa siihen rahojani – siitä huolimatta, että siihen olisikin hyvin varaa.

Tottakai elämän varrella on välillä tullut tuhlailtua enemmänkin ja laitettua rahaa turhiin asioihin, mutta silloinkin, kun en ole elänyt minimalistista elämää, olen aina kuitekin halunnut että jokaisen kuukauden jälkeen tililläni olisi enemmän rahaa kuin edellisessä kuussa.

Kun esimerkiksi lähdimme äkkilähtönä viikon budjettireissulle Madeiralle, ei meillä ollut sinne mitään budjettia. Meillä oli ihana matka ja lopputulos oli, että kulutimme siellä yhteensä noin 170 euroa, mikä sisälsi Hop On Hop Off -turistibusseihin kuluneet 50 euroa.

Kumpikin käytti siis syömisiin ja muihin juttuihin viikon aikana 60 euroa eli noin 8,50 euroa päivässä ja siihen summaan johtaneet valinnat tulivat meiltä varsin luonnostaan ilman, että koimme kertaakaan jäävämme jostakin paitsi.

Emme siis vain ole (varsinkaan enää nykyään minimalismin myötä) sitä törsäävää tyyppiä eikä raha tunnu millään tavalla polttelevan pankkitilillä ja vaativan tulla kulutetuksi.

Lue myös: Kaikki rahasta – tämän vuoksi siitä pitää puhua

Virve Fredman elämiskustannukset

Vaikka en ole ollut kiinnostunut tekemään kuukausibudjettia, on minusta ollut viimeaikoina mielenkiintoista aina katsoa mennyttä kuukautta ja tarkistaa, millaisiin asioihin olen valinnut rahojani kuluttaa. Joskus se on nimittäin hyvinkin opettavaista.

Tein joitakin kuukausia sitten menneiden kuukausien tilioteisiini perustuvan arvion siitä, kuinka paljon minulla kuukaudessa menee, joten toisaalta on hauskaa jo senkin vuoksi välillä tarkistella, kuinka paikkansa pitäväksi arvio pidemmällä aikavälillä osoittautuu.

Tuota arviotani tehdessä kävin läpi menneitä kuukausia ja yritin niiden perusteella muodostaa kuvan siitä, kuinka paljon rahaa käytän. Silloin totesin, että kuukausimenoni ovat noin 660 euroa eli 8000 euroa vuodessa ja muihin juttuihin kuten ulkomaan reissuihin, isompiin hankintoihin tai rikkimenneiden laitteiden korjauttamiseen ja muihin yllättäviin menoihin voi sitten tarvittaessa mennä pari kolme tonnia, eli tulisin hyvin toimeen 11 000 eurolla vuodessa.

Tältä alkuvuoden 2020 menoni ovat siis näyttäneet.

Virve Fredman elämiskustannukset

Tammikuu 2020

Asumiskustannukset: 270 euroa

Asumme omistusasunnossa ja näihin asumiskustannuksiini lukeutuu mukaan myös osuuteni sähkölaskuista, internetistä ja vakuutuksista.

Luin vähän aikaa sitten, että Ruotsissa asuntolainan keskimääräinen maksuaika on kuulemma 77 vuotta. Käytännössä tämä siis tarkoittaa, ettei kukaan maksa itse asuntolainojaan. Tämä johtuu siitä, että asuntolainojen korot ovat tällä hetkellä hyvin alhaiset ja on fiksumpaa sijoittaa ne rahat ja tienata niillä kuin lyhentää niillä lainaa.

(Tähän käytäntöön on tullut pakon sanelemia muutoksia viime vuosina, eli se, pitääkö asuntolainaa maksaa riippuu täysin siitä, koska laina on otettu ja kuinka paljon lainaa on.)

Minulle tämän konseptin ymmärtäminen oli aluksi hyvin vaikeaa, sillä suomalainen minäni koki, että asuntolaina pitää tottakai yrittää maksaa pois mahdollisimman nopeasti. Sehän on se ultimaattinen unelma: asuntolaina maksettuna viimeistään viisikymppisenä ja sitten vain nautitaan.

Nyt kun olen alkanut sijoittaa en enää näe asiaa samalla tavalla. (Olen myös alkanut ajatella, ettei minun tarvitse nauttia elämästä vasta sitten, vaan voin myös nauttia siitä jo nyt.)

Kaikki eivät tietenkään sijoita noita rahoja, vaan useimmat vain maksavat minimisummaisia kuukausieriään ja tuhlaavat rahojaan lainan maksun sijaan, sillä se on täällä yhteiskunnallisesti hyväksytty elämäntapa. Tukholmassa varsinkin on kuitenkin varsin kalliita ja hankalasti saatavia vuokra-asuntoja, joten moni kokee yhtiövastikkeen ja lainan kuukausierän olevan todella pieni summa laittaa asumiseen kuukausittain verrattuna siihen, mitä vuokramarkkinoilla joutuisi epävarmasta asunnostaan maksamaan.

Lue myös: Onko soveliasta kertoa, että oma talous on hallussa?

Virve Fredman elämiskustannukset

Ruoka ja yhteiset menot: 200 euroa

Meillä on erilliset rahat, mutta siirrämme molemmat joka kuukausi taloustilillemme 200 euroa ja maksamme tuolta tililtä ruokakaupassa käynnit ja muut yhteiset menot. Meillä ei mene oikeastaan koskaan noihin asioihin tuota tilille siirrettyä 400 euroa, vaan tilille jää joka kuukausi rahaa säästöön. Kustannamme näillä rahoilla sitten ulkomaanmatkoja, satunnaisia ravintolassa käyntejä ja muita vastaavia yhteisiä hankintoja.

Olemme mielestäni syöneet hyvin monipuolisesti ja perusterveellisesti, mutta kuten olen kertonut, emme laadi etukäteen kauppalistoja tai suunnittele aterioita, vaan menemme kauppaan katsomaan, mitä sieltä milloinkin saa halvalla ja syömme sen mukaan. Tämä tarkoittaa paljon kokeilevaa keittiötä, mutta mahdollistaa monipuolisen ruokavalion.

Tammikuussa meillä meni ruokaan yhteensä 227 euroa. Noiden eurojen lisäksi taloustililtä lähti 53 euroa, kun meidän piti hankkia kahdeksan uutta led-lamppua vanhojen, palaneiden tilalle.

Lue myös: Mitä meillä syödään ja paljonko siihen kuluu rahaa?

Julkinen liikenne: 20 euroa

Nyt kun en ole päivätyössä, kuluu julkiseen liikenteeseen aiempaa vähemmän rahaa. Kuukausilippu Tukholman alueella taitaa olla lähes 90 euroa ja kertalippu noin 3,60 euroa. Latasin matkakortilleni rahaa muutamaan matkaan, jotta voin käydä asioilla.

Viihde: 16,90 euroa

Minulla ei ole Netflixiä, Spotifyta tai muuta vastavaa musiikkia tai ohjelmia tarjoavaa viihdepalvelua, mutta äänikirjat ovat minulle rakas juttu ja kulutan niitä (e-kirjojen lisäksi) kovalla tahdilla. Tammikuussa käytössäni ollut palvelu maksoi 16,90 euroa.

Puhelinlasku: 29,90 euroa

Nyt maaliskuussa minua jopa hieman ärsyttää kertoa, että maksoin tammikuussa yhä näin paljon puhelimeni liittymästä. Luojan kiitos tajusin tässä vaiheessa kuitenkin, että hitaampikin nettipaketti sekä rajoitetumpi määrä puheluita ja tekstiviestejä riittävät minulle varsin hyvin, joten vaihdoin liittymäni tammikuusta eteenpäin huomattavasti edullisempaan.

Hyväntekeväisyys: 30 euroa

Nämä rahat menivät Plan-toimintaan, jota olen ollut tukemassa jo pidemmän aikaa. Veloitus meni suomalaiselta tililtäni, jota käytän varsin vähän eikä sinne liiemmin tule rahaakaan mistään, joten halusin tammikuun jälkeen lopettaa tämän tukimaksun ja vaihtaa hyväntekeväisyyteen, jota voisin maksaa Ruotsin tililtäni.

Muut kulut: 66,40 euroa

Näihin kuluihin lukeutuivat mm. kavereiden kanssa kaupungilla kahvittelut (12,20 euroa), Ruotsalaisen ID-korttini uusinta (40 euroa), verkkopankkini palvelumaksu (4 euroa)  sekä omat pikkuostokseni kaupasta (10,20 euroa).

Menot yhteensä 633 euroa

Lue myös: Jos haluat hyvän elämän, lue tämä kirja

Virve Fredman elämiskustannukset

Helmikuu 2020

Asumiskustannukset: 270 euroa

Tämä summa ei ole muuttunut miksikään ja pysyy samana Ruotsissa asuessani. Kun huhtikuussa lähdemme reissuun ja vuokraamme asuntomme, kattaa vuokralaisemme nämä kulut.

Ruoka ja yhteiset menot: 200 euroa

Helmikuun loppupuolella aloimme vaihtaa hieman ruokavaliotamme. Aluksi kiinnostuin kokeilemaan viljatonta ja sokeritonta ruokavaliota, mutta sitten innostuin tulehduksen vastaisesta ruokavaliosta.

Oli mukavaa huomata, että saatoimme edelleen syödä edullisesti ja jopa vähintään yhtä halvalla, kun mietimme ruokaostoksiamme hieman uusiksi, selvitimme mistä mitäkin kannattaisi ostaa (eli mm. muistimme aasialaisten ruokakauppojen edulliset tofut ja tempet) ja opimme parhaan hetken käydä lähikaupoissa ostamassa edullisempaan hintaan hävikkiruokia.

Helmikuussa yhteiset ruokakulumme olivat  235 euroa. Näiden sekaan mahtui myös ruokakaupan alelaarista löytämäni Garnierin hiusnaamio, joka on muistaakseni ainakin ollut tämän vuoden ainoa kosmetiikkaostos.

Näiden lisäksi ostimme helmikuussa purkin maitohappobakteereja (20 euroa) ja maksoimme yhteiseltä tililtämme vuokralle menneen asuntomme ilmoituksen (12,50 euroa).

Lue myös: Tarkoittaako halpa ruoka vain tarjoustuotteita?

Virve Fredman elämiskustannukset

Puhelinlasku: 10,90 euroa

Uuden liittymäni kuukausimaksu oli vain 7,90 euroa, mutta jouduin helmikuussa maksamaan vielä kolme euroa lisäkuluja liittymätyypin vaihdosta. Säästöä tuli silti lähes 20 euroa aiempaan, överihintaiseen puhelinliittymään verrattuna.

Muut kulut: 74,60 euroa

Helmikuussa nautin ilmaisesta äänikirjojen kokeilujaksosta ja elin muutenkin varsin edullisesti nauttien mm. metsäkävelyistä.

Helmikuusta tuli minulle terveydenhoitokuukausi, kun minun piti ennen reissuun lähtömme hoidella lääkärikäynnit kuntoon. Maksoin lääkärikuluja 45 euroa ja lääkekuluja 8,40 euroa.

Ostin omega-3-tabletteja (14 euroa) ja yritän uusia ajokorttiani, joten maksoin kirjatun kirjeen lähetyksestä 7,20 euroa.

Helmikuu olis siis varsin edullinen kuukausi kaikin puolin, vaikka siihen sisältyikin sellaisia kuluja, joita arkeeni ei yleensä sisälly. Ehkä se juttu kuitenkin on, että jostakin noita yllättäviä pieniä menoja aina ilmestyy muodossa tai toisessa.

Menot yhteensä 555,50 euroa

Lue myös: 3 parasta säästövinkkiäni, jotka sopivat kaikille

Virve Fredman elämiskustannukset

Yksi asia, jonka olen jättänyt näistä laskelmista pois, ovat ensimmäiset matkalippumme ja vuokramme, joita huhtikuussa starttaavalla puolen vuoden matkalla maksamme.

En ole ihan varma, kuinka nämä pitäisi esittää, sillä kuten olen monesti maininnut, siirrämme tosiaan  molemmat joka kuukausi taloustilillemme 200 euroa, kuten tammi- ja helmikuussakin tein,  mutta koska tilille jää lähes joka kuukausi ekstraa, käytämme tilin säästöjä esimerkiksi matkusteluun.

Helmikuussa tilille oli kertynyt säästöjä noin 3000 euroa, eli käytännössä sen varat kattavat meillä puolen vuoden majoitukset ja jopa osan matkoistamme ongelmitta. Olemme budjetoineet Airbnb-majoituksiin noin 300 euroa kuukaudessa ja koska suuren osan rahoja haukkaa aina paikasta toiseen siirtyminen, pysymme aina kuukauden samassa paikassa ja pyrimme vaihtamaan sijaintia kulujenkin kannalta järkevästi.

Nyt olemme ostaneet noilla jo aiemmin säästöön kertyneillä rahoillamme mm. laivaliput Ruotsista Suomeen, lennot Suomesta Vietnamiin ja sieltä seuraavaan kohteeseen sekä buukanneet meille jo muutamia majoituksia, kun kohdalle on sattunut hyviä diilejä.

Tulen esittelemään tarkempaa matkabudjettia blogissa myöhemmin. Koska kuitenkin myös vuokraamme asuntoamme tuolta ajalta on ajatuksena joka tapauksessa, että vuokratulot kattavat melko hyvin menomme reissussa ollessa, eli en siksikään laskenut näitä matkaan liittyviä kuluja mihinkään nyt mukaan.

Olemme siis nyt ostaneet reissuun liittyviä asioita rahoilla, jotka olen ajatellut mukaan jo valmiiksi jokaisen aiemman kuukauden kustannuksiin ja saamme nämä rahat joka tapauksessa vielä takaisin, kun vuokralaisemme alkaa maksaa vuokriaan.

Tulee olemaan mielenkiintoista nähdä, minkä verran matkustelu loppujen lopuksi kustantaa, tuleeko siitä yllättäviä menoja ja niin edelleen – tai pääsemmekö edes kohta mihinkään, kun koronavirus jatkaa leviämistään! Asuntomme vuokrasopimus on joka tapauksessa allekirjoitettu, eli täältä meidän on ainakin tämän kuukauden jälkeen lähdettävä.

Lue myös: Reilu kuukausi maailmalle lähtöön, ekat buukkaukset tehty

Virve Fredman elämiskustannukset

Onko teillä budjettia, jonka mukaan elätte?

12 kommenttia artikkeliin ”Näin paljon rahaa olen käyttänyt tänä vuonna”

  1. Tosi mielenkiintoista kuinka pienet kuukausittaiset kulut sinulla on! Omat ”pakolliset” kuluni ovat noin 2400, mikä kuulostaa aivan tähtitieteelliseltä sinuun verrattuna. Summa sisältää minun osuuteni asuntolainasta ja kahden auton rahoituksista, yhtiövastikkeesta, sähköstä, vakuutuksista, nettiyhteydestä, spotifysta, bensoista, kauppaostoksista ja koiran kuluista sekä kampaamokäyntini, kynsien kestolakkauksen, salikortin jne. Paljosta pystyisin karsimaan, jos kulut pitäisi saada laskemaan. Mutta koska ei tarvi ja rahaa menee myös säästöön ja sijoituksiin niin jatkan samaan tapaan. 🙂

    Vastaa
    • Minustakin on tärkeintä, että jokainen elää juuri sellaisella budjetilla, mikä tuntuu itsestään mukavalta ja mahdollistaa sellaisen elämän, mikä itsestään tuntuu hyvältä. 🙂

      Vastaa
  2. Kuulostaapa hurjalta tuo laina-aika, 77v. 😮 Maksatteko siis lainaa jo pois vai korkoja vaan? Kiinnostaisi kuulla lisää tuosta ruotsalaisesta lainasysteemistä, miten takaisinmaksu sitten tapahtuu jne. Ehkäpä tästä aiheesta voisi kirjoittaa oman postauksen joskus?

    Vastaa
    • Ruotsissa maksellaan yleisesti pois vain korkoja, koska (olettaen, ettei ole kohtuuttoman suuri lainaerä) korko on kuukaudessa niin pieni ja on fiksumpaa sijoittaa se summa kasvamaan pörssissä koron kautta. 🙂 Tästä asunnosta on asuntolainaa, mutta alkuun on kuitenkin laitettu rahaa kiinni ihan reippaasti.

      En ole tämän aiheen asiantuntija, eli en oikeastaan tiedä, miten asia on yleisellä tasolla ennen mennyt ja nykyään menee.

      Tässä on googlettamalla vastaan tullut lainaus Osmo Soininvaaran blogista viime kevään postauksesta:
      ”Ruotsissakin pitää asuntolainaa nykyisin lyhentää, mutta ei sen jälkeen, kun siitä on lyhennetty 30 %. Loppu 70 % voi jäädä käytännössä ikuiseksi. Pankin tilanne on turvattu – asunnon arvo riittää vakuudeksi – ja kotitalouksille jää enemmän rahaa joko kulutukseen tai sijoituksiin. Tämä käytäntö tekee Ruotsista pitkän päälle vauraamman – siis sekä se, että rahaa käytetään kulutukseen, että sen käyttäminen muihin sijoituksiin.”
      https://www.soininvaara.fi/2019/05/25/ikuiset-asuntolainat-tekevat-ruotsalaisista-vauraita/

      En ole ihan varma, milloin tuo on muuttunut, mutta meidän asuntomme on ostettu jo yli viisi vuotta sitten ja laina on otettu silloin.

      Täällä oli myös kiinnostava artikkeli aiheesta ja tässä väitettiin jopa, että asuntolainojen keskimääräinen laina-aika olisi Ruotsissa 150 vuotta: https://www.arvopaperi.fi/uutiset/kiinnostaisiko-150-vuoden-asuntolaina/9636ca9c-a95b-3f46-81a3-f347961cddeb

      Me emme asu Tukholman keskustassa, eli meidän asuntomme arvo ei ollut ostettaessa puolta miljoonaa euroa, joten lainan kuukausikulut eivät ole kovin suuret nykyisillä koroilla. Jos tilanne muuttuu ja korot nousevat Ruotsissa, niin sitten toki olemme varautuneet alkamaan maksaa lainaa pois tai vaihtoehtoisesti myymään asunnon. 🙂

      En siis tiedä, mitä sitten lainan takaisin maksaessa tapahtuu, koska en tunne ketään, joka olisi maksanut sen takaisin. 😀 Samaa naureskelee täällä artikkelissa myös Helsingin pörssin entinen johtaja Lauri Rosendahl (”Etsin edelleen sitä ensimmäistä ruotsalaista, joka lyhentäisi asuntolainaansa.”): https://www.hs.fi/talous/art-2000006394693.html

      Ehkä pitää tosiaan syventyä tähän asiaan kunnolla ja selvitellä niin, että saan postauksen kasaan! 🙂

      Vastaa
  3. Entä esim. kodin internet, sähkö, vesi, mahdollinen kuntosali tai muu liikuntaharrastus, vakuutukset? Käykö teillä ikinä siivooja?

    Vastaa
    • Asuinkustannuksissa on mukana netti, vesi, vakuutukset ja sähkö. Meillä kävi kesällä/syksyllä siivooja pari kertaa (maksoimme silloin noilla taloustilin rahoilla), mutta ei ole enää käynyt.

      Minulla ei ole maksullisia liikuntaharrastuksia, eli hyödynnän ilmaista luonnossa liikkumista ja verkko on täynnä hyviä liikuntaohjeita, joita voi tehdä kotonakin. 🙂

      Vastaa
  4. Oikeastaan kaikki menee mitä tulee. Tällä hetkellä ainakin kun olen vain osa-aikatyössä. Haaveilen että saisin enemmän töitä eikä kaikki menisi kädestä suuhun. Asumiskuluihin menee keskimäärin 200 e kuussa, autoihin n. 500 e kuussa, kauppaan 250 e, sitten kaikki laskut ( netti, puhelinlasku, joitain Klarnan tai lehtitilauksien laskuja ). Sitten eläinten ruoka + kulut. Ja omat shoppailut, niitä nyt on keskimäärin 100 e kuussa. Hirveesti ylimääräistä ei ole ja palkkapäivää odotellaan. Kaikesta tästä huolimatta pystyn säästämään ja mulla on säästötili johon en kajoa kuin hädän edessä. Kun on pienet tulot ja kaksi autoa joihin tulee yllättäviä kuluja, on pakko olla pikku rahasto josta voi lainata jos on tiukka paikka. Osaan aina suhteuttaa menot tuloihin eikä mulla ole velkoja 🙂 ellei jotain visalaskua lasketa 🙂

    Vastaa
  5. ”Sehän on se ultimaattinen unelma: asuntolaina maksettuna viimeistään viisikymppisenä ja sitten vain nautitaan.”
    Onko tuo mitenkin yleinen ajatus? En oo tiennytkään. Mistä nautitaan?
    Kerron tähän oman kokemukseni: Kun nostin yksin asuntolainan ja tietty aloin sitä heti lyhentämään, en koskaan kokenut, että voisin ”nauttia” vasta sitten, kun se on hoidettu. Mulle ihmeellinen ajatus. ”Nautin”, ts. elin täysin normaalia elämää koko lainan maksun ajan ja kun laina oli maksettu pois, olin 38-vuotias. Toki olihan se mukava tunne, kun olin velaton, mutta mikään ei muuttunut nauttimisen suhteen.
    Ois kiva kuulla muiden kokemuksia aiheesta.

    Vastaa
    • Kiinnostava aihe pohtia tosiaan! Minun ultimaattinen unelmani oli aikoinaan, että nelikymppisenä asuntolaina olisi maksettu, omistusasunto toisi turvaa elämään ja sen jälkeen rahaa jäisi reilummin käytettäväksi matkustamiseen yms. muihin asioihin, jotka ajattelin itselleni tärkeiksi ja joiden uskoin tuovan elämään lisää nautintoa. Nykyään en ajattele, että lisää rahaa tarkoittaisi lisää nautintoa, mutta ennen ajattelin, että raha mahdollistaisi sen, että voisin saada elämääni aiempaa enemmän nautintoa tuovia asioita. 🙂

      Vastaa
  6. On ihan hurjan pienet asumiskulut teillä. Itsellä asumiskulut 850€ /kk ja siihen päälle aletaan laskea vasta muita pakollisia menoja. Tuloista noin 1/3 menee asumiseen.

    Vastaa
    • Onneksi näitä ei tarvitse verrata keskenään, ollaan vain erilaisessa elämäntilanteessa. 🙂

      Vastaa
  7. Kiitos hyvästä, hyödyllisestä ja erityisen herättelevästä postauksesta. Olen huomannut, että kun kerrot eri kuluttamisen asioistasi tarkkoja rahasummia, saan intoa käydä läpi omia tiliotteitani. Tulee siinä samalla pohdittua omaa kuluttamista ja erityisesti järkytyn hyvällä tavalla, kun katson vaatteisiin käyttämääni rahamäärää.. Toki eri elämäntilanteissa on tietenkin erilaisia tarpeita ja nyt olen jo siinä vaiheessa, että voisin vähentää kuluttamistani ja suunnata voimavarojani oikeasti muualle, koska kaapit ovat täynnä ja koska palkkatulo on itselleni riittävä.

    Olen miettinyt, onkohan eroa siinä, miten naiset ja miehet kuluttavat? Käyttävätkö miehet esimerkiksi saman verran rahaa vaatteisiin, kosmetiikkaan ja kodin sisustamiseen kuin naiset? Onkohan miehillä esimerkiksi enemmän säästöjä/varallisuutta? Tietenkin rajaan pohdintani tiukasti oman ikäisiini ja nuorempiin, koska minua vanhemmilla naisilla on ihan erilaiset lähtökohdat kuin minulla. Pitäisipä etsiä aiheesta lisätietoa.

    Vastaa

Jätä kommentti