Blogi minimalismista, kosmetiikasta ja onnellisesta elämästä

Tarvitsin heinäkuun alussa uutta antiperspiranttia ja ajattelin lähteä hakemaan tuotetta apteekin puolelta. Aiempia suosikkidödöjäni ovat olleet mm. Clarins Gentle Care Roll-On Deodorant –antiperspirantti, joka ei tahraa tummiakaan vaatteitani sekä Biotherm Deo Pure Invisible -antiperspirantti, jossa on myös aivan ihana, puuterimaisen puhdas tuoksu. Olen kuitenkin saanut monilta suosituksen tutustua Vichyn antiperspiranttiin, joten marssin innoissani apteekkiin hankkimaan sen itselleni.

Käsittääkseni eniten kehuja on saanut merkin turkoosikorkkinen antipersirantti, joka lupaa tuoda jopa 48 tuntia kestävän avun voimakkaaseen hikoiluun. En voi sanoa kärsiväni voimakkaasta hikoilusta, mutta haluan hyvän antiperspirantin, jonka voin luottaa pitävän kainaloni raikkaina ja hyväntuoksuisina. Hyllyn edessä seistessäni katseeni kiinnitti kuitenkin merkin punakorkkinen antiperspirantti, joka kuulosti vieläkin paremmalta, joten päädyinkin spontaanisti kulkemaan kassalle se kädessä. Tämä osoittautui totaaliseksi virheliikkeeksi.

Punakorkkinen Vichy Stress Resist 72Hr Anti-Perspirant Treatment -antiperspirantti kuulosti todella lupaavalta. Siinä olisi vieläkin parempi pito ja stressi jos mikä nimenomaan sai minun kainaloni päivittäin hikoilemaan, joten se toimisi minulla varmasti vieläkin paremmin. Olin innoissani.

Intoni haihtui kuitekin kotona tuotteen avattuani hieman, sillä antiperspirantissa ei ollut minusta erityisen miellyttävä tuoksu. Rakastan eniten ”puhtaalta” tuoksuvia antiperspirantteja, mutta tässä tuotteessa oli jotenkin ehkä jopa hieman maskuliininen tuoksu, joka ei ihan ollut makuuni. Ensimmäisillä käyttökerroilla suorastaan inhosin tuoksua, mutta nyt vajaan kahden kuukauden jälkeen olen jo vähän enemmän sinut sen kanssa, vaikka en tuoksua edelleenkään fanitakaan.

Ajattelin, että olen valmis tinkimään tuotteen tuoksusta, jos dödössä on hyvä pito. Suureksi pettymyksekseni tässä antiperspirantissa on kuitenkin ollut jopa poikkeuksellisen huono pito, mikä suorastaan hämmensi minua – tämänhän piti pitää jopa 72 tuntia enkä ole töissä edes hikoillut fyysisten suoritusten takia vaan lähinnä vain stressin vuoksi.

Tavallisesti voin pitää samaa kainalot peittävää mekkoa useamman päivän ja sen kainaloissa tuoksuu lähinnä dödö, mutta tätä dödöä käyttäessäni joudun laittamaan mekon pyykkiin jo yhden käyttökerran jälkeen. Itseasiassa kainaloni alkavat haista hielle, vaikka minulla olisi päälläni vain hihaton mekko ja tavallisesti tällaista ei todellakaan tapahdu, joten dödön pito oli minulla aivan poikkeuksellisen huono.

Paitsi että dödössä ei ole minua miellyttävä tuoksu ja sen pitokin on ollut surkea, tahraa se kaiken lisäksi myös mustat mekkoni ellen ole niitä päälle pukiessani todella varovainen. Olen yrittänyt antaa dödön kuivua kunnolla, mutta minusta tuntuu, että se jopa tahraa kuivuttuaan enemmän, jos vaatteet osuvat päälle pukiessa vähänkin kainaloihini, joten aamujeni vakkarirutiineja on ollut poistaa dödötahroja mekoistani ennen kuin lähden ovesta ulos.

Tämä antiperspirantti oli siis pettymys ihan kaikella tapaa enkä todellakaan suosittele sitä kenellekään. Olen käyttänyt sitä nyt parisen kuukautta enkä vain kykene heittämään sitä roskiin, joten kituuttelen sen kanssa vielä varmaan kuukauden kunnes se vihdoin kuluu loppuun ja pääsen siitä eroon.

Tämä versio antoi minulle todella huonon ensivaikutelman Vichyn dödöistä eikä varsinaisesti houkuttele kokeilemaan muita versioita, mutta minusta tuntuu, että minun on silti reiluuden nimissä vielä annettava mahdollisuus sille turkoosikorkkiselle versiolle, josta olen alunperin niitä kehuja kuullut.