Sanoisin, että kärjistetysti ilmaistuna on olemassa kahdenlaisia huulipunaihmisiä.
On niitä, jotka kokevat voimakkaan sävyisen huulipunan tuovan itsevarmuutta ja paremman olon. Kun he katsovat peiliin ja näkevät sieltä hieman väsähtäneen tyypin, sipaisevat he huulille hieman kirkkaampaa sävyä kokien olevansa taas elossa. Kirkas huulipuna voi jopa tuoda varmemman olon – ehkä jopa hieman flirttailevankin. He eivät arastele huulipunan mahdollisesti keräävän katseita ja usein jopa kohteliaisuuksia. He tietävät sen olevan vain merkki siitä, että se saa heidän säteilemään.
Sitten on niitä, joista jo koko ajastuskin vahvan sävyisestä punasta tuntuu vaivaannuttavalta. He kokevat, että jokainen vastaantulija varmasti tuijottaa nimenomaan heidän huuliaan ja miettii, että ohhoh, onpas siinä sävyä. Vetäistyään huulipunaa he huomaavat miettivänsä yhä uudelleen ja uudelleen, onko se levinnyt ja pyyhkivänsä vaivihkaa hampataan kielellään varmistaakseen, ettei niissä ole punaa. Heille voimakas sävy ei todellakaan tuo itsevarmuutta tai säteilevää oloa. Ja auta armias, jos joku tuttu mainitsisi voimakkaasta huulimeikistä jotakin… hän varmasti tarkoitti kommenttinsa ihan vaan naljailuna!
Sanoisin itse olevani lähempänä ensimmäistä ihmistyyppiä. Jos olen nukkunut yöni huonosti tai aamulla tulee kiire lähteä töihin enkä ehdi meikata kunnolla, turvaudun lähes aina voimakkaan sävyiseen huulipunaan. Jos ilta on mennyt myöhäiseksi ja joku saattaisi aamulla epäillä, etten ehkä olisi täysin fresheimilläni (näin saattoi laivatyössä ainakin joskus käydä…), vedän aina reippaasti punaista huulipunaa, sillä se on useimmille ihmisille automaattinen merkki siitä, että henkilö on huoliteltu ja skarpissa kunnossa (ellei puna ole sitten levähtäneenä pitkin nassua…). Minulle voimakkaan sävyinen huulimeikki on siis täydellinen huijauskeino.
Minulle kirkkaan sävyinen huulimeikki antaa myös itsevarmuutta. Se tekee lookista hetkessä huolitellun ja naisellisen näköisen sekä samalla myös rohkean ja varman, joten en voi kuin kantaa sitä itsevarmuudella. Tosin nyt kolmea kymppiä lähestyessäni olen huomannut, että huulimeikkini alkaa kaipaamaan rajausta pysyäkseen huolitellun näköisenä ja tuulisina päivinä saa todellakin toivoa, etteivät hiukset tartu huulimeikkiin ja levitä poskille hassuja vauhtiviivoja, mutta nämä ongelmat poissulkiessa pirteän huulimeikin kantaminen tuo elämääni vain positiivisia ajatuksia.
Rakastan perinteisiä punaisen ja vahvan vadelman sävyjä, mutta violetit ja erikoisemmat sävyt eivät ole minun juttuni – niissä minulla puolestaan on vaivautunut olo. Haluaisin muistaa käyttää enemmänkin kirkkaita huulimeikkisävyjä ja olla ainakin ajatuksissani se tyylikäs pariisitar, jolla on aina huolella punatut ja rajatut huulet. Lähden usein töihin vahvalla huulimeikillä, jonka sitten syön aamiaiseni mukana pois ja jota en muista lisätä. Tässä asiassa voisin yrittää tsempata hieman. Kirkas huulipuna kun on niin helppo keino herättää kasvot eloon.
Oletteko te selkeästi jompaa kumpaa huulipunatyyppiä vai jotain niiden väliltä?
Huulilla on kokeiluun saatu Sleek Lip VIP Semi Matte Lipstick sävyttä Hot Tottie.