Blogissa päästiin vähän aikaa sitten kuulemaan monien omista hiustenpesutottumuksista, kun avasin pelin kertomalla, että vaahdotan shampoon hiuksissani aina kahteen kertaan. Oli mielenkiintoista lukea, kuinka monelle toimintamallini oli itsestäänselvyys myös omalla kohdalla, mutta kuinka moni samalla myös sai ahaa-elämyksen siitä lukiessaan ja päätti itsekin kokeilla sitä.
Koska muiden hiustenpesutottumuksista oli jostain syystä todella kiinnostavaa kuulla, ajattelin jatkaa vastaavan kaltaisella postauslinjalla vielä yhden tekstin verran, mutta nostaa tällä kertaa esiin keskustelua hiustenpesuasennosta.
Aihe saattaa kuulostaa jonkun korvaan oudolta, mutta veikkaan, että aivan kuten vaahdotuskertojen mukaan jakautuvien koulukuntienkin kohdalla, on myös tässä ainakin muutamaa selkeästi erilaista toteutustapaa.
Minä kuulun niihin, jotka pesevät hiuksensa aina pää alaspäin enkä voisi kuvitellakaan pesevän tukkaani missään muussa asennossa. En edes koe, että se olisi teknisesti mahdollista!
Jos vesi tule ylhäältä päin, painaa se tukkani lyttyyn päätäni vasten niin tiiviisti, ettei puhettakaan, että voisin märkää tukkaa repimättä päästä käsiksi hiuspohjaani ja hiusteni tyveen vaivatta ja hieroa shampoon niihin huolella. Ehkä, jos tukkani olisi lyhyt, mutta varsinkaan pitkissä ja melko paksuissa hiuksissa märkä hiusmassa tuntuu aivan liian raskaalta, jotta voisin pestä hiuspohjani kunnolla päätä pystyssä pitäen. Kun pää on alaspäin, voin vaivatta ujuttaa sormeni hiusten tyveen ja hieroa sitä kaikkialta vaivatta.
Kaiken maailman katonrajasta ympäriinsä laajasti vettä pärskivät sademetsäsuihkut ja muut vastaavat ihmiskunnan viholliset ovat pahimpia painajaisiani. Vihaan niitä! Käyn päivittäin suihkussa, mutta en todellakaan tahdo pestä tukkaani joka päivä, joten niiden kanssa myös ihan tavallisista suihkussa käynneistä tulee aina suihkumyssyä ja ihmeellisiä kurkotteluasentoja vaativia jos ei tahdo, että päähän kaatuu vettä kuin kaatosateessa seistessä.
Rakastankin suihkuja, joiden korkeutta voin itse säätää ja asetan suihkun tavallisesti noin silmieni korkeudelle, jotta voin vain nakata tukan korkealle ponnarille niillä suihkukerroilla, kun en halua kastella sitä.
Myös hoitoaineen levitys hiusten pituuksiin tuntuu helpoimmalta, kun hiukset on heitetty eteen. Jos käytän hiuksissa vain lyhyen vaikutusajan vaativaa pikahoitista, saavat hiukset roikkua avoimina kasvojen edessä hetken minun hoitaessa muut suihkutoimet pääosin selkä suihkua kohti käännettynä, mutta jos käytän hiusnaamiota, kiedon naamiossa muhivien hiusteni pituudet pieneksi nutturatötteröksi pääni päälle siksi aikaa, kun suihkuttelen muuten ja hiusnaamio tekee ihmeitään.
Olen kuullut joiltakin, etteivät he tahdo pestä hiuksiaan pää alaspäin, koska tukka menee kuulemma takkuun. En ole varsinaisesti ymmärtänyt, kuinka hiukset voivat pää alaspäin suoraan rauhassa roikkuessa menä takkuun, mutta sen kyllä ymmärrän, että jos ne menee heittämään yhtäkkiä esimerkiksi heti pesun jälkeen taakse, niin siinä vaiheessa ne kyllä varmasti voivat sen tehdä ja lopputuloksena on yllä olevan kuvan kaltainen pehko. (Selittäkää ihmeessä, jos minulta on kuitenkin jäänyt tajuamatta jotain olennaista tässä takkuuntumisjutussa.)
Itse pidän tukkani aina nätisti samalla tavalla alaspäin roikkuvana koko suihkuretkeni ajan hiusnaamionutturaa lukuunottamatta, mutta senkin pyörittelen kiinni ja auki pää alaspäin painettuna. Kiedon hiuksiini lopuksi pyyhkeen (tai hiusturbaanin) yhä hiuksia alaspäin roikottaen, minkä jälkeen vasta nostan pääni pystyyn. Näin tukka ei pääse koskaan menemään takkuun ja saan hiustenpesukerrasta irti kaiken mahdollisen parhaalla tavalla: Saan pestyä hiuspohjan huolella, jotta tukasta tulee mahdollisimman ilmava ja voin levittää hoitoainetta tai hiusnaamiota nimenomaan vain hiusten pituuksiin, jottei tukka lätsähdä.
Pesen hiukseni tavallisesti joka toinen tai joka kolmas päivä, vaikka käynkin muuten suihkussa päivittäin. En ole aamuihminen, joten hiustenpesuni ja suihkussa käyntini ajoittuvat aina iltaan. Viikonloput saattavat tosin tehdä poikkeuksen, sillä silloin pesen tukkani mielellään herättyäni venyttäen sen pesuväliä yhdellä lisäyöllä. Föönaan tukkani pesun jäljiltä kuivaksi joka kerta, joten tehokas, mutta hellävarainen fööni on minulle ensisijaisen tärkeä laite. Tämän vuoksi blogin kautta saamastani Dyson Supersonic -föönistä onkin tullut suorastaan välttämätön laite helpottamaan arkeani.
(Maailman moderneimmasta föönistä voi lukea lisää tästä aiemmasta postauksestani.)
En voisi kuvitellakaan meneväni märällä tukalla nukkumaan, sillä en liiemmin pyöri unissani ja tyynyä vasten yön ajan kosteina muhineet hiukseni tuntuisivat jo aamulla varsinkikin hiuspohjan läheltä siltä, että ne kaipaavat uutta pesukertaa voidakseen olla puhtaan ja ilmavan tuntuiset.
Koska hiustenpesutapoja on varmasti lähes yhtä monia kuin pesijöitäkin, niin kuulisin todella mielelläni teidän pesutavoistanne. Hiusten pesu on nimittäin niitä juttuja, joita tekee usein suorastaan mekaanisesti vuodesta toiseen omalla tavallaan tietämättään edes, että joku juttu olisikin fiksumpaa tehdä toisella tavalla paremman lopputuloksen saamiseksi!
Missä, koska, miten ja kuinka usein te pesette hiuksianne?