Kävelen ympäri tokiolaista kosmetiikkaosastoa. Vartalotuotteita, puhdistustuotteita, kasvovoiteita, meikkejä, kasvonaamioita, hevosöljytuotteita… Anteeksi, mikä se viimeisin oli?!?
Kyllä, tavaratalon kosmetiikkaosaston hyllyjen joukosta voi hyvinkin löytyä oma hyllynsä, tai oikeastaan hyllyosastonsa hevosöljytuotteille. Nämä tuotteet eivät suinkaan ole hevosen hoitoon tarkoitettuja tuotteita vaan trendin mukaisesti hevosöljyä sisältäviä ihonhoitotuotteita.
Hevosöljy on nimittäin todella trendikäs raaka-aine sekä Koreassa että Japanissa ja minusta hyvä indikaattori sen trendikkyysasteelle on tosiaan se, että sitä sisältävät tuotteet ovat saaneet oman, nimetyn hyllyosastonsa.
Nyt suosittelen jokaista heppatyttöä (tai kanssani samanlaisen hevoset-eivät-ole-ruokaa-kasvatuksen saaneita) sulkemaan selainikkunan ja siirtymään johonkin toiseen, mukavammista asioista kirjoittavaan blogiin. Ette nimittäin ehkä halua kuulla tästä aiheesta sitä, mitä aion teille kertoa.
En ole itse ollut koskaan tippaakaan hevostyttö ja oikeastaan lähinnä pelkään hevosia, minkä vuoksi en ole ikinä ollut niiden kanssa liiemmin tekemmisissä. Silti olen mieleltäni kasvanut siihen tallityttöjen ympäröimään ihmiskuntaan, jossa hevosista pidetään huolta, niiden kanssa urheillaan ja jos niillä ei nyt ihan ihmisarvoa ole, niin hevosarvo tulee kuitenkin aivan sen kintereillä.
Minun yhteiskunnassani Finduksen hevosenlihakohu järkytti enkä usko, että voisin tilata hevosenlihaa ravintolassa. Syön kyllä siipikarjaa ja punaista lihaa jossain määrin, joten saatan nyt kuulostaa melko kaksinaismoraaliselta, mutta hevoset menevät siihen osastoon, joiden lihaa en söisi ja joita en halua valjastaa kosmetiikkateollisuuden käyttöön niiden kuolemankaan jälkeen.
Ja yhtäkkiä olin maassa, jossa joka puolella oli hevosöljyä sisältävää kosmetiikkaa. Hevosöljy on ainesosa, jota ei saada elävistä hevosista, vaan se syntyy hevoslihateollisuuden sivutuotteena. Monissa maissa (varsinkin Aasiassa) hevosenlihan syönti on aivan normaalia, minkä vuoksi voisinkin siis ajatella, että onhan se vaan hyvä, että lihateollisuuden sivutuotteetkin käytetään hyväksi, mutta noh… en pysty siihen ajatukseen. En halua ajatella, että kosteusvoiteeni sisältää kuolleista hevosista saatua öljyä.
Jos kuitenkin unohdetaan oma, aasialaisesta näkökulmasta katsottuna jopa varsin ahdasmielinen ajattelutapani voidaan oikeasti keskittyä siihen, kuinka hevosöljytuotteet ovat ihan oikea, suuren luokan megatrendi Aasian maissa, joissa asian suhteen ei nihkeillä ollenkaan.
Hevosöljyä sisältäviä tuotteita nimittäin löytyy ihan joka puolelta ja kaikessa mahdollisessa muodossa. On naamioita, kasvovoiteita, seerumeita, vartalovoiteita, käsivoiteita… ihan mitä tahansa. Hevosöljy on mielettömässä hypessä eikä sitä sisältäviltä tuotteilta voi välttyä. Niitä löytyy niin selektiivisiä merkkejä myyvistä tavarataloista kuin alle eurolla tavaraa myyvistä sadan jenin kaupoistakin. Niitä hehkutetaan, shopataan, kulutetaan ja kehitetään jatkuvasti. Ne ovat THE tuote juuri nyt ja ovat olleet sitä jo jonkun aikaa.
En voi kiistää etteikö minulla olisi ollut kiusausta ostaa suunnattomasti kehuttua, hevosöljyä sisältävää kasvovoidetta tai edes pientä, alle euron maksanutta ja ihmeainetta sisältävää käsivoidetuubia. Kiusaus oli toki suuri, mutta siitä huolimatta, että matkakassaani köyhdytti melkoinen vuori muita trendituotteita, joista suuren osan hankin itselleni ihan vaan blogikokeilujen nimissä, en kyennyt ostamaan yhden yhtä hevosöljytuotetta – edes blogikokeiluihin vedoten.
Omatuntoni ei vaan antanut minun tehdä sitä. En vaan olisi kyennyt nauttimaan tuotteesta siitä huolimatta, että sen oltaisiin kehuttu olevan mieletöntä ihmeainetta, joka kykenee korjaamaan ihoa tehokkaasti ja syväkosteuttamaan sitä samalla. Raaka-aineen taika on sen kuulemma ihmisen omaa talia varsin lähellä olevassa koostumuksessa, mikä toki kuulostaa kokeilua houkuttelevalta jo ihan uteilaisuussyistä tällaisella kuivuuteen taipuvaisella iholla.
(Nyt on ihan turha laittaa tulemaan saarnaa kosmetiikan eläinkokeista, sillä en ota niihin tässä yhteydessä kantaa. Pysytään keskustelussa sen hevosöljyn puolella.)
Vaikka olisinkin kyennyt ostamaan tuotteen ja ihastunut siihen täysin tiesin myös, etten olisi voinut koskaan kirjoittaa blogiini siitä kehuvaa postausta. Meillä se olisi vaan ollut väärin, minkä vuoksi ei ole varmasti uutinen, että hevosöljytuotteet tuskin tulevat leviämään BB-voidebuumin tavoin länsimaihin. Raaka-aineena hevosöljy on kuitenkin yksi hyvä esimerkki siitä, kuinka erilailla Aasiassa asioihin voidaan suhtautua meihin verrattuna.
Voisitteko te käyttää hevosöljyä sisältävää kosmetiikkaa?
Kirjani Täydellinen iho – opas korealaiseen ihonhoitoon on nyt kaupoissa!