*Sis. mainoslinkin
Kuten tiedätte, tykkään puhua rahasta ja säästämisestä. Raha itsessään on ehkä vähän tylsä aihe, sillä rahalla ei varsinaisesti ole väliä, mutta raha mahdollistaa monia asioita, joten sillä on väliä enemmän oikeastaan silloin, jos siitä tulee puutetta.
Postasin pari päivää sitten sijoittamisesta ja siihen ryhtymisen helppoudesta. Aihe kiinnosti monia ja varsinkin Instagram Stories -tarinoideni puolella olen saanut monia ihania viestejä siihen liittyen ja toiveita postata aiheeseen liittyvistä asioista lisää.
(Instagram-profiilini highlights-kohdasta voi muuten katsoa koosteen Instagramin sijoitusjutuistani.)
Yksi asia, joka sijoittamiseen tietysti usein liittyy on se, että mistä ihmeestä sitä rahaa siihen sitten oikein saa. Itse kerroin, että sijoitan Nordnetissa kuluttomiin rahastoihin, joihin voi lähteä sijoittamaan niinkin pienillä summilla kuin 15 eurolla. Sijoittaminen ei siis vaadi valtavaa pääomaa.
Erilaisissa elämäntilanteissa olevilla on tietysti erilaiset mahdollisuudet sijoittaa, mutta uskon, että monilla perustuloisilla kuluu kuukaudessa muutamia kymppejä ihan huomaamattaankin loppujen lopuksi varsin turhiin juttuihin, joissa voisi säästää.
Inhoan itse niitä ”lakkaa ostamasta take away -latteja” -tyylisiä säästövinkkejä, sillä niihin on vaikea monien samaistua – joskus se take away -latte sitäpaitsi on todellakin hintansa arvoinen. Niiden sijaan halusin koota tähän postaukseen kolme hyvinkin helppoa säästövinkkiä, jotka toimivat lähes jokaisella elämäntilanteesta riippuen.
Lue myös: Näin helppoa ja on alkaa sijoittaa vaikka heti
1. Tarkista tilisi suoraveloitukset
Moni tulee huomaamattaan sitoutuneeksi maksamaan automaattisesti ja kuukaudesta toiseen ties mitä kyseenalaistamatta koskaan, tarvitseeko oikeasti niitä kaikkia. Niitä vain maksaa, kun ne kerran on aloittanut ja käyttää, kun niistä kerran maksaa – jos edes oikeasti käyttää.
Minulla oli jossakin vaiheessa suoraveloituksessa Spotify, Netflix, LinkedIn Learning, äänikirjapalvelu, pilvipalveluun liittyvä maksu ja vielä jotain muuta. Aluksi tajusin, että en tarvitse Netflixiä, sillä jos haluan katsoa jotain, voin katsoa ilmaiseksi televisiokanavien nettisivuilta ohjelmia ja niiden lisäksi YouTube on täynnä hyviä sarjoja.
Sitten huomasin, etten oikeastaan ole käyttänyt viime aikoina LinkedIn Learning -alustan tarjoamia kursseja, joten lopetin sen. Huomasin myös, että vaikka olin melkein 10 vuotta maksanut Spotifyn kuukausimaksua, voisin kokeilla ilmaista versiota. Nyt olen käyttänyt sitä jo useamman kuukauden ja se on riittänyt.
On tehnyt todella hyvää kokeilla lopettaa sellaisia juttuja, jotka veloitetaan tililtä automaattisesti ja katsoa, mitä niistä ihan oikeasti jää kaipaamaan. Ei menetä mitään, jos sopimuksia sanoo irti tai edes laittaa tauolle nähdäkseen, mitä niistä oikeasti jää kaipaamaan, sillä ne voi kyllä ottaa käyttöön uudelleen koska tahansa.
Parhaimmillaan palvelusta saa sitäpaitsi jo pian perästä viestiä, jolla tarjotaan ilmaista tai vähintään edullista käyttöaikaa, jos palvelun pariin haluaakin palata.
Monet palvelut ovat kuitenkin jopa sellaisia, että niitä käyttää, koska niistä kerran on maksanut. Kun vaikkapa lopettaa Netflixin (ja mahdollisesti myös sen toisen vastaavan palvelun, josta myös samaanaikaan maksaa) huomaa, että yhtäkkiä päivässä onkin enemmän vapaa-aikaa ja mahdollisuuksia tehdä jotain sellaista, mille on kaivannut aikaa.
Lue myös: Kaikki rahasta – tämän takia siitä pitää puhua
2. Kilpailuta palvelusi
Koska olet ihan oikeasti viimeksi tarkistanut, että sähkösopimuksesi ja vakuutuksesi tai lainasi kulut ovat varmasti parhaan mahdollisen sopimuksen mukaisia? Nämä ovat usein sellaisia juttuja, joihin sitoutuu kerran ja sitten elää pitkään vertailematta vaihtoehtoja, vaikka vertailun ansiosta voisi säästää pitkän pennin.
Me esimerkiksi havahduimme vasta ihan vähän aikaa sitten siihen, ettei sähkösopimuksemme ollut enää paras mahdollinen. Samoin itse tajusin, että vaikka olin tähän asti roikottanut suomalaista, Ruotsissakin täydellisesti palvelevaa puhelinliittymääni itselläni, maksoin siitä kuukaudessa 29,90 euroa, mutta voisin pärjätä halvemmallakin.
Vaihdoin liittymäni edullisempaan vaihtoehtoon, joka maksaa vain 7,90 euroa kuukaudessa. Tajusin, ettei minulla oikeasti tarvitse olla käytössäni kodin ulkopuolella rajatonta ja todella nopeaa nettiä ja on itseasiassa jopa parempi, jos niin ei olisi – tulisi nimittäin oikeasti harkittua, pitääkö siihen puhelimeen kokoajan tarttua ja voisiko olla mielummin läsnä hetkessä.
Kun olimme puoli vuotta Thaimaassa, maksoin hölmönä kiltisti 29,90 euron kuukausittaista puhelinlaskuani pitääkseni numeroni ja sopimukseni, sillä siitä luopuminen olisi tarkoittanut, etten enää saisi käyttööni minulla sillä hetkellä ollutta, mutta ei enää tarjolla olevaa diiliä. Nyt kun lähdemme reissuun, aion vaihtaa liittymäni Telian Dot-liittymään, jossa maksan vain siitä, mitä käytän, eli Aasiassa ollessa laskuni voi hyvin olla 0 euroa kuukaudessa.
Jo pelkkä puhelinliittymän tsekkaus ja omien tarpeideni puntarointi säästivät minulta ainakin noin 275 euroa vuodessa, eli lisäsivät kuukausittaista sijoitussummaa 23 eurolla. Kaikkien käyttämien perusjuttujen kilpailuttamisella voi siis helposti säästää kymppejä tai jopa satasia vuodessa.
Esimerkiksi sähkösopimuksen kilpailuttaakseen ei nykyään edes tarvitse itse soitella ympäriinsä, vaan *Sähkömittari-sivuston kautta sopimuksensa voi kilpailuttaa ilmaiseksi parissa minuutissa.
Lue myös: Mitä meillä syödään ja paljonko siihen kuluu rahaa?
3. Katso, mihin rahasi oikeasti menevät
Kun olen kertonut omista menoistani, olen kuullut useammalta, etteivät he pärjäisi samalla budjetilla – tai etteivät he kyllä toisaalta ole edes varmoja, mihin ne omat rahat edes menevätkään, mutta ennen uutta palkkapäivää niitä ei silti ole enää kauheasti jäljellä.
Minusta on todella tärkeää tiedostaa, että jokaisella meillä on uniikki elämäntilanne ja erilaiset halut, mahdollisuudet ja prioriteetit rahojen käytölle, eli kenenkään ei tarvitse elää sellaisella budjetilla, millä joku muu elää. Toisaalta muiden menoista kuullessaan voi kuitenkin saada inspiraatiota omien menojensa punnitsemiseen ja suhteellistamiseen.
On jopa hieman ärsyttävää kuulla yleisiä vinkkejä, jotka sen take away -kahvin välttelyn lisäksi kertovat, että syö vähemmän ulkona, käytä vähemmän rahaa alkoholiin ja tupakkaan tai käy harvemmin leffassa, sillä noista ei yksikään kosketa minua millään tavalla.
Koska jokaisen menot ovat uniikkeja, kannustan sen sijaan katsomaan, mihin ne omat rahat ihan oikeasti kuluvat. Kun menojaan käy läpi verkkopankin korttimaksujaan selaten ja mielellään myös kirjoittaa menot alas ne kaikki kategorisoiden, näkee ihan oikeasti, kuluuko johonkin asiaan huomaamattaan jopa melko kohtuuttomia summia.
Jos tajuaa, että vaikka kahden hengen taloudessa kauppalasku on 800 euroa kuukaudessa voi pohtia, onko sen välttämätöntä olla sen verran ja voisiko siitä nipistää. Mitä sieltä kaupasta ostetaan? Vain itse voi tietää, onko summa itselleen kohtuullinen, mutta toki netistä löytää helposti inspiraatiota siihen, mitä muilla vastaavassa tilanteessa olevilla kuluu.
Jos taas huomaa, että käyttää kuukaudessa 400 euroa verkkoshoppailuun, on hyvä purkaa sitä lohkoa tarkemmin ja selvittää, mitä sillä rahalla ihan oikeasti shoppailee ja ovatko ne kaikki tarpeen. Tai että tili on täynnä mitä ihmeellisimpiä pieniä ostoksia, jotka sitten yhdessä muodostavat ison könttäsumman ja paljastuvat toistuviksi välipalaostoksiksi.
Tärkeintä on ihan oikeasti käydä ne kaikki omalta tililtä lähteneet maksut läpi, jotta hahmottaa, mihin ne rahat itsellään menevät, sillä kukaan muu ei voi antaa toimivia säästövinkkejä, jos ei itse tiedä, mitkä ovat niitä omia pahimpia rahareikiään. Ei voi säästää, jos ei tiedä, mihin rahat kuluvat.
On helppoa laskeskella teoriassa päässään, että kuukaudessa menoja on tietyn summan verran, mutta silloin helposti unohtaa ne satunnaiset, joskus toistuvat, toisinaan täysin yllätyksenä tulevat menot. Omista menoistaan pääsee oikeasti parhaiten kärryille kun käy jokaisen ostoksensa läpi.
Itse tein tätä kun laskin joitakin kuukausia sitten aiempaa postaustani varten kuukausimenojani ja olen tehnyt sitä senkin jälkeen tarkastaakseni, pitikö arvioni paikkansa. Piti se, mutta jälkikäteen olen edelleen tuon tavan kautta karsinut pois muutamia juttuja (kuten sen ylikalliin kännykkälaskun) ja vastaavasti taas tajunnut, etten ollut laskenut budjettiin mukaan kummilasteni joululahjoja ja synttärilahjoja, sillä niiden kaltaisia kaksi kertaa vuodessa tapahtuvia juttuja ei vain tule miettineeksi, kun miettii omia keskimääräisiä kuukausimenojaan.
Kun siis tietää, mihin omat rahat menevät ja sen jälkeen ihan oikeasti kriittisesti miettii, tarvitseeko niihin kaikkiin mennä rahaa, voi moni onnistua nipistämään budjetistaan säästöön (ja ehkä jopa sijoitettavaksi) sen pienen summan.
Lue myös: Näin paljon kulutan rahaa kuukaudessa
