Moni on varmasti joskus ihastunut jonkun tietyn kosmetiikkatuotteen tuoksuun. Oli se sitten varsinainen hajuvesi tai vaikkapa jonkun hiussarjan hiuslakan tuoma tuoksu, voi se olla käyttäjäänsä niin vetoava, että hän haluaa hankkia käyttöönsä lisää samalta tuoksuvia tuotteita voidakseen nauttia tuoksusta täysin rinnoin.

Mikä siinä sitten kuitenkin on, ettei saman sarjan samalta tuoksuviksi tarkoitettu suihkugeeli tai vartalovoide tuoksukaan ihan samalta kuin itse hajuvesi? Tai etteivät samalta tuoksuviksi tarkoitettu shampoo ja hoitoaine olekaan tuoksultaan ihan samoja kuin vaikka se saman tuotelinjan huumaavan herkullisen tuoksuinen hiuslakka?

Minä ainakin ihmettelin asiaa kovasti ennen. Eikö sitä ihan samaa hajustetta voi vain laittaa jokaiseen tuotteeseen, jotta ne tuoksuvat samalta?

Oikeasti homma ei kuitenkaan ole ihan näin yksinkertaista ja syy tähän selittyy selittyy jälleen sillä ihanan kamalalla kemialla.

Varmasti jokainen on joskus laittanut iholleen jotain ihanaa hajuvettä, mutta huomannut sen tunnin kuluttua haihtuneen jo lähes täysin.

Näin vaan käy, sillä tuoksujen ainesosat ovat haihtuvia ja minä ainakin kevyiden sitrustuoksujen ystävänä olen aina harmittelemassa tätä tosiasiaa. Toki ainesosien keston välilläkin on eroa, mutta periaatteessa kaikki tuoksut kuitenkin haihtuvat lopulta.

Jotta aineista sitten saataisiin iholla (tai hiuksissa) kestävämpiä, voidaan ne nykyteknologian avulla pakata pienten mikrokapseleiden sisään. Kun aineen päällä on ikäänkuin suojaava kupla, ei se enää haihdukaan yhtä helposti ja tuote kestää paremmin kunnes tuo kupla sulaa, hajoaa, liukenee tai se poistetaan vaikkapa pesemällä.

Testeissä on todettu, että tuoksuaineet, jotka normaalisti haihtuisivat hyvin helposti (esim. mentolin ja eukalyptuksen yhdistelmä) kestivät tuon teknologian ansiosta testiolosuhteissa jopa 95 % paremmin kuin mikrokapselien sisään pakkaamattomat tuoksut. Melkoinen ero, siis!

Tuoksuista voi siis saada nykyteknologialla hyvinkin kestäviä. Eikö siis luulisi, että olisi hyvin helppoa tehdä yksi kestävä tuoksukombo ja pistää se sitten kaikkiin saman linjan tuotteisiin, jotta ne tuoksuisivat ihan samalta ja kestäisivätkin vielä hyvin?

Harmi kyllä se ei ole niin yksinkertaista ja tämä johtuu kemiaan liittyvistä reaktioista.

Tuoksu on molekyyli ja kun tuo molekyyli laitetaan erilaiseen ympäristöön, käyttäytyy se myös ihan erilailla.

Hiuslakassa on paljon alkoholia ja se saattaakin esimerkiksi liuottaakin tuoksumolekyyliä. Hiuksiin jätettävä latvasuoja puolestaan voi olla pääosin silikoneista tehty ja käyttäytyä tuoksumolekyylin kanssa puolestaan aivan erilailla.

Tuoksu voi siis reagoida eri tuotteiden kemiallisten rakenteiden kanssa aivan eri tavalla, jolloin lopputulos voi olla jotain ihan muuta, kuin mitä alunperin on toivottu.

Ei siis ole mahdollista formuloida yhtä tuoksumolekyyliä ja pistää sitä sitten vain tuotelinjan tuotteeseen  jokaiseen niin, että jokainen noista tuotteista tuoksuisi automaattisesti samaltaa.

Voi jopa olla, että joku tuote on todettu laboratoriotesteissä koostumukseltaan täysin stabiiliksi ja kestäväksi, mutta kun siihen vaihdetaankin toinen tuoksumolekyyli, ei tuote enää olekaan stabiili. Hommaan voi vaikuttaa esimerkiksi tuotteen pH, joka ei tienkään ole sama jokaisessa tuotelinjan tuotteessa.

Uusi tuoksumolekyyli voi myös esimerkiksi saada valkoisen tuotteen värin muuttumaan ajan kuluessa eltaantuneen keltaiseksi tai edesauttaa voiteen koostumuksen muuttumista aivan toisenlaiseksi – vaikkapa esimerkiksi huomattavasti löysemmäksi, kuin mitä alunperin oli toivottu.

Voi myös olla, että tuoksumolekyyli jopa reagoikin vaikkapa shampoon muovisen pakkauksen kanssa liuottaen siitä esimerkiksi väriaineita tuotteeseen.

Lähes mitä vain voi siis tapahtua ja kaikkea täytyy testata. Jos tuote ei enää värin muuttumisen myötä nimittäin näytäkään kuluttajan silmään entiseltä, kokee kuluttaja sen voivan jopa olla pilalla, vaikka ilmiö olisikin vain puhtaasti kosmeettinen.

Kuten monet varmasti tietävät, rakentuvat tuoksuyhdisteet alkutuoksusta, keskituoksusta ja pohjatuoksusta.

Alkutuoksun aineet ovat niitä helpommin haihtuvia raikkaita ja vaikkapa sitruksisia ja vihreitä nuotteja. Mitäs jos uuteen tuotepohjaan lisätessä juuri vaikkapa ne haihtuvatkin nyt entistä nopeammin pois? Tuoksuhan on sitten jälleen ihan erilainen jo hetkessä.

Esimerkiksi hiuspuuterin kuiva pohja voi saada tuoksuaineita haihtumaan pois paljon nopeammin kuin vaikkapa emulsiovoiteen pohja. Huhhuh, että menee monimutkaiseksi!

Tai entäpäs sitten ne hiuslakat. Jos tuotteen hajusteainesosat alkavatkin haihtua tuotteen koostumuksen aikaansaamina, onkin tuotteessa nyt yhtäkkiä suhteessa aiempaa enemmän ainesosia, jotka voivat kiteytyä aerosol-pullon venttiiliin ja lopulta jopa estää tuotteen käytön tukkimalla tuotteen. Nyt tuoksumolekyyli onkin sabotoinut koko tuotteen käytön.

Kyllä osaa olla monta tekijää, jotka tulee huomioida sillä kaikkien tuotteen ainesosien on mätsättävä keskenään eikä sekään välttämättä vielä riitä.

Lopputulokseen voi vaikuttaa myös ratkaisevasti, missä järjestyksessä ainesosat on yhdistänyt. Jos vaikkapa tekee seoksen, jossa on 90% vettä, 5% pinta-aktiivista ainetta (pesevä aine)  ja 5% tuoksuainesta ja aineet lisätään yhteen tuossa järjestyksessä, voi lopputulos olla epätasainen litku, joka vaahtoaa huomattavasti.

Jos taas pinta-aktiivinen aine ja tuoksuaine ollaan yhdistetty ensin ja vasta näiden yhdistelmä yhdistetään veteen, voidaankin saada tasainen liuos, joka ei enää vahtoakaan samalla volyymilla kuin edellinen yritys.

Moni keittiökemisti ja kiissellintekijäkin saattaa olla kokenut vastaavan tyyppisiä ilmiöitä ihan vaan suuhunpantavien juttujen merkeissä.

Mitäs sitten, kun tuoksu on formuloitu kuntoon ja kaikki on mennyt onnistuneesti jo vuosia, mutta nyt valmistaja huomaakin tuotteen yhtäkkiä käyttäytyvän erilailla?

Joku raaka-aineentoimittaja on voinut vaihtua ja vaikkei tuotteessa käytetty aine olekaan varsinaisesti vaihtunut, on jokin pienen pieni tekijä voinut kuitenkin muuttua ja nyt se vaikuttaakin sitten yhtäkkiä kaikkeen. Arkikelessä puhuttuna ei enää olekaan sama, onko ottanut sokerinsa Pirkalta vai Euroshopperilta.

Tämän vuoksi valmistajan on aina testattava tuote uudelleen, jos pienikin tekijä siinä muuttuu. Raaka-aineiden toimittaajaa ei siis kannata välttämättä noin vain vaihtaa halvemman kilohinnan perässä samalla lailla, kuin kuluttaja juoksee kahvitarjousten perässä kaupasta toiseen.

Tuoksun lopputulosta on myös vaikeaa mitata, sillä se on subjektiivista. Minun nenääni Dieselin lakritsinen Loverdose-tuoksu ja YSL:n uusi Black Opium tuoksuvat jollain tapaa hyvin samoilta, mutta jonkun mielestä ne ovat kuin yö ja päivä.

Tuoksukokemus on siis subjektiivinen eli tuoksuttajasta riippuvaa eikä sitä voi mitata suoraan samalla tavalla kuin esimerkiksi tuotteessa kasvavien mikrobien määrän voisi mitata.

Minusta joku shampoo ja hoitoaine voisivat siis tuoksua lopulta samoilta ja onnistuneesti samaan tuoksulinjaan formuloiduilta, mutta jonkun muun mielestä ne voisivat olla ihan erilaiset.

Tällaisten juttujen vuoksi koen, että kosmetiikan kemiaa on minusta huomattavasti haastavampaa opiskella kuin vaikkapa kosmetiikan historiaa.

Historian kirjasta voi avata koska tahansa minkä vain sivun ja sen opiskeltua tietää, mitä tuolloin on tapahtunut. Ei haittaa, vaikka ei tiedä, mitä sata vuotta aiemmin tapahtui, sillä tuon yhden asian voi silti ymmärtää.

Myös lakitekstit ovat minusta mukavampaa luettavaa, sillä jokainen kappale on oma kokonaisuutensa, jonka ymmärtääkseen ei tarvitse tietää yhtä asiaa sieltä, toista täältä ja kolmatta josakin.

Kosmetiikan kemiassa täytyy kuitenkin tietää paljon laajemmin kaikkea sellaista, mikä vaikuttaa toiseen tekijään ja minkä tietämisen ei edes voinut arvata olevan tärkeää (ja mitä minä en taatusti itse edes tiennyt). Jokainen varmasti oppii ne lukion kemiankurssin perusasiat, mutta usein niiden soveltaminen tuntuu yllättävän haastavalta kun ei edes tiedä olevansa sellaisten asioiden äärellä, jossa niitä täytyisi jollakin tavalla ymmärtää soveltaa.

Tuotteen tuoksu voikin siis monesti olla tuotteen monimutkaisin ainesosa ja nyt en enää ihmettele, miksi on niin vaikeaa saada kaikki saman tuotelinjan tuotteet tuoksumaan samalta.