Meikittömyydestä viime viikkoina puhuessa olen usein kuullut muilta yhden ja saman ajatuksen, jonka itsekin siihen liittyen aluksi (ja noh, edelleen aika usein) koin ja jota olen saanut miettiä omalla kohdallani paljon.
Moni, joka on tottunut meikkaamaan on nimittäin kertonut, että ilman meikkiä heistä tuntuu homssuiselta ja juuri tuo oli se ajatus, jonka kanssa olen itsekin paininut.
Kun meikkasin, tunsin itseni huolitelluksi, mutta ilman meikkiä koin näyttäväni vähemmän huolitellulta ja tosiaan jopa homssuiselta. Tajusin, että homssuisuudessa kyse on usein nimenomaan omasta tunteesta eikä kyse ole välttämättä asiasta, jonka muut näkisivät samalla tavalla.
Aloinkin siis pohtia, mistä tuossa tunteessa on omalla kohdallani kysymys ja mitä voisin tehdä, että pääsisin siitä yli.

Tässä postauksessa ei siis ole vinkkejä siihen, mitä kaikkea voisi kasvoilleen tehdä, jotta voi näyttää meikittömänä kuin meikatulta, sillä en koe sitä kovin realistiseksi.
Itseasiassa itselläni ongelma oli ennen juuri siinä, että nimenomaan mietin, kuinka voin meikkaamattomana näyttää enemmän siltä, miltä miltä meikattuna näytän enkä pohtinut ollenkaan, miksi minusta tuntui, että voisin vasta meikattuna olla huoliteltu.
Tottakai voi kestovärjätä kulmat ja ripset, harjata kulmakarvat ylöspäin, taivuttaa silmäripset kaarelle tai jopa ottaa niihin ripsipermanentin, painella poskipäille vaseliinia ihoa heleyttääkseen ja nipistellä poskiin väriä, mutta omalla kohdallani koko homman lähestyminen on lähtenyt aivan muusta.
Uskonkin, että se oikeampi kysymys onkin siis useimpien meikkaamiseen tottuneiden kohdalla, kuinka tuntea olonsa hyväksi ilman meikkiä, sillä juuri se oma olo on yleensä se ratkaisevin juttu.
Tajusin, että meikkaaminen on aina ollut minulle se ensisijainen tapa huolitella itseni ja saada itseni tuntemaan oloni siistimmäksi. Jollekin tämä vastaava juttu voi olla hiukset, toiselle taas vaatteet ja jollekin ehkä hajuveden lisääminen, mutta minä olen käyttänyt siihen nimenomaan meikkiä.
Ei siis ole ihmekään, että tunsin oloni ilman meikkiä homssuiseksi, jos kerran nimenomaan meikki on ollut se juttu, jota olen käyttänyt huolittelemassa itseni ja johon olen aina turvautunut. Kun taas olin valinnut pitää meikittömiä päiviä, olivat ne sellaisia, joina olin tietoisesti valinnut, että tänään on okei olla juuri niin räjähtäneen näköinen (kyllä, juuri tätä ilmaisua olen itse aina käyttänyt) kun vain haluan olla.
Aloinkin miettiä, olisiko jotain muuta, mitä voisin meikin sijaan käyttää viestimässä itselleni, että oloni voi olla huoliteltu.
Lue myös: Päätin lopettaa meikkaamisen

Näytän itse aikalailla poikkeuksetta tältä, kun en ole tehnyt itselleni mitään. Päälläni on pitkä toppi, jossa nukun ja jossa hengaan kotona ja tukka on pois tieltä tötteröllä. Faktahan on, että kyllä, olen tässä tilanteessa homssuinen, joten sellaiseksi myös tunnen oloni.
Tämän meikittömyystaipaleeni aikana olen laittanut blogiin jo useita sellaisia kuvia, joita en olisi ennen missään tapauksessa halunnut laittaa julki. Nyt niistä on tullut enemmän sellainen hälläväliä-fiilis, eli en enää samalla tavalla mieti, että mitä joku mahtaa noistakin miettiä. Kuten joku viisas kerran sanoi, ”what other people think of me is none of my business”, joten tämän kuvan julkaisu ei enää tunnu isolta jutulta kuten se olisi ennen tuntunut.

Itselläni oloni freshaaminen lähtee ihonhoidosta. Minulle henkilökohtaisesti ihonhoitohetki on mukava juttu, jona rauhoitun hetkeen ja ajatuksiini. Olen tehnyt siitä itselleni sellaisen aivan kuten joku toinen voi olla tehnyt meikkihetkestään.
Kun hoidan ihoani koen myös, että teen jotain hyvinvointini eteen, sillä omaa ihoani alkaa nopeasti kiristää ja se alkaa jopa hilseillä, jos en hoida ja kosteuta sitä. Kosteutan siis ihoani, levitän huulille huulirasvaa ja tarvittaessa kasvoille myös aurinkosuojaa.
Ihoni ei varsinaisesti näytä ihonhoidon jälkeen erilaiselta, mutta tuo ihonhoitohetki saa minut tuntemaan oloni erilaiseksi. Minusta tuntuu, että olen huolehtinut itsestäni ja omalla kohdallani homssuisen fiiliksen eliminointi lähtee nimenomaan siitä, että pääsen eroon homssuisesta tunteesta.
Ja niin: toki yritän valita päiväksi käyttööni tuotteita, jotka eivät saa koko kasvojani kiiltämään hirveän rasvaisina ja painelen kädenselkään tai paperiin liiallista kiiltoa, jotta iho ei näytä öljyiseltä, vaikka sillä öljyjä käytänkin.
Lue myös: Meikitön elämä – ensimmäisen viikon pohdintoja

Usein jo ihan vain se, että otan hiukset pois sotkuiselta tötteröltä ja harjaan ne voi muuttaa oloani paljon. Kun käytössäni ovat hyvät hiustenhoitotuotteet, on tukkani varsin helppo eikä sitä välttämättä tarvitse edes laittaa. Se on luonnostaan suora ja melko sileä, joten pitkänä se laskeutuu alas kuin suoristettuna (mikä toki myös tarkoittaa, ettei sen tyvessä ole luonnostaan liiemmin volyymia).
Toinen omaan olooni paljon vaikuttava juttu on se, mitä minulla on päällä. Jos hengaan siinä samassa vaatteessa, jossa tavallisestikin vietän aikaani sohvannurkassa maaten, ei ole toisaalta ihmekään, etten tunne oloani yhtään huolitellummaksi.
Lue myös: 5 vinkkiä minimalistiseen meikkipussiin – näin syntyy kapselimeikkipussi

Vaatteilla voi olla omaan oloon todella suuri fiilis. Minulla on todella yksinkertainen, parinkymmenen vaatteen vaatekaappi ja vaikka suosinkin erityisesti vaatteita, jotka sopivat moneen erilaiseen menoon, on siellä silti muutama sellainen vaate, jotka päällä en ensisijaisesti röhnöttäisi sohvannurkassa. Ne eivät ole mitään erityisen juhlavia vaatteita, vaan ihan vain sellaisia perusvaatekappaleita, jotka tuovat minulle hyvän fiiliksen.
Itse olen myös kokenut, että erityisesti paidan parina käyttämäni alaosa on tärkeä sen kannalta, millainen fiilis minulla on. Omistan yhdet strech-farkut, jotka ovat todella mukavat jalassa, mutta jotka eivät silti ole sellainen vaate, jonka vetäisin työpäivän päätteeksi päälleni ennen kuin rojahdan sohvannurkkaan. Kun laitan nämä jalkaan tunnen, että ”jahas, tässähän ollaan vähän laittauduttu”.
Myös hengailuvaatteen vaihtaminen ikisuosikkiini eli joustavaan pikkumustaan, jossa viihdyn vapaa-ajallani todella paljon niin kaupungilla, töissä kuin sohvannurkassakin vaikuttaa fiilikseeni.
Aivan kuten moni työvaatteet päälleen pukiessaan kokee astuvansa työrooliinsa, voi vaatteilla mielestäni hyvin luoda itselleen samanlaisia ”rooleja”, jotka auttavat ohjailemaan omaa fiilistä. Kukapa ei olisi ihanaa mekkoa päälleen vetäessään tuntenut oloaan juhlavaksi, urheiluvaatteissa itseään sporttiseksi tai ihanissa alusvaatteissaan itseään jopa seksikkääksi.
Jos siis haluan tuntea oloni huolitellummaksi, vedän päälle vaatteen, joka tuo minulle huolitellumman fiiliksen. Jo se muistuttaa, että tilanne on muuttunut sitten heräämisen, vaikka en olisikaan laittanut kasvoille meikkiä.
Lue myös: Toisen meikittömän viikon ajatuksia

Kotona ollessani en käytä yleensä mitään koruja, eli en edes kihla- tai vihkisormustani. Omalla kohdallani myös korujen lisääminen on siis juttu, joka viestii itselleni siitä, että laittaudun vähän.
Päivätyössä ollessani otin aina illalla korvakorut ja sormuksen pois ja laitoin ne takaisin seuraavana aamuna ennen töihin lähtöä, joten noiden lisääminen on osa laittautumisprosessiani.
Tiedän, että jotkut suosivat meikittömässä lookissa näyttäviä koruja, mutta omaan tylliini sopivat pienemmän ja yksinkertaisemmat jutut. Käytän siis oikeastaan aina samoja korvakoruja ja fiiliksen mukaan joko kihlasormustani tai vihkisormustani. Kaulakoruja en ole käyttänyt aikoihin.
Omalla kohdallani en siis asusta itseäni koruilla siinä mielessä, että valitsisin ne erityisesti fiiliksen tai lookin mukaan, vaan ne ovat minulle vain signali siitä, että hei huomenta, nyt ei enää nukuta ja löhöillä.
Lue myös: Vihkisormus shopattu – tältä se näyttää

Viimeaikoina olen myös aina välillä alkanut kihartaa hiuksiani, joka oli vuosia sitten minulle aamuisin se helppo ja nopea tapa saada hyvätukkapäivä. Kiharran hiukseni Cloud Ninen muotoiluraudalla ja vaikka tukkaani onkin melko paljon, ei siihen mene tavallisesti viittäkään minuuttia. (Tekniikkani on se tavallinen, josta löytyy esimerkiksi YouTubesta paljon videoita.)
Varsinkin hiustenlaitto saa itselleni aikaan fiiliksen siitä, että olen laittautunut, sillä se on omalla kohdallani juttu, jota en oikeastaan tee muulloin kuin nimenomaan laittautuessani. Kiharat kestävät tukassani yleensä myös hyvin, joten yhdellä kiharruskerralla saan pariksi kolmeksi päiväksi hyvätukkapäiviä.
Lue myös: Cloud Nine The Touch -muotoilurauta

Nyt kun olen jättänyt meikkaamisen toistaiseksi en kuitenkaan joka päivä tee näitä postauksessa mainitsemiani juttuja. Aivan kuten minulla oli ennenkin homssuisempia päiviä, tykkään niistä samalla tavalla edelleen. Minun ei tarvitse olla joka päivä parhaimmillani ja arjessani on niin monia muita juttuja, joita mietin usein mielummin kuin omaa ulkonäköäni.
Ihan joka päivä ei kuitenkaan halua tuntea itseään homssuiseksi, joten näillä pienillä jutuilla voin itse omalla kohdallani vaikuttaa fiilikseeni ilman, että meikkaan.
Kaikkein olennaisinta on minusta kuitenkin tunnistaa, mitkä ovat juuri omalla kohdallaan niitä juttuja, jotka vaikuttavat siihen, kuinka homssuiseksi tai huolitelluksi itsensä tuntee.
Siinä missä itse en vaikkapa käytä koruja jatkuvasti, voi joku toinen olla tottunut pitämään niitä kokoajan eivätkä ne tuo oloon muutosta. Minulle nuttura on tötterö, jossa en tunne oloani huolitelluksi, mutta jollakin toisella jonkinlainen nuttura voi taas olla juuri se juttu, joka tuo huolitellun olon.
Ratkaisevinta on siis keksiä, mikä toimii omalla kohdalla.
Lue myös: 3 hyvinvointia lisäävää kirjaa, joita suosittelen kaikille
