Niin missä sä nyt oikein opiskeletkaan…?

Kun syksyllä mainitsin aloittaneeni opiskelut, oli moni teistä utelias tietämään, mitä aloin opiskella. Pidin opiskeluni kuitenkin salassa, mutta lupasin palata niihin myöhemmin. Nyt voisi sitten vaikka olla se ”myöhemmin”.

Aloitin syksyllä opiskelemaan kosmetiikkamyyjäksi. Ai enkö jo ollut sitä entuudestaan? No olin kyllä, mutta koska olen vain ylioppilas, joka keskeytti kosmetologin opinnot puolta vuotta ennen valmistumistaan, en ole siis koulutukseltani mitään. Nyt opiskelen myynnin ammattitutkintoa, joka painottuu ensimmäistä kertaa kosmetiikan myymiseen. Arvatkaa vaan, kuinka innoissani olin, kun pääsin mukaan koulutukseen! Tutkinto oli tosiaan aivan uusi, mutta vuonna 2010 näyttäisi vastaava tutkinto alkavan muutamassa muussakin oppilaitoksessa.

Oppilaitos, jossa opiskelen, ei sijainnut ihan parhaalla paikalla asuntooni nähden, joten saan joskus kouluaamuina lähteä kotoa matkaan lähes 1,5 tuntia ennen koulun alkua. Onneksi osa matkasta sujuu mukavasti kimppakyydillä, sillä muuten koulunkäynti olisi todella hankalaa…

Opetus on toteutettu aikuisopiskeluna ja koulupäiviä on viikossa pari kolme ja loput koulupäivät olivat etäopiskelua. Lisäksi opiskeluun kuuluu paljon työharjoittelua. (Onneksi, sillä kun lähden kotoa aamulla puoli kahdeksan jälkeen ja tulen kotiin illalla yhdeksältä, yhdistetyn koulu- ja työpäivän jälkeen, en todellakaan tahtoisi toistaa tätä samaa kovin monena päivänä viikossa ja jatkuvasti.) Tutkintoon on periaatteessa tiivistetty kaikki, mitä tavalliseenkin myynnin ammattitutkintoonkin kuuluu, mutta sopivaksi paketiksi sommiteltuna ja nimenomaan kosmetiikan myymiseen keskittyen.

Minulle tutkinnon mielenkiintoisin anti oli raaka-ainetietoutta koskevat oppitunnit. Niitä oli harmillisen vähän, mutta voi, kuinka paljon ne minulle antoivatkaan! Koulutuksen käytyään tietää hyvin, mihin erilaiset tuotteet kykenevät jo pelkkää inciä katsomalla. Tämä on hieno taito, mutta sen opittuaan kannattaa kuitenkin muistaa, että kenen leipää syöt, sen lauluja laulat.

Yksi hienoin oppimistani asioista olikin siis ehkä se, että opin myymään tuotteita vakuuttavasti ja valehtelematta. Tämä on nimittäin se kohta, jossa moni lähtee väärälle tielle. Joko tuotetta myydään liioitellen ja valehdellen kertoen, että ”Tällä lähtee kaikki rypyt pois!” tai sitten vaan todetaan juuri opitun tuotetietouden pohjalta hölmöinä, että ”Ei tämä nyt ryppyjä kuitenkaan poista, mutta kyllähän tämä kosteuttaa.” Viisas myyjä osaa valita tässä kultaisen keskitien: ”Iho on tämän voiteen jälkeen hyvin kosteutettu ja tuntuu sileämmältä ja napakammalta.” Hyvä myyntiargumentti eikä asiakas edes tajua, että nyt puhuttiin vain pelkästä tuntumasta, joka voiteella kyllä voidaan hetkellisesti luoda.

Koulutuksessa perehdyttiin myös erilaisiin yrityksiin yritysvierailujen muodossa, mikä oli todella mielenkiintoista. Tässä näki hieman eri yrityksien konsepteja, pääsi kyselemään firmaan ja jopa yrittäjyyteen liittyviä asioita ja sai muutenkin paljon mielenkiintoista faktaa.

Koska oppitunneilla ei kuitenkaan ehdi eikä pystykään opettelemaan kaikkea mahdollista työhön liittyvää, oli työharjoittelu hyvin tärkeää. Ja teille varmasti on käynyt jo selväksi, että minä ainakin rakastin omaa työharjoitteluani laivalla! (Suurimman osan työharjoittelusta tein kuitenkin työskentelemällä ihan normaalisti omassa työssäni.)

Koska olen myynyt kosmetiikkaa jo jonkun aikaa (mutta en nyt ihan hirveän monia vuosia kuitenkaan) tuntui kuitenkin, etten itse saanut kursseista ihan niin paljon irti, kun olisin toivonut saavani. Oli mukava kerrata esimerkiksi esillepanoihin liittyviä asioita, mutta mitään uutta infoa ei tarttunut mukaan. (Voi toki johtua siitä, että sain edellisellä työnantajallani työskennellessäni varsin kattavan infon esillepanoista.) Tutkintoon kuului myös valokuvaukseen perehtyminen, mutta sain siitä niin pienen pintaraapaisun, etten oikeastaan oppinut yhtään mitään. Ehkä paketista oli tehty vähän liiankin tiivis?

Voin kuitenkin sanoa, että jos en olisi tehnyt työtä jo valmiiksi tai vähintäänkin ollut pitkään suunnattoman kiinnostunut tuotteista ja alasta ja ollut valmis opiskelemaan tuotetietoutta itsenäisesti, en olisi saanut koulutuksesta valmiutta työskennellä alalla oikeasti. Uusien koulutuksien kanssa taitaa kuitenkin olla aina niin, että ne hakevat aina hetken aikaa muotoaan ja niistä saa eniten irti menemällä niihin vasta niiden kehityttyä hieman.

Minulle itselleni oli kuitenkin tärkeintä saada tutkinnon suorittamisesta todistus, sillä myynnin ammattitutkinto on kuitenkin parempi kuin ei mitään. Ja eihän lisäkoulutus koskaan pahasta ole!

Sen kuitenkin sanon, että tämä sai olla viimeinen kerta, kun lähden amiksen puolelle mitään opiskelemaan. Kun minä nimittäin opiskelen, tahdon minä myös opiskella. Tuli kyllä kova ikävä vanhaa kunnon lukiota, jossa oli tarkka aikataulu ja jos klo 10-10:45 kerran oli historiaa niin sitä myös oli. Yhden asian käsittelyyn ei tarvinnut varata kuutta tuntia päivästä (jonka olisin voinut olla töissä tekemässä rahaa), josta kuitenkin kulutettiin kuulumisten vaihtoon, tupakkataukoihin ja kaikkeen muuhun hömpän hömppään suuri osa. Kuria prkl, sanon minä! (Ja juu, toki tämä on opettaja ja oppilaitoskohtaista, ei tietenkään saisi yleistää.)

Mielestäni koulutusohjelma sopii loistavasti kosmetiikan parissa jo työskenneille, jotka tahtovat vain saada tutkintotodistuksen (here!) tai itsenäisesti asioista jo perillä oleville, jotka tahtovat saada jalkansa ovenrakoon kosmetiikan maailmassa. Koulutusohjelma näyttää kauniilta paperilla, mutta loppujen lopuksi on hyvin paljon oppilaasta itsestään kiinni, kuinka paljon hän saa opetuksesta irti. Kaikkea en itsekään tietysti osaa ja tämä ala on siitä ihana, että jatkuvasti voi oppia ja kehittyä. Hiukan jäi vaan harmittamaan, ettei koulutus tarjonnut minulle kovin suurta mahdollisuutta oppia uutta (toki jotain uutta aina tarttuu haaviin), eli itsenäisellä opiskelulla olen jatkuvasti taitojani kehittänyt.

Tahdon kuitenkin vielä korostaa, että koulutusohjelma keskittyy kosmetiikan myymiseen (myynnin at), ei ehostuksen tai hiustenlaiton opettamiseen. Jos tahdot oppia meikkaamaan, ei se liity mitenkään kosmetiikkamyyjän ammattitutkintoon. Tässä vaiheessa kannattaa kuitenkin huomata, että hyvä kosmetiikkamyyjä osaa kuitenkin valita asiakkaalle oikean meikkivoiteen sävyn ja näyttää, kuinka luomiväriä voisi luomille sutia. Ja tähän tämä koulu ei missään tapauksessa ketään opasta, eli nämä asiat tulisi olla opittuina oman kiinnostuksen tai aiemman kokemuksen pohjalta ennen, kuin voi lähteä kosmetiikkaa oikeasti myymään.

Lisäksi voin sanoa, että jos ei tiedä ihon rakenteesta ja toiminnoista mitään, on myös ihonhoitotuotteita hankala myydä. Ihonhoitotuotteisiin ja ihon toimintaan yleisestikin kun liittyy vaikka mitä uskomuksia ja jos ei tiedä, kuinka iho toimii ja mikä on mahdollista, tulee asiakkaalle helposti syötettyä aika paksua pajunköyttä. Ja uskottua maahantuojia ja heidän tuotelupauksiaan vähän turhankin tarkasti… Toki linjalta sai pintaraapaisua asioihin, mutta ei kovin perusteellista infoa tietenkään.

No, tutkinto kehittyy ja muotoutuu ja eri oppilaitokset tarjoavat siitä varmasti erilaisia variaatioita.

Jos joku tahtoo kysyä jotain koulutusohjelmasta, niin kysykää ihmeessä. Vastailen mielelläni, jos joku on aiheesta kiinnostunut!