Kuten olen kertonut, ajauduin syksyllä aluksi huomaamattani tilanteeseen, jossa elin vain kahdella mekolla. Nykyään kahdella mekolla eläminen on ollut tietoinen valinta ja jos ollaan ihan rehellisiä, olen itseasiassa elänyt nyt jo useamman viikon käyttäen vain yhtä mekkoa, sillä löydettyäni hyvät ja erittäin pitävät antiperspirantit ei mekkoa ole tarvinnut enää pestä kovinkaan usein.
Ennen kuin ajauiduin elämään näin kompaktilla vaatevalikoimalla ehdin metsästää parin vuoden ajan täydellista punaista mekkoa. Ilokseni Telakka, joka valmistaa suosikikseni noussutta LEHTINEN-tunikaa (jonka mustassa, minulle mekosta menevässä versiossa elän tosiaan nykyään aamusta iltaan) otti valikoimiinsa vaatteen myös punaisessa värissä. Laitoin tuotteen tilaukseen, mutta se oli valitettavasti loppu varastolta ja sitä hieman pidempään odotellessani elämäni ehti muuttumaan parilla vaatteella pärjäämiseksi.
Kun punainen mekko sitten vihdoin parisen viikkoa sitten saapui, olin aivan innoissani. Nyt minulla oli vihdoin se täydellinen punainen mekko, josta olin haaveillut. Vedin sen välittömästi päälleni ja intoilin siitä koko kotipäivän ajan.
Seuraavana aamuna töihin lähtiessä en yllätyksekseni jostain syystä oikeastaan halunnut laittaa sitä päälle. Musta tuntui kotoisammalta ja ehtisihän sitä punaista käyttää joskus toistekin. Mekko oli aivan ihana ja juuri sellainen, mistä olin haaveillut jo vuosia, mutta aamu toisensa jälkeen päälleni meni silti sen musta versio. Mitä ihmettä?
Huomasin, että olin niin tottunut elämään mustassa mekossa, että mahdollisuus valita jotain muuta tuntui yhtäkkiä jopa vähän ahdistavalta. Tuntui jopa hieman häiritsevältä tiedostaa, että minulla olisi nyt tuo ihana mekko, josta olin haaveillut ja voisin halutessani valita laittaa sen päälle mustan mekkoni sijaan. En halunnut enää palata tilanteeseen, jossa aamuihini kuului niinkin turhia juttuja kuin päälle laitettavan vaatteen valinta.
Musta mekko on ollut helppo vaate, sillä minusta tuntuu siinä aina hyvältä, mutta kukaan ei oikeastaan kiinnitä siihen huomiota. Työkaverini ajattelevat varmasti, että käytän aina mustia vaatteita eivätkä niinkään, että käytän aina samaa mustaa mekkoa. Punainen mekko on kuitenkin varsinainen huomionherättäjä varsinkin, jos sen pukee päälle ihminen, joka käyttää tavallisesti vain mustia vaatteita.
Meillä oli perjantaina töissä lyhyt joululounas ja ajattelin, että laitan sen kunniaksi vihdoin päälle punaisen mekkoni. Heräsin aamulla tukka likaisena ja sutaisin sen pääni päälle nutturaksi pelastaakseni tilanteen. Yhtäkkiä töissä jokainen tuntui kommentoivan, kuinka hienona olin punaisine mekkoineni ja nutturoineni ilmeisesti juuri joululounaan kunniaksi.
Ajatus täydellisen punaisen mekon omistamisesta tuntui etukäteen hyvältä, mutta nyt siitä tuli jopa vähän häiritsevää. Jos käyttäisin useampia vaatteita ja vaihtelisin niitä, ei kukaan kiinnittäisi liiemmin huomiota siihen, mitä minulla on päällä – aivan kuten kukaan ei kiinnitä huomiota vaatteisiini myöskään niinä päivinä, joina käytän mustia mekkojani. Jos kuitenkin yhtäkkiä räväytän vetämällä mustan mekon sijaan päälleni punaisen mekon, kiinnittää se kaikkien huomion.
Punainen mekko on siis kätevä vaate vaatekaapissa, mutta näin kompaktin vaatekaapin näkökulmasta se ei ehkä ole toimivin, sillä vaikka sen vetäisi päälleen vain kerran viikossa tai aivan erityisissä tilanteissa, kiinnittäisivät ihmiset, joiden kanssa olen paljon tekemisissä taatusti huomiota siihen, että jos on käytä mustaa, on päälläni aina se sama punainen mekko.
Toisaalta en tiedä, onko asialla jotain väliä. Mustan mekon kanssa olen päässyt asiasta yli, sillä siihen kiinnittää huomiota vain harva, mutta voisiko punainen mekko tehdä asiasta enemmän silmiinpistävän?
Kuten kerroin, ehdin haaveilla pari vuotta täydellisestä punaisesta mekosta. Kun sitten vihdoin sain sen tuntuu minusta kuitenkin, että se aiheuttaa minulle enemmän päänvaivaa kuin iloa. En halunnut käyttää sitä jatkuvasti, mutta kuinka typerää onkaan hankkia vaatteita vain roikkumaan vaatekaappiin satunnaisia käyttökertoja varten?
Lopputulos: viihdyn parhaiten jatkossakin mustissa (tai jopa vain siinä yhdessä mustassa) mekossani, mutta jos haluan jatkossa räväyttää, laitan päälleni punaisen mekkoni. Koska en kuitenkaan halua, että mekko vain roikkuu kaapissa pölyttymässä, taidan tehdä siitä kotimekkoni. Nyt kuitenkin laitan sen pesuun ensimmäisen käyttökerran jälkeen, sillä onnistuin tottakai tahraamaan sen – asia, josta mustan mekon kanssa eläessä ei ole tarvinnut liiemmin koskaan huolehtia ja joka siksi sai minut kallistumaan yhä vahvemmin jatkamaan elämää nimenomaan mustassa mekossa.
Voisitteko te käyttää jatkuvasti samaa vaatetta?
Lue myös:
Käytän vain kahta vaatetta – näin se sujuu
Se täydellinen pikkumusta
Kirjani Täydellinen iho – opas korealaiseen ihonhoitoon on nyt kaupoissa!