Korealaiseen kosmetiikkaan tutustuneet ovat varmasti huomanneet, että korealaiset rakastavat ihonhoitotuotteita, joissa lukee ”whitening”. Tosiasiassa kyse ei tietenkään ole ihoa valkaisevista tuotteista, vaan sana kääntyy suomeksi ihoa kirkastaviksi ja heleyttäviksi tuotteiksi.

Nämä tuotteet sisältävät EU:ssakin sallittuja ja yleisesti käytettyjä ainesosia kuten esimerkiksi C-vitamiinia ja muita ainesosia, joita voidaan myös käyttää pigmenttiläiskien häivytykseen. Ne ovat siis täysin turvallisia käyttää eikä ihosta tule niillä vaaleampi vaan tasaisemman sävyinen ja heleämmän näköinen.
(Tästä postauksestani voi lukea lisää korealaisen kosmetiikan ihoa ”vaalentavista” tuotteista.)

On kuitenkin olemassa maita, joissa whitening sanaa viljellään vieläkin enemmän ja minä asun tällä hetkellä yhdessä sellaisessa maassa eli Thaimaassa.
Siinä missä meillä länsimaissa päivettynyt iho symbolisoi jossain määrin sitä, että henkilöllä on varaa käydä ulkomailla paahtamassa ihoaan, vihjaa vaalea iho puolestaan Thaimaassa siihen, ettei henkilön tarvitse työskennellä ulkona ja että hänellä on siisti sisätyö, jossa aurinko ei pääse paahtamaan ihoa.
Rusketuksen voi myös hankkia helposti, mutta vaaleaa ihoa ei, mikä tekee siitä erityisen tavoittelemisen arvoisen ja osoituksen siitä, että on jo syntymälahjana jotain hieman hienompaa.

Thaimaalaisilla voisikin sanoa olevan suoranainen pakkomielle kosmetiikkatuotteisiin, joiden markkinoidaan olevan whitening. Yritykset tietävät tämän epäilemättä, sillä täällä lähes kaikkiin tuotteisiin on saatu ympättyä mukaan sana white, whitening tai light. Miettimään voi sitten jäädä, kumpi on syy ja kumpi puolestaan on seuraus.

Sanoja viljellään niin paikallisten tuotemerkkien tuotteissa kuin myös kansainvälisten jättimerkkien tuotteissa, joista löytyy omat, nimenomaan tämän alueen markkinoille kohdennetut tuotelinjansa, joissa korostetaan noita kuluttajiin vetoavia sanoja.

Kyse ei ole vain naisten jutusta, sillä myös miesten tuotteet puhdistustuotteista kasvovoiteisiin ja deodorantteihin ovat saaneet kylkeensä nämä taianomaiset sanat. Kaipasi iho sitten tasapainotusta, kosteutusta tai anti-age-vaikutteista hoitoa, tulevat kylkiäisenä aina mukana myös whitening-lupaukset. Tarjolla on jopa intiimialueen pesuun tarkoitettuja tuotteita, jotka nekin lupaavat vaalentavaa vaikutusta.
(Kenen muun silmiin sattui muuten alkuvuodesta Suomessakin esillä olleita artikkeleita siitä, kuinka Thaimaassa miehet voivat käydä nyt laserilla vaalentamassa penistään? Voi kyllä.)

Oli kyseessä miesten Garnier, Nivea, L’Oréal, Vaseline tai ihan mikä tahansa merkki, ovat samat tutut sanat painettuna purkkiin. Advanced White, Turbo Light, Extra White ja Super Light ovat kaikki lupauksia, jotka saavat myös miespuolisen kuluttajan huomion.

Vaalentavaa vaikutusta löytyy myös miesten vartalovoiteiden puolelta, jotka jo itsessään ovat meille länsimaissa melko pieni tuotekategoria. Täällä mies voi kuitenkin haluta ostaa Nivean vaalentavan vartalovoiteen, joten sille on markkinaa.

Thaimaassa ei kosmetiikkahyllyn edessä oikeastaan tiedä, pitäisikö asian puolesta itkeä vai voiko sille nauraa. On tietysti huolestuttavaa, että koko kansa kokee vaalean ihon niin kauniiksi, että sitä pitää markkinoina jokaisen ihoalueen kaunistukseen, mutta koska homma menee jo niin överiksi, alkaa ilmiön lopputulos väkisinkin vähän naurattaa.

Kun nenän eteen sattuu miesten kainaloita vaalentavan deodorantti ei voi kuin miettiä, että miksi ihmeessä. Kyse kun ei kuitenkaan ole siitä, että silmiin sattuisi niitä vain yksi, sillä samaa vaikutusta lupaavat myös monet muut niin miesten kuin naistenkin deodorantit. Saatavilla on jopa myös aivan erityisiä kainaloiden kuorintoja ja kainaloiden vaalentajia, jotka molemmat pyrkivät tekemään kainaloiden ihosta vaaleamman ja kirkkaamman näköisen.

Vaalentavien tuotteiden lupaukset voivat kuulostaa kovilta. Alla oleva Garnierin kuorinta lupaa vaalentaa ihon sävyä yhdellä asteella jo yhdellä käyttökerralla, mikä kuulostaa hurjalta, mutta ei sitä varsinaisesti kuitenkaan ole.
Jos ihoaan ei ole kuorinut hetkeen, saa kuolleen pintasolukon poistaminen ihon väkisinkin näyttämään ainakin hetkellisesti kirkkaammalta ja sen myötä jopa vaaleammalta. Eron huomaa selvästi, jos esimerkiksi kuorii toisen käden selkämyksen ja vertaa sitä kuorimattomaan käden selkämykseensä.

Turistin silmiin tämä thaimaalainen vaalennusbuumi näyttää tietysti pelottavalta, sillä jälleen kerran moni mieltää whitening-sanan tarkoittavan valkaisevaa. Varsinaisista valkaisevista tuotteista puhutaan kuitenkin sanalla bleaching eikä niitä täällä näy.
Thaimaa ei ehkä kuulosta maana välttämättä sellaiselta, että siellä olisi kovin erityinen kosmetiikan valvonta, mutta itseasiassa ”kunnollisten”, liikkeissä myytävien tuotemerkkien tunnetut tuotteet ovat laadukkaita eivätkä ne sisällä mitään laittomuuksia. Eri asia on sitten tietysti ostaa markkinoilta pienestä kojusta tuntemattoman merkin supervalkaisua lupaavaa voidetta, joka voi hyvinkin sisältää kylkiäisenä esimerkiksi myrkyllistä elohopeaa.

Tuotteiden ainesosalistoilla vaalentavaa vaikutusta näyttävät tarjoavan juuri ne samat ainesosat, joita meillä länsimaissa ja esimerkiksi koreassakin käytetään ihon kirkastukseen. Niitä vain sisällytetään tuotteisiin huomattavasti enemmän ja useammin.

Ainesosaluetteloista voi bongailla mm. C-vitamiinia (ascorbic acid), nikotiiniamidia (Niacinamide), kojihappoa (Kojic Acid), arbutiinia (Arbutin), mulperiuutetta (Mulberry Extract), lakritsiuutetta (Licorice Extract) ja glutationia (Glutathione), jotka ovat kaikki todettu täysin turvallisiksi ainesosiksi käyttää.
Tuotteissa ei ole näkynyt esimerkiksi tehokkaasti vaalentavaa hydrokinonia, joka on yksi kiistellyimmistä pigmenttiä vaalentavista ainesosista ja kielletty sekä EU:ssa että monissa muissakin maissa Thaimaa mukaan lukien.

Olen yrittänyt silmäillä läpi tuotteiden ainesosalistoja, mutta ainakaan toistaiseksi en ole bongannut niistä muitakaan vaalentavia ainesosia, joita myös EU:n lainsäädäntö ei sallisi. Toki erityisesti monissa Afrikan maissa on ongelmana, että ihoa vaalentavia voiteita myydään hieman epämääräisissä olosuhteissa ja ne sisältävät paljon sellaista, mitä niiden ainesosalista ei kerro niiden sisältävän, mutta Thaimaassa tunnutaan olevan tämän asian suhteen ilmeisesti kuitenkin varsin tarkkoja ainakin omien googlettelujeni perusteella.
Vaikka Etelä-Koreassa ja Thaimaassa käytetäänkin tuotteissa samoja markkinointisanoja ja jopa samoja vaikuttavia ainesosia, vaikuttavat kuluttajat kuitenkin tulkitsevan ne eri tavalla ja niitä myös markkinoidaan täällä Thaimaassa eri tavalla.
Koreassa whitening ja siihen viittaavat termit ymmärretään yleisesti ihon kirkastamiseen, heleytykseen ja ihon sävyn tasoitukseen liittyvinä ja tuotteen vaikutukset on listattu juuri noin tuotenimen alla.

Thaimaassa tuotepakettien kylkeen on sen sijaan painettu jopa hyvin vahvasti vihjailevia kuvia ja lupauksia siitä, että tuote nimenomaan tekee ihosta vaaleamman sävyisen käyttökertojen myötä ja kuluttajat tuntuvat tavoittelevan juuri tätä eivätkä niinkään sitä kirkastavaa ja heleyttävää vaikutusta.

Olen ollut itse melko utelias näiden thaimaalaisten whitening-tuotteiden suhteen, sillä kukapa nyt ei haluaisi tasaisen sävyistä ja heleää ihoa. Oman uteliaisuuden ja blogitutkimuksen nimissä olenkin kotiuttanut testiin ja tutkittavaksi muutamia tuotteita, joista kuulette varmasti lisää myöhemmin. Tuotteiden joukkoon on mm. mahtunut tuo Garnierin ihoa yhdellä asteella vaalentava kuorintavoide sekä vaalentava vartalovoide.

Jos siis matkustatte Thaimaahan ja seisotte kosmetiikkahyllyn edessä miettien, minkä tuotteen voisi uskaltaa ostaa, kun kaikissa luke whitening, niin ei huolta. Tuotteita voi käyttää ilman pelkoa ihon valkaisusta ja kaikki tuotteet tähtäävät vain kirkastamaan ja heleyttämään ihoa sekä tasoittamaan sen sävyä.

Kuulisin mielelläni, millaisia ajatuksia tämä teissä herättää!
Kirjani Täydellinen iho – opas korealaiseen ihonhoitoon on nyt kaupoissa!

