Tänään nimittäin loppui etäsuhteessa eläminen.
Tämä ei tarkoita sitä, että olisimme Englantilaistuneen Herrasmieheni kanssa eronneet. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomesta kotoisin oleva muruni on palannut kesäksi Suomeen ja minäkin pääsin töistä vapaille.
Ensinnäkin etäsuhde tarvitsee yleensä kestääkseen jonkun yhteisen määränpään.
On vaikeampaa pitää yllä suhdetta, jossa molemmat elävät eri kaupungeissa tai jopa eri maissa elämäänsä ilman, että molemmat tavoittelevat yhteistä määränpäätä, eli esimerkiksi kesällä 2013 muuttoa samaan kaupunkiin. Kun yhteinen tavoite ja päämäärä on selvillä, on suhteessa jaksaminen paljon helpompaa
Moderni teknologia auttaa paljon.
Ilman älypuhelinta, Skypeä ja Messengeriä tämäkin suhde olisi varmasti ollut huomattavasti hankalemmin toteutettavissa.
Puhelut Suomen ja Englannin välillä kävisivät aikaa myöten kalliiksi, mutta Skypessä niiden soittaminen on ilmaista. Lisäksi keskustelukumppanit voivat halutessaan paitsi kuulla, myös nähdä toisensa, mikä sekin tuo apua ikävään.
Niin Skypen kuin Messengerinkin avulla onnistuu myös tavallinen nettijuttelu ilman kuvaa ihan vaan kirjoitellen.
Älypuhelimeen ladattava Whatsapp on ehkä yksi ihmiskunnan parhaista keksinnöistä. Tämä internetin kautta toimiva chattiohjelma on mitä kätevin niin puhelinlaskujen kuin jutustelunkin kannalta. Chattaily ei maksa osapuolille mitään, kun puhelimessa kerran on netti muutenkin ja viestejä voi lähettää koska vaan ja miten vaan. Koska kännykällä voi ottaa nopeasti myös kuvia tilanteista ja tapahtumista, on niitä mahdollista lähettää toiselle ihan koska vaan. Toinen saa olla jatkuvasti osallisena toisen päivää ja päivän aikana voidaan kirjoitella kymmeniä ellei jopa satojakin viestejä.
Älypuhelimeen voi myös ladata Skypen, jolloin on mahdollista soittaa puhelimella Skype-puheluita.
Yli vuoteen ei ole kulunut yhtäkään päivää, jona emme olisi olleet yhteydessä ja vaihtaneet kuulumisiamme. Vapaallaollessani saatamme käyttää keskusteluun tunteja niin kotikoneella jutellen kuin asunnosta poistuessa Whatsappiin vaihtaen.
Minusta etäisyys on tehnyt suhteellemme loistavan pohjan. Sen ansiosta olemme puhuneet, jutelleet, höpötelleet ja keskustelleet paljon enemmän kuin mitä muuten varmasti olisimme. Tietokoneen ja kännykän näytölle tulee näpyteltyä tekstiä huomattavasti helpommin kuin mitä sanoja saisi sanottua ääneen. Toisen on oppinut tuntemaan todella hyvin.
Toisen läsnäoloa ei myöskään pidä itsestäänselvyytenä ja yhteisiä hetkiä on oppinut arvostamaan paljon.
Kolmas tärkeä ja kaikkein kliseisin asia on luottamus.
Minulta vaati paljon oppia luottamaan toiseen eikä se varmasti ole ollut helppoa toisellekaan osapuolelle, mutta onnekseni voin sanoa oppineeni luottamaan tässä suhteessa täysin. Ja sitä paitsi jos suhteen toinen osapuoli ehtisi, viitsisi ja vaivautuisi kaiken viestittelymme ja jatkuvan kanssakäymisemme ohessa puuhailemaan jotain jonkun toisen kanssa, olisi hän jo niin ilmiömäinen, etten todellakaan edes tahtoisi tukahduttaa hänen luovia lahjojaan. (Vitsi vitsi. Kirves olisi jo kaivettuna esiin perisuomalaiseen tapaan.)
Mutta kuten sanoin, olen tänään onnelisimmillani.