Rethimnon on noin 30 000 ihmisen kaupunki, mutta tuntui minusta enemmän jo kylältä. Kolmisen kilometriä pitkä rantakatu on täynnä hotelleja, ja kohde näytti olevan varsinkin suomalaisten, skandinaavien ja venäläisten suosiossa.
Rethimnonin ostosmahdollisuudet eivät ole kovin suuret ja muutaman ketjuliikkeen yksittäisen vaateliikkeen lisäksi suurin tarjonta kaupungin ostosmahdollisuuksista näin naisnäkökulmasta katsottuna keskittyi piraattituotteisiin. Varsinkin rantakadun paikkeilta ja vanhankaupungin laitamilta merkkilaukkujen kopioita lähti halvalla ja jokaisiin aurinkolaseihin oli saatu mahdutettua niin Chanelin, Guccin tai Raybanin logo. Yksilöllisempiä vaatteita etsiessä kannatti siis kurkistaa syvemmälle vanhankaupungin kaduille.
Turistialueilta löytyi muutamia kampaamoita ja Fish Spa -jalkahoitoloita, joissa hoidon tekevät pienet kalat kuolleen ihosolukon jaloista poisnäykkien. Varsinaisia kosmetologin palveluita en missään oikeastaan bongannut.
Koska kyseessä oli turistikohde, löytyi ravintoloita paljon. Ruokailu oli samanhintaista kuin suomalaisissakin pizzerioissa ynnämuissa vastaavissa, eli pizzan sai 5-8 eurolla, kreikkalaisen salaatin 3,50-5 eurolla ja pihviaterian noin kympillä. Kohteliasta on jättää noin kymmenen prosentin tippi. Kaupungista löytyi baareja, mutta ne olivat enemmän drinkkien kanssa Kreetan yössä istumiseen tarkoitettuja.
Rantakadun ravintoloissa oli sisäänheittäjiä, muttei ehkä missionsa suhteen yhtä aggressiivisia kuin esimerkiksi Turkissa tai Egyptissä. Moni ravintoloiden työntekijä puhui yksittäisi sanoja ja lauseita suomea, eli halutessaan asioinnin olisi varmasti voinut hooitaa ihan suomeksikin.
Kapungista löytyi paljon pieniä marketteja, muttei pahemin minkään ketjunkaan ruokakauppoja edes. Kaikki marketit olivat pieniä ja jopa paikallinen Carrefour oli samaa kokoluokkaa kun monen meistä hieman reilumman kokoinen lähikauppa on. Hyvää leipää ei ollut saatavilla mielestäni yhtä hyvin ja helposti kuin mitä viime kesänä olin Hanissa nähnyt sitä aamusta iltaan myytävän ja esimerkiksi jogurtit olivat melko kalliita. Hedelmiä oli saatavilla, mutta hinnat olivat suurinpiirtein suomen hinnoissa -usein jopa kalliimpiakin.
Viikko kohteessa riitti itselleni hyvin, sillä täällä ei ole liiemmin nähtävää. Yhdessä viikossa ehti hyvin koluta paikalliset nähtävyydet (suurin nähtävyys alueen Fortezzan linnoitus) ja käydä vuoristossa ja lähiseudulla pienten punaisten tai keltaisten avonaisten possujunien kyydittämänä. (Suosittelen näitä 10-25 euron hintaisia retkiä, mikäli tahtoo nähdä maisemia ja elämää hieman rantakatua sivummassa.)
Rethimnonista oli helppo tehdä bussilla omatoimisesti retki saaren toiseksi suurimpaan kaupunkiin Haniaan (jossa itse kävin viime kesänä) tai saaren pääkaupunkiin Iraklioniin. Bussilippu Iraklioniin maksoi 7,60 euroa (Haniaan hieman yli kuusi) ja busseja lähti kapunkia kohti kerran tunnissa bussimatkan viedessä aikaa reilun tunnin verran.
Parhaiten kohde sopii mielestäni niille, jotka tahtovat lähteä viettämään rentoa rantalomaa ilman sen suurempia tekemisen suunnitelmia.
Viihdyin itse kohteessa, mutta jos matkaan ei lähde puhtaasti vaan auringonpalvonnan vuoksi, en keksi mitään syytä, miksi sinne tahtoisi palata vielä toiste -kaiken kun tosiaan ehtii viikossa jo nähdä ja kokea melko hyvin.
Onko joku teistä käynyt kyseisessä lomakohteessa? Mitä tykkäsitte?
Entäpä millaisia lomasuunnitelmia teillä on tälle kesälle?
PS. Jos suunnittelet lähtöä Kreetalle tuoreen kultasi kanssa, niin harkitse uudelleen. Saaren viemäriverkoston putket ovat sen verran ahtaita, ettei vessanpönttöön saa heittää paperia, vaan kaikki paperille jäävät tuotokset on arkistoitava yhteiseen roskakoriin…