Blogissani on Inside the Industry -sarjan postausten yhteydessä ollut puhetta kosmetiikan määritelmästä jo useaan otteeseen, mutta missä ihan tarkalleen menee kosmetiikan ja lääkkeen ero?

Mitä kosmetiikkatuotteena myytävä tuote saa tehdä ja mitä se ei saa tehdä?

Kosmetiikkalainsäädännön toisessa artiklassa määritellään kosmetiikkatuote tarkasti. Jos tuote menee noiden yllä olevassa kuvassa näkyvien määritelmien sisään, on se kosmetiikkatuote.

Inside the Industry -postussarjassa on aiemmin kuitenkin käsitelty myös sitä, ettei asia aina ihan välttämättä ole niin yksinkertainen.

Kosmetiikkatuotteen määritelmä kun itseasiassa vain kertoo, millaisia vaikutuksia tuotteella saa esittää olevan.

En lähde tässä postauksessa kuitenkaan spekuloimaan enempää, kuinka syvällä joku tuote voi vaikuttaa, sillä vaikka joku tuotteen ainesosista voisikin teoriassa imeytyä ihon pintaa syvemmälle, on se kuitenkin erittäin haastavaa käytännön tasolla.

(Lohdutuksena kuitenkin niille, jotka sitä pelkäävät: yksittäisten raaka-aineiden imeytymisen turvallisuutta kyllä testataan, kuten tässä aiemmassa Inside the Industry -sarjan postauksessa on ollut puhetta.)

Yksi suurista eroista kosmetiikan ja lääkkeen välillä kuitenkin on, että kosmetiikkatuote vaikuttaa paikallisesti juuri siinä kohdassa, johon sitä on laitettu, mutta lääketuote voi taas vaikuttaa laajemminkin ja luvata tekevänsä niin.

Kosmetiikkatuote on tarkoitettu olemaan kosketuksessa ihmiskehon ulkoisten osien kanssa, joita ovat iho (englanniksi tämä lukee tarkalleenottaen laissa vielä epidermiksenä, eli ihon päällimmäisenä kerroksena), hiukset ja ihokarvat, kynnet, huulet ja ulkoiset sukupuolielimet tai hampaat ja suun limakalvot, mutta lääketuote saa taas vaikuttaa syvemmälle.

Nikotiinilaastari ja kortisonivoide eivät vaikuta vain ihon pinnalla vaan imeytyvät syvemmälle.

Toisinsanoen kosmetiikka vaikuttaa siis ihmiskehon ”kuolleilla” pinnoilla ja lääketuote puolestaan niillä elävillä, eli se voi vaikuttaa siellä maksassa asti. Kosmetiikka saa siis iholla vaikuttaa epidermiksessä, mutta ei syvemmällä (jos kuitenkin ollaan tarkkoja, ovat vain epidermiksen pintasolut kuolleita, mutta syvempien kerrosten solut ovat edelleen eläviä).

Tärkein ero on kuitenkin se, että siinä missä lääketuote voi hoitaa ja jopa parantaa, ei kosmetiikkatuote voi sitä tehdä. Kosmetiikkatuote voi vain helpottaa oireita ja niiden ilmenemistä, mutta se ei voi hoitaa ja parantaa niitä.

Otetaan vaikka esimerkiksi hilse, joka on oire jostain. Se ei vaan ilmesty, vaan kehossa tapahtuu jotain, minkä vuoksi sitä tulee. (Ellei sitten kyse ole itse liian pesevillä tuotteilla aiheutetusta ”hilseestä”, joka on itseasiassa kuivunutta hiuspohjaa, joka pölisee irti ja josta voidaan päästä eroon lopettamalla liian kuivattavien tuotteiden käyttö.)

Lääketuotteeksi tehty hilseshampoo voi hoitaa päänahkaa niin, että se ei enää hilseile tai jopa auttaa villeimmissä teorioissa parhaimmillaan poistamaan hilseilyä aikaansaavan tekijän kokonaan parantaen ongelman.

Jos hilseshampoo on kuitenkin tavallinen marketin hilseshampoo, ei se voi tehdä niin. Tällöin se voi vaikkapa auttaa hilsettä irtoamaan päänahasta helpommin kuorimalla päänahan ihoa ja saamalla siten aikaan helpotust.

Näin se voi myös saada aikaan vaikutelman siitä, ettei hilsettä enää olisi, mutta se ei voi ratkaista asiaa lopettamalla hilseilyä oikeasti pysyvästi vaikuttaen sen syntyyn. Se siis vain tuo avun, muttei ratkaise ogelmaa. Lääketuote voi puolestaan lopettaa hilseilyn.

Kuten kosmetiikkatuotteen määrittelyssäkin sanotaan, on kosmetiikkatuotteen tarkoitus joko yksinomaan tai pääasiassa noiden edellä mainittujen kehon ulkoisten osien puhdistaminen, tuoksun muuttaminen, niiden ulkonäön muuttaminen, niiden suojaaminen, pitäminen hyvässä kunnossa tai hajujen poistaminen.

Kuten määritelmässä esitetään, ei tuotteen tarkoitus voi olla mitään muuta. Sen tarkoitus ja näin ollen tuotelupaus ei siis voi olla parantaa, lievittää tai ehkäistä sairautta tai sen oireita, sillä silloin se onlisi lääke. Lääke on nimittäin määritelty näin:

Kosmeettinen valmiste ei siis voi vaikkapa väittää parantavansa aknea, sillä akne on ihosairaus. Kosmetiikkatuote ei voi myöskään lievittää aknen oireita, mutta se voi auttaa tuomaan niiden ilmenemismuotoon helpotusta.

Tottakai se voi välillisesti olla apuna siinä mielessä, että kun se auttaa puhdistamaan ihon hyvin, ei iholla muhi pöpöjä samalla lailla eikä tilanne pahene. Se voi siis jopa olla välillisenä vaikuttajana siinä, että iho pysyy paremmassa kunnossa, mutta se ei voi tuoda lopullista ratkaisua ihosairauteen, jonka syy on jossain syvemmällä.

(Jos kyse ei kuitenkaan ole vielä varsinaisesta aknesta vaan satunnaisista näpyistä, voivat kosmetiikkatuotteet ehkäistä mikrobien kasvua iholla ja sitä kautta ehkäistä näppyjen syntyä.)

On myös tärkeää muistaa, ettei kaikki apteekissa myytävä ole millään lailla lääketuotteita automaattisesti.

Apteekkikosmetiikka ei ole erilaista kosmetiikkaa tavalliseen kosmetiikkaan verrattuna, sillä sitä koskevat ihan samat tavalliset kosmetiikan lainsäädännöt. Sen jakelukanavaksi on vain valikoitunut apteekki, sillä apteekissa myytävään kosmetiikkaan suhtaudutaan kuluttajien toimesta erilaisella luottamuksella kuin muuhun kosmetiikkaan.

Apteekkikosmetiikka ei kuitenkaan lainkaan mukaan saa erota tehokkuudellaan millään lailla siitä kosmetiikasta, mitä tavarataloissa ja marketeissa myydään. On totta, että apteekista löytyy usein helpommin esimerkiksi niitä herkemmälle iholle suunnattuja tuotteita, mutta siinä, kuinka ne saisivat iholle imeytyä ei ole mitään eroa sen kanssa, myydäänkö niitä apteekissa vai marketissa.

Teoriassa onkin siis sama, ostatko tehotuotteesi Stockan kosmetiikkahyllyltä vai apteekkikosmetiikkamerkiltä. Ratkaisevana erona on vain oma mieltymyksesi.

(Lääkevoiteet ovat tietysti sitten asia erikseen, minkä jokainen varmasti ymmärtääkin.)

Yksi trendinimitys, jota ihonhoitotuotteissa viljellään onkin ”mediceuticals”, joka saa tuotteen kuulostamaan kuluttajan korvaan jotenkin ”tavallista” kosmetiikkatuotetta tehokkaammalta yhdistäessään kosmetiikkasanaan lääketieteen.

Tämäkin on kuitenkin vain markkinointitermi, sillä mediceutical ei ole millään lailla lääketuote ja siihen pätevät ihan samat säädökset kuin muihinkin kosmetiikkatuotteisiin. Se on siis ihan puhtaasti markkinointimielessä keksitty termi, joka ei tarkoita yhtään mitään tuotteen tehokkuuden kannalta.

”Okei, jotta tuote saisi vaikuttaa tehokkaammin, pitäisi sen olla lääke, siis? No tee siitä sitten lääke, vaikka reseptivapaa sellainen, ja myy apteekeissa, kyllä me sitä silti ostetaan jos se vaan tehoaa ja parantaa akneni tai vie ryppyni pois!” huutavat ihmislaumat.

Tästä postauksestani voi lukea, miksei tämä kuitenkaan onnistu noin vaan.