Bangkok ja ylipäätää Thaimaa on yksi niistä paikoista, johon keskituloinen suomalainen voi tulla leikkimään hyvätuloista. Ympäristö antaa siihen vaivattoman mahdollisuuden ja vaikka meidän tavoittaanamme ei ollutkaan tulla leikkimään Bangkokiin hyvätuloisia, halusimme silti kokeilla, millaista olisi vaivaton elämä ja sen tuomat mahdollisuudet.

Oman vaivattoman elämämme päärakennuspalikkana on hyvällä sijainnilla oleva asuntomme, joka ei sisältä ole yhtään sen luksuksempi kuin tukholmalainenkaan asuntomme on, mutta jonka ympärillä on hyvät puitteet helppoon elämään.

Maksamme Bangkokissa n. 60 neliön asunnostamme kuukaudessa vuokraa n. 1150 euroa, minkä lisäksi maksettavanamme ovat sähkölasku, vesilasku, nettilasku ja mobiililiittymämme. Olemme laittaneet Tukholman omistusasuntomme vuokralle ja kiitos Tukholmassa vallitsevan valtavan vuokra-asuntojen kysynnän, voimme vuokrata asuntoamme sellaisella hinnalla, että katamme sillä kaikki täällä asumiseen menevät peruskustannuksemme. Voisi siis melkein sanoa, että elämme täällä ilmaiseksi.

Talo, jossa asuntomme sijaitsee on hyvin moderni. Ylimpien kerrosten asunnot ovat kaikki kaksikerroksisia loft-asuntoja ja omamme on niistä pienintä ja epäilemättä myös edullisinta mallia. Käytännössä tämä siis tarkoittaa, että naapureinamme on varsin hyvin toimeentulevia ihmisiä, jotka viettävät rauhallista elämää perheidensä kanssa. Pintapuolinen ihmisten tarkkailu hississä on luonut mielikuvan siitä, että talossa asuu lapsiperheitä, joissa on työssäkäyvä, hyvin toimeentuleva isä ja kotona lasten kanssa oleva äiti sekä paljon ulkomaalaisia, työssakäyviä ihmisiä.

Taloamme ympäröivät useat  neljän ja viiden tähden hotellit, joten alue on mukautunut niiden mukaiseksi. Täällä on siistiä, turvallista ja miellyttävää. Tämä alue ei ole millään tavalla stereotyyppinen bangkokilainen lähiö, mutta emme varsinaisesti tulleet hakemaankaan sellaista, vaan lähinnä vain paikkaa, jossa voisimme molemmat keskittyä itseemme ja omiin projekteihimme. Siihen tämä kaikki antaakin täydelliset puitteet.

Talomme aula on melko massiivinen. Ovien edustalle ei pääse kulkematta porttivahtien ohi, jotka vaikuttavat olevan hyvin perillä kaikista talon asukkaiden liikkeistä. Talon alaovella on vastassa ovimies, joka avaa ovet, tervehtii ja käsien ollessa täynnä kauppakasseja usein myös tilaa hissin ja osaa lähettää sen puolestamme oikeaan kerrokseen – siitäkin huolimatta, ettemme ole koskaan edes kertoneet, missä kerroksessa asumme.

Aulassa on lisäksi vastaanottotiski, jonka kautta sujuu monien arjen asioiden hoito. Samasta kerroksesta löytyy myös taloemannän toimisto, josta voi tilata asuntoonsa esimerkiksi siivouksen ja kysyä kaikista muista mieltä askarruttavista asioista. Meillä käy asunnossamme siivoaja (tai no, oikeasti heitä tulee kerralla neljä!) kahdesti viikossa ja maksamme siitä kuukaudessa noin 100 euroa. Rahaahan sekin tosin on, mutta sillä ajalla, jonka säästämme siivoamisessa ehdimme tehdä töitä ja tienata sitä rahaa.

Myös monet muut pienet asiat järjestyvät täällä vaivatta. Talon jokaisessa kerroksessa on oma roskahuone, talossa on asukkaiden käyttöön tarkoitettu kuntosali, squash-kenttä, kirjasto, allasalue sekä jopa lasten leikkihuone. Jostakin talon syövereistä löytyy myös sauna. Kaikki pyykkinsäkin voisi halutessaan pesettää melko edullisesti talon pyykkäyspalvelussa. Taloa kiertää lisäksi pehmustettu tie, jota pitkin voi vaikka lenkkeillä rakennuksen ympäri, kuten moni vanhempi asukas näyttää tekevän.

Talon välittömässä läheisyydessä on hyvä ruokakauppa ja jopa hierontapaikka, josta saa esimerkiksi kuudella eurolla tunnin selkä- tai jalkahieronnan. Ruokakaupasta on hyvä hakea pientä purtavaa ja ja juotavaa, mutta vaikka meillä onkin kotona keittiö, ei ruuanlaitto ole kannattavaa, sillä se tulee vain kalliiksi ulkona syömiseen verrattuna. Asuntomme läheisyydessä on paljon ruokalumahdollisuuksia, joita hyödynnämme aktiivisesti. Maittavan lämpimän ruuan saa 1-2 eurolla, joten ruokaankaan ei tarvitse täällä kuluttaa.

Asumme aivan BTS-ilmajuna-aseman vieressä, mutta taloltamme on myös hyvin lyhyt kävelymatka Siamin alueen ostoskeskuksille, jotka tarjoavat kaiken mahdollisen ja vielä vähän enemmänkin. Tällä suunnalla tuntuu olevan kokoajan jotain meininkiä ja tapahtumaa, mikä tekee alueella liikkumisesta mielenkiintoista. Lähellä taloamme on myös Lumpini-puisto, joka on Bangkokin suurin puisto. Siellä voi käydä juoksemassa, kävelemässä tai ihan vain viettämässä aikaa. Puistossa voi myös osallistua esimerkiksi erilaisiin ohjattuihin puistojumppiin ja siellä on välillä myös tapahtumia. Esimerkiksi tänään siellä soittaa Bangkokin sinfoniaorkesteri.

Fiinissä talossa asuminen tuntuu yhtäaikaa sekä hyvältä että kieltämättä vähän myös kiusalliselta. En ole tottunut, että niin moni kumartelee ja pokkuroi minulle ja myönnän, että tuntuu hyvin vaivaannuttavalta olla kotona, kun neljä arviolta ikäistäni ihmistä puunaa asuntoa. Tekee mieli kysyä, että voisinko auttaa ja teenkin monet jutut etukäteen itse, ettei siivojien tarvitsisi. Julkisissa tiloissa pyörii jatkuvasti siivoojia ja muuta talon henkilökuntaa, mikä sekin tuntuu hämmentävältä.

Rakastan kuitenkin ympäristön mahdollistamaa elämän helppoutta, jonka ansiosta voin keskittyä täysillä työhöni, mutta myös nauttia vapaa-ajastani. Olen ahnehtinut itselleni tänne ihan mukavasti hommia tehtäviksi, mutta ainakin ulkoiset puitteet varmistavat, että niistä suoriutuminen on huomattavasti helpompaa kuin mitä se kotona Tukholmassa olisi. Siivoamisesta, ruuanlaitosta ja ja työmatkoista luopuminen tuovat kaikki arkeen lisää aikaa ja terveellinen ruoka, vaivattomat liikuntamahdollisuudet sekä kiinnostava asuinympäristö auttavat pitämään huolen myös mielen ja kehon hyvinvoinnista.

Myönnän kuitenkin, että tällaisten varsin ideaalien puitteiden keskellä eläessä tulee huomaamattaan ottaneeksi huonon omatunnon siitä, jos ei jonakin päivänä ole tehokas ja saa omasta mielestään tarpeeksi aikaan. Asetan itselleni melko paljon tavoitteita ja monet niistä ovat joskus vähän liiankin korkealla, joten tunnen helposti syyllisyyttä siitä, etten aina kykene täyttämään niitä, vaikka täällä kaikelle on annettu niin hyvät puitteet.

Tuntuu kuitenkin ihanalta päästä ainakin kerran elämässään nauttimaan sellaisesta elämänvaiheesta, jossa kaiken saa tehdä omilla ehdoillaan. Olen määritellyt itse päivärytmini, työprojektini ja kaiken muunkin, joten nyt ehkä jopa hieman huolestuttaa, kuinka täältä palattuani osaan jälleen palata tekemään asioita enemmän muiden ehdoilla. Kun ympäristö vielä mahdollistaa näin totaalisen itseensä keskittymisen voi olla suorastaan haastavaa kohdata kesällä jälleen ne ruotsalaiselämän realiteetit.

Ennen niiden kohtaamista aion kuitenkin ottaa kaiken ilon irti siitä, että saan keskittyä tässä ympäristössä rauhassa kaikkiin työjuttuihini ja samalla myös rentoutua kaiken sen ajan edestä, jonka olen viimevuosina unohtanut rentoutumiseen käyttää. Yritän olla tehokas, mutta silti samalla myös itselleni armollinen sekä löytää sen työn ja vapaa-ajan välisen tasapainon, joka minulta on jo pitkään ollut hukassa. 

Kenellä muulla on ollut vaikeuksia löytää tasapainoa työn ja vapaa-ajan välille?

Kirjani Täydellinen iho – opas korealaiseen ihonhoitoon on nyt kaupoissa!