Olen ehtinyt nauttia Soulista nyt viikon verran. Tämä on neljäs reissuni Souliin ja kolmas kerta, kun olen ollut täällä reissussa yksin (vanhempani tosin tulevat tänne huomenna).
Soul on ollut minulle loistava paikka matkustaa yksin, sillä olen saanut koluta paikkoja omassa tahdissa ja täysin omien halujeni mukaisesti. On ihanaa, kun voi herätä koska haluaa, lähteä kapungille milloin huvittaa, tehdä kaupungilla mitä ikinä keksiikään ja kukkua hereillä niin kauan kuin jaksaa.
Jokainen Soulin reissuni on ollut hieman erilainen. Kun tulin kaupunkiin ensimmäistä kertaa yksin, oli kaikki jännittävää. Muistin paikkoja etäisesti muutamia vuosia aiemmin tekemältäni reissulta, mutta silloinen matkaseurani oli minua paremmin kartalla siitä, missä milloinkin menimme eikä Soul ollut minulle vielä silloin superkiinnostava paikka.
Tutkin ensimmäisellä reissulla paljon kosmetiikkaa, mutta toisella, viime syksynä tekemälläni reissulla sitä vasta tutkinkin. Kolusin läpi kaikkia mahdollisia liikkeitä ja tutkin, tutkin ja tutkin tuotteita. Reissu oli todella silmiä avaava ja mahtava kokemus.
Tämä reissu on yllätyksekseni ollut minulle hieman erilainen. Olen kolunnut kosmetiikkamyymälöitä kartoittaakseni uusia merkkejä, tuotteita ja trendejä, mutta en ole tällä kertaa keskittynyt siihen samalla tavalla kuin aiemmin. Tällä kertaa olen nimittäin ollut aivan erityisen syventynyt siihen, mitä Soulilla on antaa minulle kaupunkina.
Kun viikko sitten saavuin Souliin, tunsin heti ensimmäistä kertaa täällä ollessani erityisen kotoisan tunteen. Tähän mennessä ainoa kaupunki maailmasa, jossa olen tuntenut samanlaista tunnetta on ollut Lontoo (jossa olen saanut kahdesti asua) eikä se tunne tavoita minua Ruotsissa tai edes Suomessa. Noista kaksi jälkimmäistä ovat minulle paikkoja, joissa olen asunut ja joissa kotini on ollut, mutta en tunne kummassakaan olevani kotona.
Olemme puhuneet mieheni kanssa paljon ulkomaille muuttamisesta ja se on meille itsestäänselvä juttu. Ausuimme viime vuonna puoli vuotta Bangkokissa ja meillä on suunnitelmissa asua vielä monessa maassa kun muutamat työkuviot Ruotsissa on vielä hoidettu pois alta. Olemme listanneet monia kaupunkeja, joissa olemme ajatelleet vielä asuvamme, mutta vaikka olenkin pitänyt Soulista, ei se silti ollut listallamme, sillä se on vain ollut minulle mukava matkakohde.
Tällä Korean reissulla tunsin kuitenkin selkeästi fiilisteni muuttuneen ja olen ruokkinut kaupunkia kohtaan kasvattamiani, jo varsin suuriksi paisuneita tunteita tämän viikon aikana jatkuvasti.
Siinä missä aiemmilla reissulla olen keskittynyt kahlaamaan läpi kosmetiikkamyymälöitä, olen nyt keskittynyt kävelemään läpi eri kaupunginosia. Olen tehnyt sitä päivittäin tunti tolkulla ja aloittanut homman ensin menemällä metrolla yhdelle uudelle alueelle, josta olen jatkanut matkaa jalan läpi minulle uusien kaupunginosien ja naapurustojen.
Jestas, kuinka paljon olenkaan tästä nauttinut! Toukokuinen Soul on ihanan lämmin ja paljon miellyttävämpi kuin se lokakuinen Soul, josta minulla on kokemuksia. Ulkona on miellyttävää olla, kaikki on kaunista ja voisin vain fiilistellä kaupungin katuja loputtomiin.
Soulin tunnelmassa on jotain aivan erityistä. Se on miljoonakaupunki, mutta silti jotenkin ihanan rauhallinen. Siellä ei ole jatkuvaa autojen tööttäilyä, ihmisten huutoa tai muutakaan melua, joten ympäriinsä kuljeskelu on miellyttävää – varsinkin kun kaupunki on siisti eikä nenään lehahtele samalaisia hajuylläreitä kuin Bangkokissa.
Soul onkin aivan ihastuttava yhdistelmä kaupunkia ja luontoa minulle juuri sopivassa suhteessa eikä tietenkään ole ollenkaan pahitteeksi, että sen kaiken kruunaa vielä loistava kosmetiikkatarjonta.
Rakastan aivan erityisesti Soulin tuhansia kahviloita. Paikalliset saatetaan tuntea maailmalla teenjuojina, mutta tosiasiassa Soul on aivan täynnä kahviloita, joissa on ihana tunnelma ja joihin voisin vetäytyä vaikka joka päivä ihan vain nauttimaan olemassa olostani.
Kahvilat ovat uniikkeja ja juuri sellaisia ihanan rauhallisia paikkoja, joista haaveilin Bangkokissa asuessani kun etsin paikkaa, jonne voisin mennä tekemään töitä ja kirjoittamaan kirjaani. Soulissa sellaisia kahviloita on loputtomasti.
Mikään ei ole ihanampaa kuin istua rauhalliseen kahvilaan, jossa soi mielen rentouttava taustamusiikki, nauttia hyvästä kahvista ja ehkä sitten vielä tehdä hieman töitä. Rakastan sieltä täältä pitkin kaupunkia leijailevaa kahvin tuoksua ja kahviloiden leppoisaa tunnelmaa. Ne eivät tavallisesti ole samanlaisia hälinäkeskuksia kuin Bangkokissa, vaan niissä on oikeasti hyvä keskittyä. Voisinkin todellakin nähdä itseni tekemässä arkisin töitä soulilaisen kahviltan pöydän ääressä.
Rakastan Soulissa myös sitä, kuinka sen rauhallisuudesta huolimatta se on aina hereillä. Kaikkialla tapahtuu kokoajan jotain, kahviloita on auki vuorokauden ympäri ja kaikki on jotenkin vain niin helppoa. Kun siihen vielä yhdistää kaupungin turvallisuuden ei ole ihme, että nautin paikasta todella paljon.
Itseasiassa pari viime päivää olen tuntenut niin vahvoja tunteita Soulia kohtaan, että maa siirtyi jo muuttolistallemme. Mies on ehdotellut sitä sinne, mutta olen ollut itse vähän epäileväinen asian suhteen. Nyt minulle tuli kuitenkin sellainen tunne, että tänne meidän kuuluu ehdottomasti hetkeksi muuttaa ja tottakai olen jo selvitellyt käytännön juttuja asumisen suhteen.
Katsotaan siis, jos tässä vielä käy niin, että päädymme jossain vaiheessa asumaan Soulissa!
