että pääsin sisään kouluun.
estenomiksi, mutta joka kerta elämäntilanne on ollut sellainen, ettei se ole ollut mahdollista. Tai olisi ollut, mutta
olen keksinyt asialle aina tekosyitä. On ollut niin helppoa sanoa, että hakisin, jos en asuisi Tampereella, olisi näin
hyvässä työpaikassa tai jos joku asia muuten vaan olisi erilailla.
pääsinpä sitten vielä sisäänkin.
vuodella ja nautin Lontoostani vielä vuoden nykyisessä työssäni laivalla seilaten. Lähipiirin konsultti kuitenkin sovelsi
työtään vapaa-ajallaan ja laati minulle valintaani helpottavan bullet point -listan, jonka kautta päädyin sitten vihdoin
tekemään valintani.
parhaat ja huonot puolensa. Vaihtoehtoja punnitessani vaihdoin mielipidettäni viiden minuutin välein: en tahdo jättää
Lontoota, eikun kyllä minä nyt menen opiskelemaan, ei kun kyllä minä jään vielä vuodeksi töihin, eikun tahdon olla
opiskelija kerrankin…
tehty, on oma mieli manipuloitava siihen tilaan, että tehty päätös oli juuri se ainoa ja oikea vaihtoehto enkä olisi
voinut valita muuta. Jossittelu täytyy siis lopettaa ja elää vaan tekemänsä päätöksen mukaan. Ja niin minä olen nyt
yrittänyt tehdäkin.
koulunkäyntiin.
mielialani ovat viimeaikoina heittelehtineet!
Blogini kannalta uusi elämänvaiheeni tarkoittaa tietysti hieman uusia tuulia ja lähitulevaisuudessa onkin jo luvassa
muutamia uuteen elämääni liittyviä postauksia.
valinnan!




