Löydät tältä sivulta omia kommenttejani, ajatuksiani ja arvostelujani kaikista lukemistani Colleen Hooverin kirjoista.
En käsittele sivulla arvostelemieni kirjojen juonia yksityiskohtaisemmin, sillä kirjojen omat esittelytekstit kertovat niistä varmasti tarpeeksi enkä halua pilata lukunautintoa paljastuksilla.
Täydennän tämän sivun kirja-arvosteluja sitä mukaa, kun luen uusia Colleen Hoover kirjoja.
Löydät lisää tietoa Colleen Hooverista, Colleen Hooverin kirjoista sekä siitä, missä järjestyksessä Colleen Hooverin kirjat kannattaa lukea tältä sivultani.
Colleen Hoover Slammed -arvostelu
Arvosana: 4.5/5
Slammed yllätti minut monella tapaa ja vieläpä erittäin positiivisessa mielessä.
Olin lukenut etukäteen, että kirjan aiheena olisi opettajan ja oppilaan välinen kielletty rakkaus, joten odotin kirjan etenevän kliseisen kaavan mukaan.
Vielä mitä, kirja oli jotain aivan muuta!
Aina kun aavistelin, että nyt tulee tapahtumaan jotain kliseistä, tapahtui jotain aivan muuta.
Tämän kirjan teemassa on vahvasti mukana poetry slam eli lavarunous, joka oli minulle entuudestaan tuntematon taiteenlaji.
Kirja kuitenkin teki siitä mielenkiintoisen ja sai kiinnostumaan siitä.
Tämän kirjan tarina oli kirjoitettu mukaansa tempaavasti, kirjaa halusi ahmia aina vain lisää, se kosketti ja siinä oli isoja aiheita Colleen Hooverin kirjoille tunnettuun tapaan.
Kielletyn rakkauden ohella kirjassa käsiteltiin monella tavalla myös sekä läheisen kuolemaa että siihen valmistautumista
Pidin tästä Colleen Hooverin kirjasta todella paljon ja haluan ehdottomasti lukea Slammed-sarjan seuraavatkin kaksi osaa.
Colleen Hoover All Your Perfects -arvostelu
Arvosana: 4+/5
All Your Perfects -kirjan isona teemana on lapsettomuus ja sen päähenkilölle mukanaan tuoma tuska.
Kirja ei kuulu mihinkään Colleen Hooverin kirjasarjaan, joten siihen voi tarttua koska tahansa.
Kirja käsittelee isoa aihetta jälleen mukaansa tempaavasti ja sai minut välillä lähes huutamaan ääneen, että puhukaa nyt ihmiset oikeasti tunteistanne, sillä kirja kuvasi, kuinka lapsettomuuden kokemus tuli pariskunnan väliin kipeällä tavalla.
Luinkin itseasiassa kirjasta yhden arvostelun, jossa arvostelija totesi kärkevästi, että jos pariskunta vain olisi puhunut, olisi kirjan pituudeksi riittänyt kymmenen sivua.
Kirjan tarina oli kuitenkin mielestäni kauniisti kirjoitettu kuvaus avioliitosta, joka joutuu koetukselle ja lähes hajoaa, mutta jossa rakkaus lopulta kuitenkin voittaa.
Kirjan pääroolissa ovat lauseet, joita päähenkilöt eivät sano toisilleen, vaikka juuri niiden sanominen ääneen olisi ratkaisu.
Niin raivostuttavalta kuin se lukijasta ehkä tuntuukin, voi moni varmasti huomata, että omassa parisuhteessa ja ihmissuhteissa ylipäätään on paljon asioita, joita ei tule itse sanoneeksi ääneen, vaikka niistä puhuminen voisi pelastaa tilanteita.
Juuri tämä reflektoimaan laittava elementti on mielestäni Colleen Hooverin kirjoissa usein niiden parasta antia.
Joskus isoista asioista puhuminen on todella vaikeaa ja tämän kirjan tarina kuvaa sitä todella osuvasti lapsettomuuden kokemuksen kautta.
Colleen Hoover Se päättyy meihin -arvostelu
Arvosana: 5/5
Se päättyy meihin oli ensimmäinen Colleen Hooverin kirja, jonka luin ja se veti minut mukaansa välittömästi.
Kirjan teemana on parisuhdeväkivalta ja kirja sai minut miettimään, mihin itse vetää suhteessa rajan.
Kirjan kuvaukset tilanteista olivat hyvin realistisia, mikä teki kirjasta niin hyvän.
Mielestäni tämän kirja koukkuna oli juuri se, ettei kirjassa vain vedetty kumppania pahasti turpaan, jolloin jokaisem olisi helppoa sanoa, että tietysti jätät sen sian.
Väkivallanteot päähenkilön aikuisuudessa olivat kuvauksia juuri sellaisista tilanteista, joiden jälkeen olisi niin helppoa antaa hurmaavalle ja tekojaan pahoittelevalle henkilölle anteeksi, jos samalla kokee toisen olevan elämänsä rakkaus ja parisuhteen olevan aivan upea silloin, kun asiat ovat hyvin.
Kirjassa kuvatut väkivallan teot olivat tuomittavia ja ne tiesi vääräksi, mutta kun itsensä asetti päähenkilön saappaisiin oli helppoa päätyä tilanteeseen, jossa väkivaltaa tehnyttä kohtaan tunsi sympatiaa ja tavallaan jopa ymmärrystä (mikä ei ole sama asia kuin tekojen hyväksyminen).
Tämä puolestaan sai aikaan sen klassisen tilanteen, jossa lukijana mietin päähenkilön puolesta, voisiko katuvan kumppanin teot antaa anteeksi ja voisiko hän kuitenkin muuttua.
Pidin tästä kirjasta paljon ja uskon, että tämä kolahtaa enemmän niihin lukijoihin, joilla on omakohtaisia kokemuksia siitä, kun joutuu miettimään, mihin parisuhteessa rajan vetää.
Jos taas näistä tilanteista ei löydä mitään samaistumispintaa ja näkökantana on, että ”kaikki väkivalta on väärin ja jos itse olisin sellaisessa tilanteessa, lähtisin välittömästi” ei ehkä osaa löytää kirjasta reflektoitavaa samalla tavalla.
Colleen Hoover It Starts With Us -arvostelu
Arvosana: 4-/5
Tämä kirja on jatko-osa Se päättyy meihin -kirjalle, mutta mielestäni tämä ei ollut ihan niin hyvä kuin aiempi osa.
Tässäkin kirjassa teemana oli lähisuhdeväkivalta, mutta parisuhdeväkivallan sijaan aihetta käsiteltiin aikuisen ja lapsen välisessä suhteessa.
Kirja oli kuitenkin mielenkiintoinen lukea, sillä Colleen Hoover oli kirjoittanut sen vastauksena lukijoiden toiveisiin, joissa ensimmäisen osan fanit toistuvasti ilmaisivat, että halusivat kuulla tarkemmin toisen päähenkilön taustoista ja siitä, mitä päähenkilöille tapahtui ensimmäisen osan jälkeen.
Siinä missä Se päättyy meihin -kirja kuitenkin tempaisi minut heti mukaansa ja sai haluamaan ahmia kirjan, ei tämä ollut ihan niin mukaansatempaava.
Koska kirja kuitenkin jatkoi päähenkilöidensä rakkaustarinaa ja antoi sille hieman lisää taustoja, en olisi voinut jättää kirjaa lukematta.
Colleen Hoover Ugly Love -arvostelu
4-/5
Ugly Love oli kirja, jonka kanssa minulla oli hieman vaikeuksia päästä käyntiin.
Aloin lukea sitä, mutta jotenkin kirjan juoni ei vain aluksi temmannut mukaansa ja huomasin toistuvasti, etten ollut kiinnostunut jatkamaan sen lukemista.
Kun kirja sitten kuitenkin lopulta lähti käyntiin ja sen tarinaan pääsi sisään, oli se lopulta hyvä kirja, vaikka ei kuitenkaan ehdottomastikaan parasta Colleen Hooveria.
Kuten Colleen Hooverin kirjoissa yleensäkin, on jokaisessa mukana rakkaustarina, mutta ei mitenkään kepeällä chick lit -tavalla, vaan kipeämpien teemojen siivittämänä.
Tämän kirjan suurina aiheina on sisarpuolten välinen rakkaus ja sen traaginen päättyminen.
Tässä kirjassa toisena päähenkilönä oli mies, jonka oli mahdoton rakastaa ja kun kirjan edetessä selviää, mitä sellaista hänen elämässään on tapahtunut, että hän on päätynyt siihen tilanteeseen, alkaa tarina tuntua todella koskettavalta.
Tämän kirjan juttuna on mielestäni se, kuinka menneisyyden tapahtumia käsittelevät kappaleet on kirjoitettu.
En tarkoita sillä vain sitä, mitä niissä sanotaan, vaan kuinka ne on visuaalisesti rytmitetty ja rivitetty.
Mielestäni ne pitää nähdä fyysisesti silmiensä edessä, jotta ymmärtää, mistä puhun.
En siis ehdottomastikaan kuuntelisi tätä äänikirjana, sillä siinä muodossa tämä asia menee täysin ohi.
E-kirjanakin riippuu täysin siitä, kuinka käytössä oleva sovellus tekstin esittää.
Tämä kirja ei jäänyt minulle mitenkään erityisesti mieleen eikä se ehdottomastikaan olisi kirja, johon suosittelisin ensimmäisenä tarttumaan Colleen Hooveriin tutustuessa.
Ennemminkin sanoisin tätä kirjaksi, jonka (ehkä) haluaa lukea, jos huomaa jo tulleensa Colleen Hoover -faniksi hänen muiden kirjojensa myötä.