BookTok ja Bookstagram – nämä suositut kirjat trendaavat somessa

*Sis. mainoslinkkejä

Löydät tästä artikkelista tietoa siitä, mitä BookTok ja Bookstagram tarkoittavat ja miksi lukeminen on yhtäkkiä niin trendikästä erityisesti nuorten naisten keskuudessa.

Olen myös koonnut artikkeliin vinkkejä sosiaalisessa mediassa trendaavista kirjoista, joihin kannattaa tutustua jos haluaa tietää, mistä kaikki nyt puhuvat ja kaipaa lukuvinkkejä kirjoista, joista valtava määrä ihmisiä on pitänyt erittäin paljon.

Artikkelin lopussa on lisäksi omia pohdintojani siitä, onko kirjojen haalimisesta tullut uusi pikamuoti.

Mikä on booktok

Mitä tarkoittaa BookTok?

BookTok-termillä tarkoitetaan suositun sosiaalisen median TikTok-sovelluksen ns. alakulttuuria, jossa TikTokin kirjoista kiinnostuneet käyttäjät jakavat ajatuksiaan ja videoita kirjoista, joita he ovat lukeneet, joita he haluaisivat ja jotka ovat heistä kiinnostavia. BookTok on lyhenne sanoista Book TikTok.

Kuka tahansa kirjoista kiinnostunut voi jakaa TikTok-alustalla videoita kirjoista ja olla siten osallisena BookTok-ilmiötä, josta on tullut niin valtavan suosittu, että jopa kirjakaupat pyhittävät omia hyllyjä BookTokissa trendaaville kirjoille.

Suomeksi BookTok-kääntyy muotoon KirjaTok ja #kirjatok onkin TikTokin suomalaisen kirjayhteisön käyttämä tunniste. Kirjatokkaaja on puolestaan henkilö, joka tuottaa TikTokiin kirjoihin liittyvää sisältöä.

Monista BookTok-ilmiön myötä sensaatioiksi nousseista kirjoista on tehty myös kirjaan pohjautuvia TV-sarjoja ja elokuvia.

BookTok-ilmiö on auttanut tekemään lukemisesta trendikästä tuomalla sosiaalisessa mediassa esiin kiinnostavia kirjoja, jotka tavoittavat saamansa huomion ansiosta yhä lisää ja lisää lukijoita. BookTokin ansiosta monet kirjat ovat saaneet huomattavasti suuremman suosion kuin mitä kirjat tavallisesti ennen BookTok-aikaa saivat.

BookTok on paitsi tehnyt lukemisesta trendikkäämpää, mutta myös nostanut monia kirjailijoita valokeilaan.

”BookTok made me buy it” (tai ”BookTok made me read it”) onkin yleinen lausahdus, jota somessa käytetään ilmaisemaan, että on päätynyt hankkimaan itselleen luettavaksi (tai kuunneltavaksi) jonkun TikTokissa paljon esillä olleen kirjan.

Koska TikTok on erityisen suosittu sovellus nuorten naisten keskuudessa, on suuri osa BookTokissa trendaavista kirjoista tälle kohderyhmälle kohdistettuja fiktiokirjoja. Välillä suosioon saattaa kuitenkin nousta myös muita kirjoja.

Booktok sensaatio Lopussa molemmat kuolevat

Mikä on Bookstagram?

Bookstagram on BookTokia vastaava ilmiö, mutta tapahtuu Instagram-alustalla. Sana #bookstagram olikin alunperin nimenomaan Instagramissa käytettävä tunniste, jota käytettiin merkitsemään kirjoihin liittyvää sisältöä.

Bookstagram-tunnisteen alla julkaistaan Instagramille tyypilliseen tapaan erilaisia kirjoihin ja lukemiseen liittyviä kuvia ja videoita, joiden yhteydessä on usein kirja-arvosteluja, keskustelua kirjoista tai ihan vain päivityksiä siitä, kuinka oma lukeminen etenee ja millaisia fiiliksiä kirja on siihen mennessä tuonut.

Bookstagrammaajat (tai suomeksi kirjagrammaajat) ovat myös oma käyttäjäryhmänsä: yhä useampi perustaa Instagramiin käyttäjätilin, jolla keskitytään vain kirjoihin.

Tämän myötä kirjagrammaajille on Suomessakin muodostunut jopa oma virtuaaliyhteisönsä, jonka jäsenet tapaavat toisiaan myös livenä esimerkiksi erilaisten kirjallisuustapahtumien kuten kirjamessujen yhteydessä järjestettävissä kirjamiiteissä.

Suomeksi Bookstagram kääntyy muotoon Kirjagram ja #kirjagram on tunniste, jonka alta löytyy Instagramissa jo satoja tuhansia kuvia.

Booktok kirjat

BookTok ja Bookstagram ovat tehneet lukemisesta trendikästä

Lukemista pidettiin viimeaikoina pitkään nuorten keskuudessa nörttien puuhana ja moni nuori aikuinen saattoi havahtua siihen, ettei ollut omatoimisesti tarttunut kirjaan ehkä jopa vuosiin.

Kirjojen vilahtelu sosiaalisessa mediassa on kuitenkin tehnyt niistä jopa uuden Netflixin, eli ihmiset haluavat keskustella lukemistaan kirjoista, tietää mitä muut lukevat ja moni voi kokea fomoa, jos muut ovat lukeneet kirjan, mutta itse ei tiedä, mistä kirjassa on kyse.

Instagram ja TikTok ovat erityisesti visuaalisia sosiaalisen median alustoja, minkä myötä esiin nousee myös estetiikka. Ihmiset näyttävät alustoilla videoita ja kuvia paitsi kirjoista, mutta myös kirjahyllyistään, jotka on esimerkiksi järjestetty värien mukaan sekä esittelevät viimeksi hankkimiaan kirjoja – book haul on tässä yhteydessä käytetty termi, joka kuvaa henkilön itselleen esimerkiksi tarjouksesta haalimia kirjoja.

Kirjoista on sosiaalisen median myötä tullut myös keräilykappaleita, mutta eri tavalla kuin mitä kirjojen keräilyä perinteisesti ajatellaan.

Siinä missä perinteisesti arvoa saavat ensipainokset ja vanhat teokset, annetaan sosiaalisessa mediassa ylistystä ja kunniaa esimerkiksi kuville kokonaisista kirjasarjoista tai juuri julkaistusta kirjojen erikoispainoksista, joissa on erityinen kansi. Monet saattavat esimerkiksi kertoa omistaneensa kirjasta jo yhden painoksen, mutta halunneensa hankkia toisen kappaleen siksi, että siinä oli niin kaunis kansi.

Vaikka sosiaalisessa mediassa keskitytäänkin esittelemään nimenomaan fyysisiä kirjoja uskon, että äänikirjojen suosio liittyy tähän ilmiöön myös vahvasti – oli se sitten syy tai seuraus.

Uskon, että BookTok ja Bookstagram ovat myös lisänneet kirjojen suosiota helpottamalla hyvien kirjojen löytämistä. Kun tietää, että kirjaa kehutaan kaikkialla, on todennäköisempää, että se tosiaan on vähintään ihan hyvä.

BookTokin ja Bookstagramin myötä sosiaaliseen mediaan on tullut muitakin uusia sanoja kuten esimerkiksi shelfie. Siinä missä perinteisesti ihmiset ovat ottaneet itse itsestään selfieiksi kutsuttuja kuvia, julkaistaan nykyään shelfieitä.

Termi on sanaleikki selfien ja hyllyn (engl. shelf) yhdistelmästä ja shelfie-kuvissa ihmiset esittelevätkin siis itsensä sijaan kuvia kirjahyllyistään.

Yle julkaisi kesällä 2023 mielenkiintoisen artikkelin otsikolla Tiktok nostaa kirjojen myyntiä ja tekee kirjailijoista tähtiä – ”Sellainenkin, joka ei ole vielä lukija voi innostua kirjoista”. Artikkelissa pohdittiin Booktok-ilmiötä ja kerrottiin, kuinka se näkyy Suomessa.

Taylor Jenkins Reid: Evelyn Hugon seitsemän aviomiestä

BookTok-kirjat suomeksi – 40 lukuvinkkiä

BookTok on kansainvälinen ilmiö, joten useimmat kirjat on julkaistu ensin englanniksi ja ne käännetään suomeksi vasta niiden saatua suurta huomiota. Tämän vuoksi viimeisimmän BookTok-trendin mukaisia kirjoja ei aina ole vielä käännetty suomeksi.

Esimerkiksi nämä Tiktok-sensaatiot on kuitenkin jo ehditty kääntää suomeksi:

Lisää BookTok-kirjoja englanniksi – 20 kirjavinkkiä

Jos englanniksi lukeminen sujuu, voit kenties haluta tutustua myös näihin BookTokissa trendaaviin kirjoihin. Monet kirjoista ovat kirjasarjojen avausosia, joten yksi kirja voi johtaa monen loistavan lukukokemuksen äärelle!

Ovatko kirjat uusi pikamuoti?

Mielestäni BookTok on hieno ilmiö, jonka avulla erityisesti nuoria naisia voidaan saada innostettua lukemaan enemmän. Usein kynnystä tarttua kirjaan madaltaa juurikin se, että tietää kirjan olevan suosittu ja siksi yleensä vähintään ihan hyvä.

Yksi BookTok-ilmiön kääntöpuolista on kuitenkin, etteivät useimmat tyydy vain lainaamaan kirjoja, vaan niitä halutaan omistaa itse – riippumatta siitä, ehtiikö niitä edes lukea.

Moni kirjagrammaaja ja kirjatokkaaja näyttääkin somessa kirjapinojaan, kirjahyllyjään ja kirjaostoksiaan, joiden fokuksena tuntuu monesti olevan enemmän olevan se, mitä kirjoja on ostettu ja halutaan lukea eikä niinkään se, mitä on ehditty itse lukea.

Tässäkin ilmiössä omistaminen tuntuu menevän yhä useammin varsinaisen kirjojen lukemisen edelle.

TBR eli to be read onkin lyhenne, jolla viitataan kirjoihin, joita henkilö haluaa lukea ja somessa vitsaillaan usein oman lukemista odottavien kirjojen listan pituudesta ja siitä, mitä kirjoja kotona odottaa lukemista.

Ehkä myös sillä, mitä omalla lukulistalla ja omassa kirjahyllyssä on (riippumatta siitä, onko kirjoja vielä luettu) halutaan viestiä jotain (tietoisesti tai usein myös tiedostamatta) muille ihmisille – aivan kuten omilla vaatevalinnoilla.

Olenkin miettinyt paljon sitä, ovatko kirjat uusi pikamuoti siinä missä esimerkiksi kosmetiikka on ollut sitä viime vuosina.

Kirjojen myynnin kasvu on tietysti ollut hyvästä kustannusalalle ja kirjailijoille (joiden joukko ei loppujen lopuksi kuitenkaan ole kovin laaja), mutta olen usein myös miettinyt, onko kirjojen itselleen haaliminen vain yksi yheiskunnan silmissä paremmin hyväksytty tapa haalia ympärilleen tavaroita?

Pikamuodin turhuudesta on jo vuosia paasattu ja runsaasta kosmetiikankin omistamisesta voi moralisoida, sillä se ehtii mennä vanhaksi ennen kuin sen ehtii käyttää, mutta kirjathan ovat vain hieno asia ja niiden keräily kuuluu vain sivistyneille ihmisille, joten eihän siinä voi olla mitään pahaa, että kotiin kantaa jatkuvasti lisää kirjoja – eihän?

En ole itse aivan varma, mitä ajattelen asiasta. Minusta on hienoa, että ihmiset lukevat yhä enemmän, sillä kirjat pakottavat käyttämään omaa mielikuvitusta eri tavalla kuin visuaaliset TV-sarjat ja elokuvat, mutta toisaalta tarvitseeko jokaisen omistaa jokaista kirjaa, jonka haluaa lukea ja jonka tulee todennäköisesti lukeneeksi usein vain kerran tai korkeintaan pari?

Jokaisen kirjan valmistus kuluttaa luonnonvaroja ja kirjojen rahtaamiseen menee siihenkin energiaa.

Hyviä kirjoja saa mielestäni tottakai ostaa ja omistaa, mutta haluaisin ehkä peräänkuuluttaa enemmän sitä, että kirjoja voi tosiaan myös lainata kirjastoista, kierrättää ystävien kesken sekä myös esimerkiksi kuunnella äänikirjoina tai lukea e-kirjoina.

Kaikkea ei tarvitse itse omistaa.

*Tämän linkin kautta voit lunastaa 45 päivän maksuttoman BookBeat-kokeilujakson, jonka kautta voit lukea e-kirjoja ja kuunnella äänikirjoja ilmaiseksi.

Lue myös: