Tämän vuoksi toisten hiuksilla kestää ikuisuus kuivua

Kerroin vähän aikaa sitten, että laajensin luonnonkosmetiikan tuotekehityksen opintojani ihonhoidosta hiustuotteisiin. Opintoni ovat olleet täynnä mielenkiintoista tietoa ja juuri sellaista infoa, jota olen jo pitkään halunnutkin hiuksista saada.

Hiukset ovat nimittäin kiinnostaneet minua kovasti teorian osalta, mutta eivät niin paljon, että olisin koskaan halunnut oikeasti opiskella kampaajaksi. Minua kiinnostaa teoria ja se, kuinka hiuksia esimerkiksi kannattaa hoitaa, mutta ei niinkään hiusten leikkaamiseen ja värjäämiseen liittyvät teknikkat. Olenkin ehdottomasti enemmän teorian kuin käytännön ihminen mitä tähänkin asiaan tulee.

Lue myös: Näin hoidan hiuksiani – 10 vinkkiä

Hiusten huokoisuus High porosity Low Porosity Virve Fredman

Yksi erityisen mielenkiintoinen hiuksiin liittyvä opintokokonaisuus, jonka vähän aikaa sitten kävin liittyi hiusten huokoisuuteen. Olin lukenut aiheesta Curly Girl -villityksen myötä kyllä jonkin verran, mutta ihan täysin selvää minulle ei ollut, mitä hiusten huokoisuus itseasiassa on ja kuinka se nimenoman juuri omaan elämääni vaikuttaa.

Opintojeni myötä minulle kuitenkin selvisi, että itseasiassa hiuksten huokoisuuteen liittyvät jutut ovat nimenomaan niitä, joiden vuoksi tukkani aiheuttaa minulle jatkuvasti kirjaimellista päänvaivaa.

Hiusten huokoisuuden ymmärtää parhaiten, kun hiuksen pintaa ajattelee kävyksi, sillä hiussuomut asettuvat hiuksen pintaan käpymäisesti. Toisilla hiussuomut ovat tiiviisti toisiaan vasten, jolloin hiukset eivät ole kovin huokoiset. Toisilla taas hiussuomut eivät ole yhtä tiiviisti hiusten pintaa vasten, jolloin hiukset ovat rakenteeltaan huokoisemmat. Useilla hiukset ovat kuitenkin luonnostaan jotain näiden ääripäiden väliltä.

Hiusten huokoisuus määräytyy pitkälti geenien mukaan, mutta myös ulkoiset tekijät voivat vaikuttaa siihen ja tehdä hiuksista huokoisemmat. Esimerkiksi hiusten muotoilu lämpölaitteilla, aurinko ja erityisesti hiusten värjäys ja vaalennus sekä muut kemialliset käsittelyt voivat tehdä hiuksista huokoisemmat. Myös mekaaniset rasitukset kuten hiusten harjaus voivat tehdä hiuksista huokoisemmat.

Lue myös: Mistä Curly Girl -metodissa on oikeasti kyse?

Hiusten huokoisuus High porosity Low Porosity Virve Fredman

High Porosity Hair – Korkeahuokoiset hiukset

Koska korkeahuokoisissa hiuksissa hiuksen pinnalla olevat hiussuomut eivät ole tiiviisti toisiaan vasten, tuntuu hius sormien välistä vedettäessä hieman karhealta. Huokoiset hiukset voivat tuntua kuivilta ja myös näyttää hieman elottomilta, sillä niissä ei tavallisesti ole paljon kiiltoa. Huokoiset hiukset ovat usein hieman pörröiset ja takkuuntuvat helposti.

Koska hiuksen pinta on huokoinen, pääsevät aineet helposti imeytymään hiukseen, mutta vastaavasti ne myös lähtevät sieltä helposti pois, kun mikään ei ole pidättelemässä niitä siellä. Huokoiset hiukset voivat imeä vettä jopa puolta painoaan vastaavan määrän vettä. Huokoiset hiukset voivat helposti tulla pörröisiksi siis myös ilmankosteuden vaikutuksesta.

Kosteus kuitenkin haihtuu huokoisista hiuksista pois nopeasti, sillä hiussuomut eivät ole pidättämässä sitä hiuksissa. Näin ollen huokoiset hiukset kuivuvat pesun jälkeen usein melko nopeasti.

Huokoiset hiukset kaipaavat tehokkaasti hoitavia hoitoaineita ja tehohoitoja, jotka auttavat pitämään hiuksissa kosteutta sekä tuomaan niille kiiltoa ja sileyttä. Lisäksi huokoiset hiukset voivat kaivata lisää suojaa.

Erityisesti hiusten vaalennus ja muut rankat käsittelyt voivat tehdä hiuksista hyvin huokoiset ja sen myötä myös helposti vaurioituvat. Myös esimerkiksi hiusten käsittely kuumilla kihartimilla ja muotoilulaitteilla voi saada aikaan hiussuomujen avautumista.

Hiusvärit tarttuvat huokoisiin hiuksiin helposti, mikä voi olla hyvä asia, mutta esimerkiksi nopeasti haalistuviksi tarkoitetut suoravärit saattavatkin joskus napata huokoisiin hiuksiin kiinni yllättävän tiukasti. Hiusten huokoisuuden vuoksi voi myös käydä niin, että kestoväriksi tarkoitettu väri haalistuu hiuksista helposti.

Lue myös: Nainen värjäsi hiuksensa pinkiksi – seurauksena kotirauhan rikkominen

Hiusten huokoisuus High porosity Low Porosity Virve Fredman

Low Porosity Hair – Vähähuokoiset hiukset

Huokoisten hiusten täysi vastakohta ovat vähähuokoiset hiukset, joiden hiussuomut asettuvat tiiviisti toisiaan vasten. Tämä saa hiuksen pinnalle aikaan todella tehokkaan suojan, mikä vaikeuttaa aineiden imeytymistä hiuksiin. Toistensa päälle tiiviisti asettuvat hiussuomut saavat aikaan sen, että hius tuntuu sormia sen ympärillä juoksuttaessa erittäin sileältä.

Koska hiussuomut ovat niin tiiviisti toisiaan vasten, ei kosteus pääse kunnolla sisään hiuksiin. Näin ollen esimerkiksi kostea ilma ei tee hiuksista samalla tavalla pörröisiä kuin huokoisista hiuksista. Samalla se kuitenkin tarkoittaa myös sitä, että jopa hiuksia hoitavien aineiden on haastavaa päästä imeytymään hiuksiin. Vähähuokoisia hiuksia on myös haastavaa saada värjättyä, sillä väri ei vain pääse niiden sisään yhtä helposti kuin huokoisempiin hiuksiin.

Jos hiukset ovat vähähuokoiset voi tuntua, etteivät tuotteet tosiaan millään imeydy hiuksiin, vaan asettuvat vain hiusten pinnalle. Tällaisissa hiuksissa voi jopa tuntua, että tuotteet vain kerääntyvät hiusten pinnalle.

Paitsi että vähähuokoiset hiukset eivät päästä kosteutta helposti sisäänsä eivät ne myöskään päästä sitä kovin helposti ulos, mikä sekin voi saada aikaan haastetta. Vähähuokoisten hiusten kuivuminen voi tämän vuoksi kestää hyvinkin pitkään. Vesiroiskeet voivat jäädä vähähuokoisten hiusten pinnalle pisaroina, jotka eivät imeydy hiuksiin, kun taas korkeahuokoiset hiukset imevät hetkessä vesipisarat.

Vähähuokoisille hiuksille sopivatkin usein kevyeltä tuntuvat hoito- ja muotoilutuotteet. Jos vähähuokoiset hiukset ovat käsitellyt, on hoitotuotteissa hyvä olla kosteutta sitovia humektantteja, jotka voivat auttaa houkuttelemaan kosteutta hiuksiin.

Vähähuokoisten hiusten kihartaminen voi olla haastavaa, sillä muotoilutuotteet jäävät niiden pinnalle, kun taas huokoisiin hiuksiin voi käyttää enemmän muotoilua tukevia ja kiinnittäviä aineita ilman, että hiukset latistuvat, jolloin kiharatkin voivat pysyä niissä paremmin. Jos hiukset ovat luonnostaan suorat ja vähähuokoiset, katoavat kiharat niistä helposti ja nopeasti.

Lue myös: Tämän vuoksi hiuksesi eivät kasva pitkäksi

Hiusten huokoisuus High porosity Low Porosity Virve Fredman

Omat hiukseni ovat näiden yhdistelmä

Siitä on jo kuukausia kun olen viimeksi käynyt leikkauttamassa hiukseni ja vaikka trimmailenkin niitä aina välillä kotona tässä aiemmassa postauksessa esittelemälläni hyvin kätevällä taktiikalla tiedän, että hiusteni latvat eivät ole kovin hyvässä kunnossa. Tiesin, että ne ovat todellakin kärsineet ja sen myötä myös huokoiset, sillä kaksihaaraisia ilmestyy helposti ja hiusteni latvat olivat kuivat.

Sen vuoksi olinkin ollut hieman hämilläni aina väitteestä, että huokoiset hiukset muka kuivuisivat nopeasti. Minulla kun oli kärsinyttä tukkaa vaikka muille jakaa, mutta se ei todellakaan kuivunut pesun jälkeen nopeasti ja jos en föönannut sitä kuivaksi, saattoi helposti mennä jopa viisi tai kuusi tuntia, että tukkani olisi kuiva. Yhtälö ei vain toiminut.

Tämän teoriaosuuden opiskelun jälkeen tajusin kuitenkin yhden merkittävän jutun. Hiuksissani oli kyllä kuivia ja kärsineitä latvaosia, mutta jos olin oikeasti tarkkana saatoin huomata, että juuri ne osiot itseasiassa kuivuivat varsin nopeasti kuten huokoiset hiukset yleensäkin.

Se, miltä osin tukkani ei kuitenkaan kuivunut nopeasti oli tukkani tyviosa ja erityisesti takaraivon alue sekä muutenkin paksun tukkamassan alaosat.

Olin ajatellut, että kaikilla hiuksillani menee aina tunteja kuivua kunnes tunnistin, että itseasiassa vain juuri nämä ovat niitä osia, joiden kuivuminen kestää, kestää ja kestää ja saa välillä jopa tuntumaan, että hiusten tyvi on suorastaan pakko föönata kuivaksi, tai muuten kosteus vain muhii siellä loputtomiin ja saa pahimmillaan jopa hiuspohjan hilseilemään.

Vaalensin hiuksiani viimeksi vähän yli vuosi sitten, kun niihin laitettiin runsaasti raitoja ja sävyä kirkastettiin. Sen jälkeen en ole vaalentanut tai värjännyt tukkaani, mutta koska tukkani kasvaa vain parisenkymmentä senttiä vuodessa, on pitkien hiusten latvoissa paljon värjäyksen, auringon ja muun elämän kuluttamia hiuksia.

Päässäni on kuitenkin runsaasti käsittelemätöntä hiusmassaa, joka ei puolestaan ole ollenkaan niin huokoista. Koska nämä hiukset ilmeisesti ovat keskivertoa vähemmän huokoisia, eivät ne myöskään päästä imemäänsä kosteutta kovin helpolla ulos. Tämä selitti täysin sen, miksi tukallani kestää aina ikuisuus kuivua ilman fööniä.

Tajusin myös, että huomaan hiusteni tyven lähes olemattoman huokoisuuden jo suihkussa hiuksia pestessä. Olen aina pessyt tukkani pää alaspäin, sillä minusta tuntuu muuten, että en saa hiusteni tyveä kunnolla kastumaan. Olen aina ajatellut sen johtuvan siitä, että minulla on melko paljon hiuksia, mutta itseasiassa juuri hiusten vähäinen huokoisuus saa aikaan sen, etteivät ne kastu kovin helposti ja pesemällä hiukset pää alaspäin saan niiden tyven kastumaan paremmin.

Lue myös: Tämän vuoksi pesen hiukseni aina pää alaspäin

Olen myös tottunut aina vaahdottamaan hiukseni kahdesti. Ensimmäisellä vaahdotuksella tuntuu, ettei hiusten tyvi vain peseydy riittävän hyvin ja nyt tajuan, että se johtuu nimenomaan siitä, etten saa shampoota levittymään tukassa kunnolla, kun se ei ole vielä kunnolla märkä, vaikka olenkin aina valuttanut siihen oikein kunnolla vettä. Vasta toisella vaahdotuskerralla saan shampoon levittymään paremmin kaikkialle ja tukkani puhdistumaan kunnolla.

Tämä huokoisuusasian pohtiminen oli minulle mullistavaa, sillä se tosiaan selitti täysin sen, miksi tukallani kestää ilman fööniä ikuisuus kuivua.

Lue myös: Hiuspohjan kaksoispuhdistuksesta en luovu

Hiusten huokoisuus High porosity Low Porosity Virve Fredman

Mistä tietää, kuinka huokoinen hius on?

Luettelin aiemmin esimerkkejä siitä, miltä korkeahuokoinen tai vähähuokoinen hius voi tuntua tai näyttää. Tavallisesti tilannetta on siis helppoa arvioida hiuksia kokeilemalla ja katselemalla.

Monien hiukset ovat jotain näiden väliltä, eli käytännössä ne voivat toisinaan olla hieman kuivan, mutta koska ne imevät ainesosia melko hyvin itseensä, on niiden kosteustasapainoa myös helppoa palauttaa.

Hiusten huokoisuuden selvittämiseen on kuitenkin myös yksi kätevä kikka. Hiuksen voi nimittäin laittaa vesilasiin ja katsoa, mitä sille tapahtuu parin minuutin aikana.

Jos hius on korkeahuokoinen ja imee sitä ympäröivän kosteuden helposti itseensä, uppoaa se vesilasiin. Jos hius taas on vähähuokoinen ja lähes hylkii kosteutta, ei se uppoa vesilasin pohjaan yhtä helposti.

Testi kannattaa tehdä parilla eri puolelta päätä napatulla hiuksella ja mielellään puhtaalla sellaisella, sillä muotoilutuotteet voivat muuten vaikuttaa lopputulokseen.

Tein itsekin testin pariin otteeseen ja oli hauskaa katsella ison, läpinäkyvän vesilasin läpi, kuinka pitkän hiussuortuvani latvaosa tosiaan aina ensimmäisenä lähti uppoamaan lasin pohjaan ja saavutti sen, kun hiuksen tyvi vielä pysytteli vedenpinnan tuntumassa – siitäkin huolimatta, että koko hius oli asetettu veteen samaan aikaan tai joissakin tapauksissa hiusten tyvi oli jopa laitettu veteen ensin.

Ei siis ihme, että hiusten tyvellä on parempikuntoisilla osioilla voi mennä useita tunteja kuivua!

Lue myös: Ohjeita hiustenkuivaajan ostajalle

Hiusten huokoisuus High porosity Low Porosity Virve Fredman

Kuinka huokoiset hiukset teillä on?

Näin helppoa on alkaa sijoittaa vaikka heti

*Sis. mainoslinkin

Olen maininnut täällä blogin puolella jo muutamaankin kertaan, että olen viime vuonna kiinnostunut sijoittamisesta. Olen puhunut aiheesta myös Instagram Stories -klipeissäni ja moni on erityisesti niiden puolella pyytänyt, että postaisin siitä enemmän blogiini.

Postaan sijoittamisesta todella mielelläni, sillä aihe on todellakin sellainen, josta haluan puhua enemmän. Uskon, että aiheesta puhumisen myötä entistä useampi voi huomata, ettei sijoittaminen olekaan niin hankala juttu ja löytää tavan kerätä hyvät säästöt esimerkiksi eläkepäiville.

Haluan kuitenkin heti alkuun sanoa, että tämän postauksen sisältö on vain omia ajatuksiani eikä sen sisältöä pidä tulkita  sijoitusneuvontana, johon minulla ei tietenkään ole asianmukaista koulutusta. Postauksen sisältö on siis vain koottu tueksi omien sijoituspäätösten tekoon.

Kerron silti mielelläni, kuinka itse pääsin sijoittamisen kanssa käyntiin ja annan vinkkejä siihen, kuinka kuka muu tahansa voi myös päästä alkuun ja alkaa sijoittaa oman strategiansa mukaisesti.

Lue myös: Kaikki rahasta – tämän vuoksi siitä pitää puhua

 Sijoittaminen Virve Fredman kuinka voi sijoittaa Nordnet

Miksi kiinnostuin sijoittamisesta?

Kiinnostuin sijoittamisesta tietysti rahan takia. Tajusin, että minulla on kyllä säästöjä, mutta ne lepäävät tililläni koskemattomina, mikä tarkoittaa toki turvallista oloa, mutta samalla myös sitä, että inflaation myötä niiden arvo itseasiassa laskee joka vuosi hieman.

Tuhannella pankkitilillä vuosikymmenen pölyttyneellä eurolla ei saa kaupasta kymmenen vuoden päästä enää yhtä paljon kuin tänään, joten jos rahan arvon halusi säilyttää, olisi se itseasiassa kannattavaa sijoittaa niin, että rahalle saisi korkoa.

Suurimman inspiraation minulle antoi korkoa korolle -ilmiöön syventyminen, johon tutustumisen jälkeen suurin osa ihmisistä todellakin haluaa alkaa sijoittaa. Käytännössä se siis tarkoittaa, että kun säästää johonkin, mistä saa korkoa, kasvaa säästösumman lisäksi myös jokaisen vuoden korko jälleen lisää korkoa. Vuosien myötä koron määrä kasvaa lopulta niin paljon, että sen osuus säästöön kertyneessä summassa ylittää jo sen, mitä on itse laittanut sivuun.

Ilmiötä voi ihastella tämän sitä hyvin havainnollistaman kuvan kautta Pörssisäätiön sivuilla.

Korkoa korolle -ilmiötä kutsutaan maailman kahdeksanneksi ihmeeksi, sillä se on kieltämättä varsin ihmeellinen juttu. Jos nyt säästöön laittaa satasen ja sen jälkeen kasvattaa säästöpottia joka kuukausi 30 eurolla, on itse säästetty loppusumma 20 vuoden jälkeen 7300 euroa.

Jos säästöilleen kuitenkin saa 7 prosentin vuosittaisen koron, onkin summa samassa ajassa jo vähän yli 16 000 euroa – melkoinen ero. Jos hommaa malttaa jatkaa, on potti vain viittä vuotta myöhemmin jo melkein 30 000 euroa. Wow!

Jos ilmiötä haluaa taivastella lisää, on esimerkiksi tämä Sijoittaja.fi-sivuston 10 vuoden säästämisellä 40 vuoden eläkesäästöt -artikkeli todella kiinnostava. Mitä aiemmin sijoittamisen siis aloittaa, eli mitä kauemmin korot ehtivät kasvaa korkoa, sitä paremman tuoton saa – edellyttäen tietysti, että rahansa on sijoittanut viisaasti.

Esimerkiksi tältä verkkosivulta löytyvällä korkoa korolle -laskurilla on hauskaa leikkiä netissä ja haaveilla omasta rahakkaasta tulevaisuudesta. Se suurin kysymys on kuitenkin tietenkin, että mistä tuon maagisen 7 prosentin vuosikoron sitten oikein saa, kun pankki ei sitä perustileille ainakaan anna? Tai voisiko jostain jopa saada enemmän korkoa?

Lue myös: 6 kirjaa, jotka muuttivat elämäni

 Sijoittaminen Virve Fredman kuinka voi sijoittaa Nordnet

Ensimmäinen vaihe: Rich Dad Poor Dad -kirjan lukeminen

Minulle ensimmäinen askel kohti erillaista ajattelua rahan suhteen oli jo pariinkin otteeseen blogissa mainitsemani Rich Dad Poor Dad -kirja, jonka olen kertonut muuttaneen ajatustani rahaan ja tienaamiseen. Suosittelen tätä kirjaa aina kaikille, sillä se auttoi muuttamaan omat ajatukseni rahaan täysin.

*Kirjan voi ostaa esimerkiksi Adlibriksen verkkokaupasta täältä.

Ajattelin ennen, että kun vain paiskii kunnolla töitä, saa siitä rahaa ja jotta saa lisää rahaa, täytyy tehdä lisää töitä. En ollut syntynyt rikkaaksi tai voittanut lotossa, joten rahan saaminen työn kautta olisi ainoa vaihtoehtoni.

Rich Dad Poor Dad -kirja kuitenkin selvensi minulle, että vaikka työtä tosiaan kannattaakin tehdä, ei koko talouttaan kannata missään tapauksessa laittaa vain sen varaan. Kun tekee työtä, josta saa rahaa, kannattaa rahaa mieluiten sijoittaa, jotta raha tekee töitä puolestasi.

Näin käytettynä raha siis lopulta jopa lisääntyy itsensä kanssa, mikä tarkoittaa, että sitä tulee, vaikka ei itse edes tekisi töitä tienatakseen sitä lisää. Kuulostaa melko uskomattomalta, mutta se on silti hyvin mahdollista.

Sijoittaa voi monella tavalla ja kirjan kirjoittaja sijoittaa nimenomaan kiinteistöihin, mutta jos ei ole mahdollisuutta alkaa tehdä sitä, voi sijoittamisen makuun päästä muutenkin ja esimerkiksi pörssi on siihen hyvä vaihtoehto. Itse suunnittelin alunperin asuntosijoittamista, mutta sitten tajusin, että itseasiassa pörssiin sijoittaminen sopisi introvertille luonteelleni paljon paremmin.

 Sijoittaminen Virve Fredman kuinka voi sijoittaa Nordnet

Toinen vaihe: Mimmit sijoittaa -podcast

Ajatus pörssissä sijoittamisesta kuulosti minusta kuitenkin todella hankalalta. Missä se sijaitsee? Mitä se edes sitäpaitsi tarkoittaa? Mitä minun pitää tehdä, että voin sijoittaa pörssissä?

Olenko sitäpaitsi edes kelvollinen sijoittamaan siellä? Eikö sitä varten pidä käydä ensin joku tutkinto? Onko minulla siihen tarpeeksi rahaa? Voinko menettää kaiken noin vain? Kuulostaa sekä hankalalta että myös suurelta riskiltä!

Kun kiinnostuin pörssissä sijoittamisesta, ei minulla ollut siitä mitään tietoa. Tiesin siis vain, että pörssissä voi tehdä rahaa ja noh, vaikka elinkustannukseni ovat pienet, tarvitsen silti elämässäni rahaa. Jos pörssiin sijoittaminen kerran tarkoittaisi, että voisin saada rahoilleni korkoa, eli rahani tekisivät työtä puolestani, olin todellakin kiinnostunut perehtymään aiheeseen.

Minusta kuitenkin tuntui, etten päässyt aiheeseen oikein millään kiinni, sillä en todellakaan ymmärtänyt, mistä talousuutisissa puhuttiin. Ehkä minulla oli vain asennevamma, mutta kaikki sijoittamisesta puhuvat tuntuivat tekevän siitä aivan hemmetin hankalaa. Tuntui, että sijoittaminen oli vain tietyn sisäpiirin juttu enkä tuntenut ketään, joka kutsuisi minutkin tähän sisäpiiriin.

Ilokseni törmäsin kuitenkin verkossa Mimmit sijoittaa -verkkosivuun ja sen jälkeen myös lanseerattuun Mimmit sijoittaa -podcastiin, jossa hommaa alettiin purkaa tasolla, jota minäkin ymmärsin. Kerrankin sijoittamisesta puhuttiin kielellä, jota minäkin puhuin eikä siitä tehty yhtään hankalaa!

Mimmit sijoittaa -podcastin asetelmana voisi karkeasti sanottuna olevan, että kaksi mimmiä puhuu sijoittamisesta ja toinen heistä ymmärtää aiheesta paljon, mutta toinen taas esittää sujuvasti, ettei ymmärrä ja pyytää siksi selittämään kaikki mahdolliset asiat ja termit niin, että nollatiedolla podcastia kuuntelemaan alkava pääsee asioista oikeasti kärryille.

Podcastista saa siis helposti ymmärrystä siihen, mitä sijoittamisella tarkoitetaan, mitä sijoittamaan ryhtyessä kannattaa huomioida ja miten voi välttää niitä keltanokan sudenkuoppia. Siinä siis selvennetään, missä se pörssi on ja mitä ihan konkreettisesti pitää tehdä, jotta voi alkaa sijoittajaksi vaikka vartissa. Podcast on kepeää kuunneltavaa, mutta silti täynnä faktaa ja sen pohjalta kynnys alkaa sijoittaa laskee oikeasti todella paljon.

Itse ymmärsin podcastin pohjalta nopeasti, että sijoittamisessa aika on ratkaiseva tekijä. Mitä aiemmin aloittaa sen parempi, sillä tällöin pääsee hyötymään sen kuuluisan korkoa korolle -ilmiön vaikutuksista eniten. Opin myös, ettei sijoittamiseen tarvita suuria summia rahaa ja että pienilläkin rahamäärillä pääsee mukaan – vaikka ei olisikaan sijoitusasiantuntija.

Ennen kaikkea opin, että pörssi kuuluu kaikille – myös niille, jotka haluavat päästä alkuun sijoittamalla vaikka vain 15 euroa kuukaudessa.

 Sijoittaminen Virve Fredman kuinka voi sijoittaa Nordnet

Kolmas vaihe: Sijoitustilin avaaminen Nordnetissä

Itse sijoitan tällä hetkellä Nordnetissä, joka on Pohjoimaissa hyvin suosittu sijoitusalusta. Sijoittaa voi myös oman pankin kautta, mutta Mimmit sijoittaa -podcastia kuunneltuani ja sen pohjalta asiasta lisää googleteltuani tulin siihen tulokseen, että alan ilman muuta sijoittaa Nordnetissa. *Käytännössä siis avasin sinne verkossa ilmaisen tilin täällä.

Oma sijoitusstrategiani on toistaiseksi ainakin passiivinen sijoittaminen. Tämä siis tarkoittaa, että en seuraa aktiivisesti, mitkä osakekurssit ovat nyt ylhäällä tai alhaalla ja stressaa, pitäisikö minun olla myymässä tai ostamassa jotain. Kyllä, näinkin voi tehdä ja voittoa voi silti tulla. Se on itseasiassa yksi hyvin suosittu sijoitusstrategia, eli ei vain hölmöjen riskinottajien juttu ja sillä voi voittaa tuottoissa jopa ne aktiiviset osakekauppaa tekevät tyypit.

Oma passiivinen sijoittamiseni rakentuu pääosin Nordnetin Superrahastojen varaan, joihin voi sijoittaa ilman hallinnointikustannuksia. Tämä tarkoittaa, ettei sijoittajan tarvitse maksaa Nordnetille mitään siitä, että hän sijoittaa näiden kautta. Monet pankit tarjoavat erilaisia rahastoja, mutta usein niissä on myös kuluja, jotka voivat kuulostaa pieniltä, mutta loppujen lopuksi tarkoittavat, että pankki saakin ihan kivan siivun rahaa.

Superrahastot ovat kuitenkin Nordnetin sisäänheittotuotteita, joilla he ihan rehellisesti sanottuna houkuttelevat asiakkaita palvelunsa käyttäjäksi. Kun joku innostuu noista kuluttomista superrahastoista, on todennäköistä, että hän myös innostuu muista Nordnetin mahdollisuuksista ja lopulta tuo niiden kautta yritykselle voittoa. Nordnetin superrahastot ovatkin siis kuin K-kaupan tarjouskahvi, joka vetää asiakkaat sisään.

Suomella, Ruotsilla, Norjalla ja Tanskalla on kaikilla oma superrahastonsa ja niistä puhutaan myös nimellä indeksirahasto. Indeksirahasto tarkoittaa, että rahasto seuraa valittua yritysjoukkoa, joka on näiden superrahastojen tapauksessa tietty määrä kunkin maan vaihdetuimpia yrityksiä – tai siis heidän osakkeitaan.

Esimerkiksi Superrahasto Suomi seuraa Helsingin pörssin 25 vaihdetuinta yritystä mikä tarkoittaa, että tuon Superrahaston kautta sijoittava saa sijoittamilleen rahoille näiden indeksissä mukana olevien  keskimääräisen tuoton. Hänen ei siis tarvitse välttämättä ymmärtää valita pörssin parhaita yrityksiä itse, vaan oikeastaan jopa vähän matkustaa hyvin painelevien siivellä.

Käytännössä tämä siis  tarkoittaa, että kun joukossa automaattisesti on hyvin meneviä ja siten myös hyvin tuottavia yrityksiä, ihan kivasti meneviä ja siten myös ihan kivasti tuottavia yrityksiä, mutta myös huonosti meneviä yrityksiä, saa sijoittaja rahoilleen voittoa näiden yritysten keskiarvon verran.

Helsingin pörssi on viimeisten 15 vuoden aikana tuottanut vuodessa keskimäärin hieman yli 7 prosenttia, eli teoriassa jos rahastoon laittaisi 1000 euroa, olisi se vuoden kuluttua 1070 euroa. Käytännössä tuo 7 prosenttia on kuitenkin vain keskiarvo, eli joku vuosi voi olla parempi ja joku taas huonompi.

Jos on kuitenkin pitkäjänteinen indeksisijoittaja, ei ole niin suuresti väliä, vaikka jonain vuonna korko olisi pienempi, sillä pitkällä aikavälillä se kyllä tasoittuu.

Superrahastoihin sijoittavan ei siis tarvitse arvailla, mitä yritystä juuri on nyt kannattavaa ostaa ja mitä myydä, sillä hän saa pitkäjänteisesti sijoittamalla sijoittaessaan vaihdetuimpien yritysten tuoton keskiarvon. Korkeampaakin tuottoa voisi tietysti saada ottamalla enemmän riskejä ja valitsemalla itse osakkeitaan, mutta onnistunut sijoittaminen vaatii analysointia, strategiaa ja ymmärrystä, joten indeksisijoittaminen on hyvä vaihtoehto niille, jotka haluavat päästä helpolla.

Yksittäisten firmojen osakkeiden ostamiseen liittyy myös kuluja, joiden vuoksi usein sanotaan, ettei osakkeita kannata ostaa alle 500 eurolla. Tämä tieto nostaa heti monilla kynnystä alkaa sijoittaa ja saa muutenkin sijoittamisen kuulostamaan vain suurituloisten hommalta.

Indeksisijoittaminen ei kuitenkaan vaadi samanlaista satsausta, sillä kuka tahansa voi alkaa sijoittamaan Nordnetin kautta kuluttomiin Superrahastoihin alkaen 15 eurolla kuukaudessa. Tässä ei ole mukana mitään jippoa tai kätkettyjä kuluja, vaan asia nyt vain on niin – ovathan ne tosiaan yrityksen sisäänheittotuote.

Juuri nyt eletään kuitenkin aikakautta, jona pörssikurssit ovat pääsääntöisesti jo pitkään kohonneet, eli Superrahastoihin sijoittajakin on saanut huikeaa tuottoa – esimerkiksi viimeisten kolmen vuoden aikana Superrahasto Suomi on tuottanut  sijoitukselle hurjan lähes 50% koron.

Juttu on kuitenkin tietysti siinä, että mikä menee ylös, tulee yleensä myös jossakin vaiheessa alas. Koskaan ei kuitenkaan voi tietää, romahtavatko kurssit huomenna, ensikuussa, ensivuonna vai jatkavatko ne nousuaan vielä kolme vuotta ennen laskua.

Passiiviselle indeksisijoittajalle tällä ei kuitenkaan ole varsinaisesti väliä, sillä kun ajatuksena on, että rahaa sijoitetaan pitkäjaksoisesti ja säännöllisesti, korjautuu tilanne lopulta jossakin vaiheessa ja pitkällä aikajänteellä sijoituksilleen saa indeksin, eli pörssin keskiarvon mukaisen tuoton.

(Aktiiviset, markkinoita seuraavat ja jatkuvasti salkkuaan niiden vaihtelujen mukaan säätävät sijoittavat ovat sitten niitä, jotka eivät tyydy tuohon, vaan haluavat vieläkin paremman tuoton. Joskus se onnistuu, joskus taas ei. Monet sijoittajat luulevat olevansa erittäin fiksuja ja voittavansa indeksin, mutta päätyvätkin lopulta häviämään sille.)

Parasta onkin siis aloittaa sijoittaminen heti, jotta aikajänteen saa mahdollisimman pitkäksi, mutta ei heittää pottiin kerralla kaikkia mahdollisia tilillään muhineita säästöjään, vaan tankata (vaikka sitten niitä rahastoja) itselleen pikkuhiljaa pidemmällä aikajaksolla.

Jos rahoja sijoittaa arvo-osuustilille (joka on se tyypillisin vaihtoehto), jonka kautta sijoituksiaan ostaa, saa ne sieltä lopulta pois myymällä sijoituksensa ja maksamalla sitten voitostaan verot. Tämän voi tehdä ihan koska haluaa, eli jos tulee kriisi, eivät rahat ole jumissa. Muussa tapauksessa niitä ei kuitenkaan kannata tililtä nostella, sillä muuten korkoa korolle -ilmiön tulee sabotoineeksi.

Sijoittaminen Virve Fredman kuinka voi sijoittaa Nordnet

Millainen sijoittaja minä olen?

Itse hyppäsin sijoittamiseen mukaan (vasta) viime vuonna ja vaikka minun olisikin tehnyt mieli heittää alkuhurmiossa ja kovien tuottojen huumaamana rahastoihin heti suurempi potti, olen kuitenkin ripotellut kruunujani niihin pikkuhiljaa. Usein suositellaankin, että jos sijoitettavana on suurempi potti ja sen haluaa laittaa indeksirahastoihin, kannattaa se sijoittaa niihin ainakin puolen vuoden aikana, jolloin sijoitukselleen saa ajallista hajautusta, eli tuotto ei ole niin kiinni siitä, miltä pörssi on juuri jonakin päivänä näyttänyt suhteessa muihin päiviin.

Koska pörssikurssit ovat nousseet jo niin pitkään ja uskon, että jossakin vaiheessa tullaan taas käymään alhaalla, olen itse tehnyt päätöksen jakaa sijoitukseen menevät summat vielä huomattavasti pidemmälle ajanjaksolle ja tietysti jatkaa senkin jälkeen sijoitusta uusilla tuloilla. Tämä on kuitenkin jokaisen henkilökohtainen päätös – aivan kuten päätös siitäkin, mihin sijoittaa ja kuinka paljon.

Itse tykkään ihan erityisesti aiemmin mainitsemistani Nordnetin Superrahastoista, joihin säästän joka kuukausi. Näiden lisäksi minulla on pari muuta matalakuluista rahastoa ympäri maailmaa, sillä olen halunnut hajauttaa sijoituksiani hieman lisää ja ollut muuten vain utelias leikkimään pienillä summilla hieman oppiakseni lisää.

Moni suomalainen suosii nimenomaan Nordnetin Suomen Superrahastoa, mutta rahojaan voi myös hajoittaa muihin kuluttomiin superrahastoihin. Itselläni on rahoja sekä Suomen, Ruotsin, Norjan että Tanskan Superrahastoissa. Eri maiden rahastoihin sijoittaessa kannattaa huomioida, että eri maissa voi olla eri käytännöt sen suhteen, minkä verran veroja joutuu maksamaan, kun säästönsä haluaa muuttaa rahaksi. Näistä löytyy netistä ajankohtaista tietoa.

Olen itse tosiaan varsin tuore sijoittaja, joten en ole vielä ollut mukana pörssikurssien heilahteluiden aikaansaamissa tunnekuohuissa ja päässyt nauttimaan pääosin varsin hyvistä tuulista. Olen kuitenkin tehnyt parhaani oppiakseni aiheesta jatkuvasti lisää ja sen myötä tiedostanut, että indeksisijoittamisessakin kyse on paljon omista ajatuksista ja maltista.

Kun vain maltan sijoittaa jatkuvasti hieman sellaisia rahoja, joille ei ole tarvetta vielä pariinkymmeneen vuoteen, voin nukkua yöni rauhassa eivätkä kovemmatkaan pörssipudotukset vaivaa minua. Tämän strategian vuoksi en siis pelkää menettäväni rahojani vaan luotan siihen, että potti kasvaa kun vain jaksan odottaa enkä panikoi. Indeksisijoittaminen ei siis ole mikään oikotie, joka toisi nopeaa rikastumista, mutta minulle se sopii.

Kun opin lisää sijoittamisesta, tulen varmasti sijoittaneeksi muillakin tavoilla ja ehkä itse poimineeksi mukaan myös osakkeita, mutta tällä hetkellä tämä strategia on ollut hyvä.

 Sijoittaminen Virve Fredman kuinka voi sijoittaa Nordnet

Kuinka sijoittamisen voi aloittaa?

Jos sijoittaminen siis kiinnostaa, suosittelen ainakin kuuntelemaan Mimmit sijoittaa -podcastia, jonka jo parin ensimmäisen jakson aikana tulee ihanan yksinkertaisesti selville, mistä sijoittamisessa on kyse, kuinka sitä tehdään ja miksi se on fiksu päätös oikeastaan jokaiselle.

*Suosittu alusta sijoittamiselle on tosiaan Nordnet, jonne voi tällä sivulla avata sijoitustilin todella helposti ja nopeasti ilman mitään kuluja.

Sijoittaminen on myös mahdollista automatisoida niin, että omalta tililtä menee kuukausittain valitsemansa summa Nordnettiin sijoitettavaksi, jolloin sijoittamisen eteen ei edes tarvitse tehdä mitään. Jatkuva, pitkäjänteinen ja kannattava sijoittaminen voi siis olla niinkin helppoa ja passiivista.

Ratkaisevinta on vain maltillisesti säästää sijoittamalla ja antaa potin kertyä – mielellään ainakin 15 vuotta ja kun tajuaa, kuinka huimasti korkoa korolle -periaate varsinkin sen jälkeen lähtee tuottamaan rahaa, haluaa hommaa helposti pidentää entisestään.

Mimmit sijoittaa -podcastin mimmit neuvovat tällä Nordnetin videolla todella selkeästi, kuinka Nordnetin tilin voi avata ja kuinka automaattisen säästösuunnitelman saa käyntiin.

Sijoitustilin avaaminen ei velvoita sijoittamisen aloittamiseen ja omaa sijoitussuunnitelmaansa voi muuttaa koska tahansa. Se on vain itsensä kanssa tehty diili eikä vaikkapa Nordnet tule huutelemaan, että missä rahat viipyvät. Kuukausittaista summaa voi muuttaa milloin vain, sijoituskohteita voi muokata tai vaihtoehtoisesti kuukausisäästämisen sijaan (tai lisäksi) sijoitustilille voi laittaa niin paljon rahaa juuri silloin kuin itse haluaa oman taloustilanteen huomioiden – tai olla joskus laittamatta.

Tärkeintä on, että oman sijoitussummansa pitää sellaisena, ettei sen sivuun laittaminen tunnu hankaloittavan omaa arkea. Tällöin sijoittaminen sujuu helposti ilman tuskailuja ja sitä myös tulee jatkaneeksi.

Vaikka sijoitustili onkin helppoa ja nopeaa avata ja suosittelen jopa, että se avaa heti, ettei asia jää pelkästään hautumaan, haluan silti korostaa, että on ensisijaisen tärkeää ensin vaikkakin juuri Mimmit sijoittaa -podcastin kautta selventää itselleen, mistä on kyse ja vasta sitten päättää, miten rahojaan alkaa sijoittaa – vai alkaako edes.

Kuten lähes jokainen korkoa korolle ilmiön löytänyt sijoittaja, toivon minäkin nykyään, että olisin alkanut sijoittaa jo aiemmin – mielellään jopa ennen syntymääni, mutta viimeistään kuitenkin ensimmäsien palkan saatuani.

*Avaa ilmainen Nordnet-tili ja ala säästää sijoittamalla.

Sijoittaminen Virve Fredman kuinka voi sijoittaa Nordnet

Kiinnostaako sijoittaminen teitä?

Edit. Myös jo aiemmin kehumassani Julia Thurénin Kaikki rahasta -kirjassa on ihanan kepeästi luettavaa, mutta silti täyttä asiaa täynnä olevaa tietoa sijoittamisesta. Kirjan voi lukea esimerkiksi *e-kirjana 30 päivän ilmaisen Nextory-kokeilujakson kautta täällä.