Santiago de Compostela Galicia

Santiago de Compostelan vaelluksen neljä osiota

Santiago de Compostelan vaelluksen Ranskan reitti on kokonaisuudessaan lähes 800 kilometriä pitkä vaellus.

Pituutensa vuoksi vaellus kulkee todella erilaisten alueiden läpi ja mahdollistaa hyvin erilaisen Espanjan näkemisen.

Jaan omassa mielessäni tuon pitkän Santiago de Compostelan Ranskan reitin vaelluksen neljään osaan (tämä on kuitenkin vain oma jakoni eikä mitään tällaista virallista jaottelua ole olemassa).

Kerron tässä postauksessa, millaisia nuo neljä aluetta ovat.

Santiago de Compostela vaellus maisemia
Ensimmäisen vaelluspäivän maisemia pilvien yllä Pyreneitä ylittäessä.

Ensimmäinen osio: Upeat maisemat St-Jean-Pied-de-Portista Burgosiin

Tämä vaellusreitin ensimmäinen, hieman alle 300 kilometrin osio on minusta vaelluksen parasta antia maisemiensa puolesta.

Tällä osiolla saa ihastella sekä todella monenlaista luontoa että hurmaavia pikkukyliä ja kiinnostavia kaupunkeja.

On tunnelmallisia satumetsiä, hevosten, vuohien ja lehmien raunustamia maalaispolkuja, upeaa vuoristoa, tasaisempaa ja kivisempää maata, Riojan alueen viinitarhoja ja loputtomia auringonkukkaniittyjä.

Santiago de Compostela vaellus maisemia
Upeat maisemat Pamplonan jälkeisenä vaelluspäivänä.

Vaelsimme tällä seudulla elokuussa helleaallon aikaan, joten aloitimme aamuisin kävelyn usein kello viiden jälkeen ennen kuin aurinko oli vielä noussut.

Vaikka se tarkoitti, ettemme aina nähneet upeita maisemia, mahdollisti se samalla meille myös sen, että saatoimme nauttia upeista tähtitaivaista, kun valosaaste kaupunkien ulkopuolella oli vähäistä.

Kävelimmekin usein peltojen läpi otsalamput sammutettuina ja ihailimme taivasta kuun loisteessa.

Myös auringonnousut olivat vaelluksen kohokohtia.

Santiago de Compostela vaellus maisemia
Luonnon värit piirtyivät toisiaan vasten upeina.

Helleaallon aikaan lämpötila nousi iltapäivään mennessä sen verran korkeaksi, että vaellus oli hyvä lopettaa jo puoleen päivään mennessä.

Samalla kaunis kesäsää tarkoitti mahdollisuutta nähdä upeat maisemat sinistä taivasta vasten kauniissa auringonpaisteessa.

Vaikka taivaalla oli pilviä, korostivat ne usein vain maiseman kauneutta.

Santiago de Compostela vaellus maisemia
Kävelyllä peltojen ja viinitarhojen poikki kulkevalla hiekkatiellä.

Tälle vaelluksen osuudelle osuu paitsi kaunista luontoa, mutta myös monia kiinnostavia suuria kaupunkeja.

Pamplona oli minulle nimenä tuttu jo etukäteen, joten kaupunkiin oli mielenkiintoista päästä tutustumaan.

Vaelluksen reitti kulkee myös läpi Logroñon (150 000 asukasta) ja Burgosin (176 000 asukasta).

Olikin huvittavaa huomata, kuinka paljon Espanjassa on tällaisia varsin suuria kaupunkeja, joista en ollut ennen vaellusta edes kuullut.

Näihin kaupunkeihin oli todella mielenkiintoista tutustua ja oli ihanaa, että vaellusreitti kulki nimenomaan läpi koko suurten kaupunkien.

Santiago de Compostela vaellus maisemia
Logroño oli todella kaunis ja monipuolinen kaupunki.

Suurempien kaupunkien lisäksi kylästä ja kaupungista toiseen kulkevan vaellusreitin varrella oli monia pienempiä paikkoja, jotka veivät sydämemme.

Tällaisia olivat esimerkiksi Viena ja Navarrete, joissa molemmissa oli mukava tunnelma – jälkimmäisessä erityisesti siksi, että saavuimme paikalle kaupungin kesäisellä juhlaviikolla ja pääsimme nauttimaan juhlahumusta.

Ylipäätään meillä oli tuuria, kun teimme vaelluksen juuri elokuussa espanjalaisten kesäloma-aikaan, sillä se tarkoitti, että varsinkin pienemmissä kylissä ja kaupungeissa oli jatkuvasti menossa jotkut juhlat ja espanjalaiset todellakin osaavat juhlia.

Joku toinen vaeltaja sanoikin osuvasti, että tuntui, kuin juhlat seuraisivat heitä, kun jokaisessa kylässä tuntui joka päivä olevan menossa juhlat.

Santiago de Compostela vaellus maisemia
Osuimme Navarreten kaupunkiin sen kesäisellä juhlaviikolla ja pääsimme fiilistelmään useita päiviä kestäviä juhlia.

Vaelluksen tällä osuudella meitä vastaan tuli myös upea Parque de la Grajeran luonnonpuisto, jonka olemassaolosta emme tienneet, mutta joka levittäytyi yhtäkkiä eteemme.

Se tuntui isoine järvineen ja kauniine viheralueineen kuin keitaalta keskellä aavikkoa, sillä ennen sitä maasto oli ollut hieman yksitoikkoisempaa, kun olimme kävelleet pois Logroñon kaupungista pitkälti teiden reunoja.

Santiago de Compostela vaellus maisemia
Kaukana taustalla Logroñon kaupunki, sen edustalla Parque de la Grajeran luonnonpuisto vesistöineen ja etualalla viineistään tutun Riojan alueen kauniit viljelmät.

Santiago de Compostelan vaellusta ei ole mikään pakko kävellä koko reitin pituudelta, vaan jokainen on oikeutettu vaeltamaan juuri itselleen sopivan matkan.

Jos siis vaellus houkuttaa ja sitä haluaa lähteä kokeilemaan hieman lyhyemmin, suosittelisin itse juuri tätä reitin osiota sen monipuolisuuden vuoksi.

Vaelluksen voi aloittaa Ranskan puolelta ja esimerkiksi lopettaa Burgosiin tai miksei Logroñoon tai Pamplonaankin, jos se tuntuu itselleen sopivalta matkalta.

Santiago de Compostela vaellus maisemia

Toinen osio: Tasainen Meseta Burgosista Astorgaan

Jos vaelluksen haluaa tehdä hieman lyhyempänä ja aloittaa vasta jostakin Espanjan kaupungista, nousee monelle vaihtoehdoksi Burgos.

Itse en kuitenkaan suosittelisi kenellekään vaelluksen aloittamista Burgosista, vaan mieluummin sitä ennen esimerkiksi Pamplonasta tai Logroñosta, jotka molemmat ovat isoja kaupunkeja ja siksi hyvien kulkuyhteyksien päässä.

Burgos itsessään on iso ja kiinnostava kaupunki nähdä, mutta oma mielipiteeni on, että vaelluksen aloittaminen sieltä voi saada aikaan, että vaelluksesta syntyy vähän erilainen kuva kuin vaelluksen aiemmin aloittaneilla.

Santiago de Compostela Meseta
Mesetalla maasto jatkuu lähes tasaisena ja suojattomana loputtomiin.

Tämä johtuu nimittäin siitä, että pian Burgosin kaupungin loputtua alkaa Santiago de Compostelan vaelluksen Ranskan reitin pelätyin osuus eli la meseta.

Mesetan alue on lähes loputtoman tasaista ja karua maastoa, jota kestää vaelluksella yli 200 kilometriä, eli ajallisesti pitkälle toista viikkoa.

Siinä missä aiemmin vaelluksen parasta antia ovat olleet upeat maisemat ja erilaisen luonnon näkeminen, on mesetan alue kaiken sen vastakohta.

Santiago de Compostela Meseta
Aamu sarastaa mesetalla.

Ylä- tai alamäkiä ei juurikaan ole tai jos onkin, tuntuvat varsinkin ylämäet usein varsin tuskaisilta, sillä mesetan karu luonto ei anna vaeltajalle liiemmin varjoa ja tarjoa sen myötä viileyttä.

Helteisinä iltapäivinä paahtava aurinko saakin vaeltajan hikoilemaan tuskissaan ja ikävöimään varjoa, joka on mesetalla harvassa.

Monille osuuksille on istutettu tien varteen puita tuomaan vaeltajille suojaa, mutta monet näistä puista ovat vasta kasvuvaiheessa ja tulevat suojaamaan vasta seuraavan polven valetajia.

Toisaalta siinä missä vaelluksen aiemmilla osilla ylä- ja alamäet tuntuivat välillä tuskaisilta, alkaa tällä osuudella lopulta jo varjon puutteesta huolimatta suorastaan toivoa, että tulisipa pian kohdalle joku ylämäki ihan vain siksi, että maastoon tulisi edes vähän vaihtelua.

Santiago de Compostela Meseta
Välillä vaeltajien tie kulkee autotien vierustaa tai joskus jopa autotien reunaa.

Vaikka mesetan luonto onkin karua ja tylsää, eivät ne itsessään ole se juttu, joka saa vaeltajat välttelemään tätä osiota.

Suurin syy osion välttelemiselle on, että kun mieltä harhauttavat tekijät puuttuvat ja maisema toistuu päivästä toiseen samana, pakottaa se useimmat kohtaamaan oman mielensä ja se voi olla jopa pelottavaa.

Tavallisessa arjessa mielen synkimmät ajatukset on helppoa jättää käsittelemättä ja harhauttaa mieltä Netflixillä, Facebookin ja Instagramin loputtomalla surffauksella tai uutisvirtaan uppoutumalla.

Monia meseta siis huolestuttaa enkä ihmettele sitä toisaalta yhtään.

Kuulinkin monen vaeltajan käyneen tuolla osuudella ajatuksineen varsin syvissä vesissä, kun tätä osuutta kestää tosiaan toista viikkoa.

Santiago de Compostela Meseta
Pitkiä suoria kävellessä voi joskus tuntua rankalta nähdä, kuinka maasto vain jatkuu ja jatkuu kilometri toisensa jälkeen.

Mesetan alue ei kuitenkaan todellisuudessa ole luonnoltaan ihan niin karu kuin mitä siitä puhutaan ja koen itse, että juuri mesetan kokeminen sai arvostamaan muun vaelluksen upeaa luontoa.

Toisaalta näin jälkikäteen kuvia katsellessa näkee hyvin myös, että loppujen lopuksi mesetan luonto oli omalla tavallaan kaunista, mutta siitä vain tuntui saavan matkalla yliannostuksen eikä sitä siksi tullut aina ihasteltua niin paljon.

Myös oman sisäisen matkan kannalta mesetalla on vaelluksessa mielestäni tärkeä rooli.

Siitä huolimatta meseta on vaelluksen hiljaisin osio, sillä moni päättää jättää sen väliin ja matkustaa sen kokonaisuudessaan tai osan siitä bussilla.

Santiago de Compostela Meseta
Suurin osa mesetan kuvista näyttää samankaltaisilta, sillä tämä vaelluksen osio on melkein kahden viikon ajan lähes samankaltaista.

Yksi omia suosikkipaikkojani vaelluksella oli mesetan alueella oleva Castrojeriz.

Tämä keskellä mesetaa oleva pieni kylä ei itsessään ole kovin erikoinen, mutta sieltä löytyi parikin ihanaa paikkaa vaeltajille vaelluspäivän jälkeen.

Toinen näistä paikoista oli Hiljaisuuden talo (Casa del Silencio) ja toinen Espacio Interior eli sisäinen tila.

Voin kertoa näistä paikoista myöhemmin lisää toisessa postauksessa, mutta lyhyesti sanottuna nämä olivat tunnelmallisiksi sisustettuja vanhoja taloja, joissa soi rauhallinen musiikki, mielelle oli tilaa vaeltaa ja niihin saattoi vetäytyä hiljaisuuden ja omien ajatusten kanssa.

Espacio Interiorissa järjestettiin myös kaikille avoin meditaatiohetki, johon itsekin osallistuimme.

Santiago de Compostela Meseta
Meditaatiota Castrojerizissa.

Moni haluaa suorittaa mesetan alueen nopeasti läpi päästäkseen äkkiä virikkeellisempiin maisemiin.

Koska alue on kuitenkin loppujen lopuksi suorastaan puuduttava kävellä läpi (ellei itseään sitten harhauta vaikkapa äänikirjoja ja musiikkia kuuntelemalla, mitä halusin itse välttää), asetti se ainakin minulle itselleni rajoitteita sen suhteen, kuinka pitkiä matkoja jaksoin päivässä kävellä.

Kaksikymmentä kilometriä meni tällä osuudella ongelmitta, mutta mitä lähemmäs 25 kilometriä kävelymatka venyi, sitä vahvemmin minusta alkoi tuntua, että en vain enää jaksa – henkisesti, siis.

Matka käy tylsäksi ja kun sitä jatkuu päivästä toiseen, alkaa se kyllästyttää lähes väkisinkin.

25 kilometrin jälkeen aloin useamman päivän jälkeen olla jo todella tympääntynyt yksitoikkoisiin maisemiin, niiden myötä varsin mietteliääkseni tulleeseen mieleeni ja sen kanssa kulkemiseen, joten yritimme pitää päivämatkat tällä osuudella pääsääntöisesti korkeintaan 25 kilometrissä.

Santiago de Compostela Galicia
Upeat maisemat Molinasecan kylän jälkeen vuoristoon kiivettyä.

Kolmas osio: Luoteinen Castille & Leon ja oikullinen Galician alue

Mesetan alueelle mahtuu Leonin kaupunki (jonka läpi kävely on aivan ihanaa vaihtelua mesetalle!) ja pian sen jälkeen tuleva Astorgan kaupunki lopettaa mesetan maaston.

Tästä eteenpäin maasto on jälleen monipuolisempaa ja maastossa on enemmän korkeuseroja.

Moni sanoo, että juuri pian Astorgan jälkeen on vaelluksen upeampia maisemia, kun niitä pääsee tarkastelemaan pienen (okei, suuren) kiipeämisen jälkeen hieman ylempää.

Tällä alueella kovemmatkaan kiipeämiset ylämäkeen eivät enää kuitenkaan tuntuneet niin raskailta, sillä tasaisen mesetan jälkeen koki vain kiitolisuutta siitä, että maasto vaihteli.

Santiago de Compostela Galicia
Vehreitä kukkuloita riittää.

Santiago de Compostelan valellusreitti kulkee useamman Espanjan itsehallintoalueen läpi ja niistä viimeisin on Galician alue.

Galician alueen luonto on todella kaunista, sillä se on hyvin vehreää.

Maisemat ovat jylhiä ja alueella on korkeuseroja, joiden ansiosta luontoa pääsee ihastelemaan eri vinkkeleistä.

Luonnon runsas vehreys ei kuitenkaan tule ilmaiseksi – se nimittäin johtuu alueen ilmastosta.

Galician alueella sataa paljon ja usein, minkä lisäksi siellä ei ole kovin lämmintä.

Santiago de Compostela Galicia
Sadetakki toi lämpöä myös silloin, kun ei satanut – vielä.

Kun aloitimme vaelluksen elokuun alussa helleaallon aikaan emme olisi uskoneet, että kaipaisimme lämpimiä vaatteita, mutta Galicia sai meidät ikävöimään niitä.

Kun aurinko paistoi, oli auringossa lämmintä.

Aamuisin ennen auringon nousua alueella oli kuitenkin todella viileää ja muistelisin lämpömittarin olleen alimmillaan 6-8 asteen paikkeilla, eli 30 astetta alempana kuin päivälämpötilat olivat vaelluksemme alussa.

Aamulla vaeltamaan lähtiessä kerrostimme päälle kaikki vaatteemme ja ostin jopa sormikkaat, sillä sormeni olivat välillä niin kohmeessa.

Santiago de Compostela Galicia
Luonto on upeaa, mutta ei aina helppokulkuista. Tällä osiolla vaeltajat kävelivät epätasaisesti louhittua kalliopolkua ja housujen lahkeista näkee, että hiekka on aiemmin pöllynnyt.

Galician alueella sää vaihteli todella nopeasti ja puolen tunnin aikana auringonpaiste ja vesisade saattoivat ehtiä vuorotella useaan otteeseen.

Usein sadeviitan saattoi juuri ehtiä riisua ja nauttia hetken auringon lämmöstä, kun uusi sadekuuro jo yllätti.

Santiago de Compostela Galicia
Vuorenrinne, joka pysyy sateiden ansiosta vehreänä.

Välillä pidimme sadeviitan päällä vaikka ei satanutkaan, sillä se toi niin hyvää suojaa viimalta ja sen alla pysyi siksi paremmin lämpimänä.

Vaelluksemme lopussa päädyimme viettämään Galician alueen pääkaupungissa ja Compostelan vaelluksen päätepisteessä Santiago de Compostelassa kolme yötä, sillä alueella satoi niin paljon, ettei meidän ollut mitään järkeä jatkaa sieltä matkaamme Finisterreen ennen sateiden taukoamista.

Santiago de Compostela Galicia
Varsinkin kylien raiteilla olevat lehmien jätökset toivat Galician alueelle oman tuulahduksensa.

Muuta erityisyyttä Galician alueella oli lähes jatkuva lehmänlannan haju, joka tuli täysin yllätyksenä, sillä en ollut lukenut siitä mistään etukäteen sanaakaan.

Galician alueella reitin varrella on runsaasti erittäin pieniksi kutistuneita ja jo lähes autioituneita kyliä, joissa asuu nykyään lähestulkoon vain vanhempia ihmisiä.

Kylät keskittyvät maanviljelyyn ja karjan kasvatukseen, joten kylissä on lähinnä vain muutamia taloja ja runsaasti enemmän lehmiä kuin ihmisiä.

Kylänraitteja tallaavatkin siis ihmisiä enemmän eläimet ja se jättää niille jälkensä.

(Lehmien lisäksi jätöksiään kylvivät ympäriinsä myös hevoset.)

Santiago de Compostela Galicia
Vaellus kulkee sekä läpi kaupunkien ja kylien että monenlaisen luonnon.

Usein pidimme aamiaistauon omien eväiden kanssa istahtaen jonkun ihastuttavan kylän penkille, mutta Galician alueella sopivan istumapaikan löytäminen oli haastavaa.

Pienten kylien läpi kulkevilla kaduilla oli lähes aina lehmänlantaa niin runsaasti, ettei siihen astumista voinut välttää ja läpi kylän nenään nousi jatkuvasti lehmänlannan aromi, mikä ei varsinaisesti houkutellut nauttimaan aamiaista.

Rehellisesti sanottuna pidin kaikkein vähiten Galician alueesta, mutta olen kuitenkin kiitollinen, että sain kokea senkin alueen vaelluksellamme.

Se oli ehdottomasti omanlaisensa kokemus.

Santiago de Compostela Sarria kokemuksia
Sarriasta alkaa turisticamino, eli viimeisen sadan kilometrin ruuhkainen osio.

Neljäs osio: 100 kilometrin turistipainajainen Sarriasta Santiago de Compostelaan

Nämä vaelluksen viimeiset sata kilometriä ovat vaeltajien määrässä mitattuna sen suosituin osio, mutta samalla mielestäni myös vaelluksen hirvein osio.

Saadakseen Santiago de Compostelan vaelluksesta vaellustodistuksen täytyy kävelijän olla kulkenut vähintään sadan kilometrin matkan.

Tästä johtuen moni vaelluksen tekevä kulkeekin vain nuo viimeiset sata kilometriä, jotka alkavat Sarrian kaupungista.

Ihmisiä tuodaan sinne bussilasteittain ja he vaeltavat Santiago de Compostelan caminon 4-5 päivässä.

Santiago de Compostela Sarria kokemuksia
Maisemat ovat vaelluksella edelleen upeita, mutta niitä vain tulee katseltua ihmismassan keskeltä.

Vaikka Santiago de Compostelan vaelluksen saa tehdä juuri sellaisena ja sen pituisena kuin itse haluaa koin, ettei Sarriasta alkavalla minivaelluksella ole enää mitään tekemistä sen vaelluksen kanssa, jolle olin itse lähtenyt noin 700 kilometriä aiemmin.

Olimme tällä osuudella hieman ennen syyskuun puoliväliä, eli vältimme ihan sen pahimman ruuhkan, joka on ilmeisesti elokuussa ja vielä syyskuun alussa.

Siitä huolimatta väkeä oli meidän makuumme aivan liikaa ja tunnelma oli aivan toisenlainen kuin vaelluksen muilla osuuksilla.

Siinä missä vaelluksen aiemmilla osuuksilla ympärilleen sai usein runsaasti omaa tilaa ja välillä varsinkin mesetalla oli pitkiäkin osuuksia, joilla ei nähnyt muita vaeltajia, ei tällä osuudella saanut muilta vaeltajilta lähes ollenkaan rauhaa.

Väkeä oli niin paljon, että olo tuntui siltä, kuin olisin elänyt uudelleen yläasteen yhteistä liikuntapäivää, jona koko koulu kulki yhtenä letkana muutamien kilometrien päässä olevalle retkeilyalueelle viettämään aikaa.

Santiago de Compostela Sarria kokemuksia
Vaelluksen tämä osio tuntui samalta kuin yläasteen urheilupäivä, joka koko koulu vaelsi luonnossa yhtenä letkana.

Aiemmilla osuuksilla vaeltajat tervehtivät toisiaan toivottamalla kohdatessaan buen camino eli hyvää caminoa.

Näin tehdään esimerkiksi kun ohitetaan toinen kävelijä ja se on kohtelias tapa huomioida muut.

Tällä osuudella muille ei liiemmin toivoteltu hyvää caminoa ja jos joku sitä toivotti tiesi heti, että hän on ollut matkalla jo pidempään.

Ihmiset olivat meluisia, kulkivat usein isoina ja äänekkäinä joukkoina ja kaikki halusivat pysähtyä samaan ruuhkaiseen kahvilaan.

Reitin ympärille oli myös rakentunut kräänsänmyyntikulttuuri ja vaeltavat turistit saattoivat ostaa mitä tahansa camino-aiheista turistitavaraa t-paidoista magneetteihin ja avaimenperiin.

Kylissä oli matkamuistoliikkeitä ja reitin varrella istui lukuisia ihmisiä, jotka myivät pieniltä pöydiltään, maahan levitetyiltä liinoiltaan ja autojensa takakonteista vaeltajille kaikenlaista tavaraa.

Reitin tällä osuudella vaeltajien tulee leimata vaelluskorttinsa kahdesti ja usein lisäleima napataan kahviosta.

Kylien kohdalla vastaan tuli kuitenkin useampi pieni puutarhapöytä, jonka takana nökötti kekseliäs ja yrittäjähenkinen pikkulapsi, joka myi leimoja vaelluspassiin.

Santiago de Compostela Sarria kokemuksia
Tällä matkalla oli monia kauniita metsiä, joiden vanhojen ja komeiden puunoksien alta reitti kulki.

Olimme hieman huolissamme siitä, olisiko tällä osuudella majataloissa tilaa näin runsaan ihmismassan keskellä.

Huolemme osoittautui turhaksi, sillä julkiset majatalot oli rakennettu mahduttamaan isoja ihmismassoja, minkä lisäksi hyvin suuri osa turistivaeltajista ei edes majoittunut niissä.

Tällä osuudella on runsaasti elämysturisteja, jotka tulevat vaellukselle matkalaukkujen kanssa, yöpyvät hotelleissa ja lähettävät matkalaukkuaan lähetyspalveluna niiden välillä kantaen itse selässään vain pientä päiväreppua, jossa on vesipullo ja snäksejä.

Koska Santiago de Compostelan vaellusta ei tosiaan ole pakko tehdä koko 800 kilometrin pätkänä, haluaa moni kokeilla tehdä vaelluksesta pienemmän osion ja ajattelee siksi, että tämä osio voisi olla mukava valita vaelluksen loppupäästä.

Oma mielipiteeni on kuitenkin, että jos haluat kokea Santiago de Compostelan vaelluksen aidomman tunnelman, älä missään tapauksessa ajoita vaellusta niin, että vaellat vain nämä viimeiset 100 kilometriä.

Jokainen toki tekee vaelluksen itselleen sopivalla tavalla ja omine tarkoitusperineen, mutta haluan korostaa, että näillä viimeisillä sadalla kilometrillä on täysin erilainen tunnelma kuin vaelluksen muilla osioilla.

Jos siis lähtee hakemaan sitä syvällisempää caminoa, voi sitä olla vaikeaa tavoittaa täällä.

Santiago de Compostela Sarria kokemuksia
Vaelluksen voi tehdä myös pyörällä, mikä kuulostaa helpommalta, mutta oikeasti moni vaelluksen osio on pyörällä todella paljon haastavampi.

Olin itse tähän asti vältellyt koko vaelluksen ajan harhauttamasta mieltäni kävellessä musiikilla tai äänikirjoilla, mutta viimeisenä päivänä ennen Santiago de Compostelaan saapumista olin lopulta aivan kurkkuani myöten täynnä tursticaminoa ja halusin sieltä vain äkkiä pois.

Olimme pysähtyneet vessatauolle vaeltajien täyttämään kahvilaan, joka oli tupaten täynnä kovaäänisiä ja selfie-tikkuineen huitovia ihmisiä.

Katsoimme toisiimme ja päätimme, että nyt hitto vie riittää.

Laitoin äänikirjan korviin, yritin parhaani mukaan saada sen turvin ympärilläni olevan ihmismassan katoamaan ja sovimme puolisoni kanssa, että tänään kävellään niin hemmetin paljon ja reippaasti, että päästään tästä eroon.

Olimme alunperin aikoneet kävellä vain 19 kilometriä ja seuraavana päivänä saman verran saapuaksemme Santiago de Compostelaan, mutta päädyimme kävelemään n. 35 kilometriä ihan vain päästäksemme eroon turistimassasta.

Santiago de Compostela Sarria kokemuksia
Turistimyymälät myivät erilaista vaeltajatavaraa matkamuistoksi vaelluksesta.

Koska suurin osa vaeltajista oli rytmittänyt vaelluksensa lyhyempiin matkoihin, lopettivat he kävelyn meitä ennen ja saimme nauttia päivän viimeiset 15 kilometriä siitä meille tutusta caminosta, jolla saimme omaa rauhaa.

Majoituimme 5 kilometriä ennen Santiago de Compostelaa lähes tyhjässä majatalossa ja saavuimme Santiagoon seuraavana aamuna.

Haaveilen edelleen Santiago de Compostelan vaelluksen muutamasta muusta eri reitistä ja toteutammekin ne varmasti tulevaisuudessa.

Olemme kuitenkin päättäneet, että emme enää ikinä halua kokea tuota sadan viimeisen kilometrin painajaista, joten tulemme ehdottomasti lopettamaan vaellukset ennen sitä.

Santiago de Compostela Sarria kokemuksia
Tällä osuudella oli vaikeaa ottaa kuvia, joissa ei olisi näkynyt muita vaeltajia.

Toisaalta moni oli myös pelotellut meitä etukäteen, että elokuussa koko caminolla ylipäätään olisi todella ruuhkaisaa, joten pahimmissa peloissani olin etukäteen ajatellut, kävelisimmekö koko caminon tällaisessa ruuhkassa.

Olikin siis mahtavaa, ettei ruuhkaa ollut kuin caminon lopussa.

Opimme kuitenkin, että ruuhkaisuuskin on suhteellista: Juttelimme eräässä ennen Santiago de Compostelaa olevassa kylässä hetken erään brittinaisen kanssa, joka viettää kylässä runsaasti aikaa siellä asuvien sukulaistensa luona.

Hän kertoi naurahtaen, ettei tämä ruuhka ole vielä mitään – heinä-elokuussa hän ei kuulemma meinaa päästä kylällä edes kadun yli, kun ihmisiä virtaa kylän läpi jatkuvasti niin runsaana massana.

Loppujen lopuksi ajattelen, että oli todella mielenkiintoista saada kokea tämä turisticaminon osuus, sillä se lisäsi kiitollisuutta niitä caminon muita, rauhallisempia osuuksia kohtaan.

Kunhan sitä vain ei tosiaan tarvitse enää koskaan kokea uudelleen!

Kaikki postaukseni Santiago de Compostelan vaelluksesta löytyvät täältä.

Santiago de Compostela Sarria kokemuksia
Voitonriemuisa olo, kun päivän turistimassa on jäänyt taakse.

Onko jollakin muulla caminon vaeltaneella omia ajatuksia jaettaviksi näistä reitin osuuksista?